MISSÄ ON ARVOSTUS?

Jo aiemmin mä olen halunnut kirjoittaa tänne asiasta, johon en oikeen muualla pysty kirjoittaa omaa kantaani. Tämä teksti on odotellut luonnoksissa viikosta toiseen, kun mä olen miettinyt julkaisenko tätä kuitenkaan. Nyt koin oikean hetken, sillä muutamana päivänä tämä on ollut mielessä aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Synnyin tammikuussa vuonna 1997, ja sairaalasta kotiin palatessa sitä punaista pientä toppa-asuista tyttöä oli hoivaamassa äidin ja isän lisäksi lähes 2-vuotias sisko. Hieman kasvaessa ja parin vuoden iässä mä olin häneen lähes kiinni kasvanut, päiväkodissa kuljin siskoni häntänä paikasta toiseen. Vieressä oli mun tuki, turva ja leikkikaveri, kaikki samassa paketissa. Tästä kun vähän kasvettiin, pikku-Sara 5v leikki ja pelasi vieläkin isosiskonsa kanssa, tosin tässä vaiheessa mukana oli muitakin, minua vuosia vanhempia lapsia samalta kadulta tai samasta naapurustosta.
Lopulta oltiin jo koulussa, ja ala-asteen viimeisillä luokilla usein kotiin päästessä sisko odotti kameran kanssa valmiina muutamiin kasvo- ja vaatekuviin. Jossain vaiheessa tuli ilmi, että hänellä on blogi, mutta siinä vaiheessa nykyisestä tilanteesta ei ollut mitään tietoakaan. Siskoni on siis Annika, 19-vuotias bloggaaja. Musta tuntuu, että monien lukijoiden on hankala pitää minun ja siskoni elämät erillisinä, omina ja erilaisina. Alkuvaiheessa kun meillä molemmilla oli blogit, ei sitä pystynyt kuvitellakkaan että tässä me ollaan nyt. En ajatellut että ihmiset ajattelisi toisista näinkin pahasti, ja käyttäisi vapaaehtoisesti aikaansa toisten haukkumiseen.

”If you can’t say something nice, 
don’t say nothing at all”
-Thumper
Mun oletetaan olevan samanlainen siskoni kanssa, mun oletetaan tietävän kaikki siskoni asiat. Multa udellaan tietoa siskostani ja verrataan häneen aivan liiankin usein. Saan kysymyksiä siskon vaatteista, hiusväristä, asioista joita lukijat hänestä ei tiedä, matkoista, koirasta ja no, lähes kaikesta mitä nyt vaan mieleen tulee. Tottakai se on aivan ymmärrettävää, ollaanhan hänestä kiinnostuneita ympäri maailmaa. Mä silti haluaisin elää elämääni itsenä, ja kirjoittaa blogia Sarana ihan kuin siskosta ei olisi mitään tietoa.

Viimein mulle tuli mitta täyteen kun luin muutaman keskustelun esimerkiksi täältä ja 106. viesti täältä. Nykyään siis samalla kun mustamaalataan Annikaa, minut saatetaan lisätä keskusteluun mukaan ihan vaan sen takia, että mä olen Annikan sisko. Onko tämä oikein? Tilanne, johon mulla ei ole mitään osaa tai arpaa laitetaan mun syyksi, ja kaiken lisäksi keksitään aivan perättömiä asioita ja laitetaan ne mun suusta tulleiksi.

 ”Your opinion of me doesn’t define 
who I am, it defines who you are”

Jollainlailla tuntuu, että mun ja siskoni välejä yritetään pilata perättömällä nettikirjoittelulla. Minun mainettani ainakin. En mä usko että monikaan kirjoittajista hyväksyisi samanlaisia kirjoituksia itsestään, tai ainakin ne saisi pahan mielen aikaan. Kirjoittaessaan asioita nettiin, ihmiset eivät mieti mitä he aiheuttavat tällä muille, ne ovat siellä kenen tahansa nähtävissä. Vaikka olen bloggaaja ja julkisesti esillä, tämä on silti väärin. Bloggaajien yksityiselämän asioita ruoditaan julkisesti netin keskustelupalstoilla, jonne ilmestyy oikeana pidettyjä asioita jotka voisi enemmän luokitella olettamuksiksi kuin varmaksi tiedoksi. 
On musta ikävää, että meistä löytyy niitä ihmisiä jotka eivät kohtele bloggaajia samalla tavalla kuin muita ihmisiä…heidän ystäviään, perhettä sekä läheisiä. Onhan nykyajan nettimaailmassa helppo piiloutua anonyymikommentoinnin taakse, ja laukoa asioita keskustelupalstoille hämmentääkseen ihmisiä. Se on kiusaamista sekin, vaikkei sitä välttämättä tule ajatelleeksi.
”Why is that we only believe 
the negative things people say 
about us?”
-Carrie Bradshaw

Kun mä olen lähdössä vaihtoon, mä en tiedä mitä asian kanssa tehdä. Pidänkö mun tulevan perheen lähes kokonaan blogin ulkopuolella, sillä mä en todellakaan halua heille mitään pahaa. Olen jopa miettinyt toista vähän suljetumpaa blogia vuoden ajaksi, joka ei tietenkään olisi kaikkien luettavissa, ja perheen kuvat siirtyisi kaikki täältä sinne. Eihän sitä koskaan tiedä miten asiat sujuu, samat ihmiset pyörii netissä silloinkin kun mitä nyt täällä suomessa ollessani.

Ensimmäisistä negatiivisista kommenteista blogin tähän päivään asti mä olen lukenut haukkuja ja valituksia, vertailuita ja mielipiteitä siitä kuinka mä en riitä, enkä ole yhtä hyvä kuin siskoni. Nyt niihin ei enää kiinnitä huomioa, eikä ne tunnu niin pahalta kuin vuosia sitten. Mielipiteitä saa olla ja ne onkin ihan suotavia, mutta nettikiusaaminen on asia erikseen. Missä nykyään on arvostus toisia kohtaan?


29 Responses to “MISSÄ ON ARVOSTUS?”

  1. silvio sanoo:

    mahtavaa että uskalsit puhua tästä :) ihan varmasti tästäkin postauksesta jotkut anonyymit keksii jotain pahaa sanottavaa, mutta tärkeintä että osaat olla välittämättä niistä! olisi kiva lukea mahdollisimman paljon sun elämästä jenkeissäkin, mutta ihan ymmärrettävää, ettet halua host-perheelle mitään pahaa!

  2. Anonyymi sanoo:

    word!

  3. Anonyymi sanoo:

    Kun ensimmäistä kertaa näin blogisi olin innoissani, että olin löytäyn jonkun todella hyvän lifestyle blogin. Seuraavan kerran kirjoitin blogisi nimen googleen ja kun kelasin huvikseni alaspäin huomasin netti palstat jotka oli täynnä haukkuja ja sinun ja siskosi vertailuja! Olin aivan kauhuissani ja ajattelin että onkohan nuo totta jne. Kun tulin takaisin Ja luin tekstejäsi ja kommentteja tajusin että olet sen verran fiksu tyttö että ne ei ole varmastikkaan totta. Olen seurannut blogiasi nyt yhden kuukauden ja olen ihan i love! Kirjoitat upeasti tyylisi on ihana annat inspiraatiota ja olet vielä kaiken lisäksi älyttömän kaunis! Omasta mielestäni se joka vertailee tai haukkuu on vain todella pahasti kateellinen! Tee ihmeessä suljettu vaihtari blogi jos siltä tuntuu! On tämä nettimaailma kyllä ihmeellinen! Antteksi tosi paljon pitkästä kommentista ja toivottavasti ihmiset tajuavat lopettaa vaikka olisivat kuinka kateellisia!!!!
    – Kiia

  4. Iina sanoo:

    Ihan loistavaa Sara! Arvostan todella sun rohkeutta tuoda tää kyseinen asia esiin. Keep doing your thing 'cause you're good at it. p.s. Mua ainakin harmittais hirveesti jos en pääsis seuraamaan sun vaihtovuotta, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta niin asian kanssa on vaa elettävä.. Sun päätös ja päätät sä mitä tahansa, se on varmasti just oikein!;)

  5. sara sanoo:

    En mä tätä blogia kokonaan jättäisi vaihtovuoden ulkopuolelle todellakaan! Sinne vaan voisin kertoa niitä henkilökohtaisempia kokemuksia ja tapahtumia muistoiksi joita en tänne "uskalla" kirjoittaa :-)

  6. Anonyymi sanoo:

    Itse löysin noi vauva.fi:n keskustelupalstat vasta noin kuukausi takaperin – ja pakko sanoa, että järkytys on suuri. Ketkä idiootit pitävät noita haukkumisfoorumeita pystyssä kommenteillaan? Keiden elämä on niin kurjaa, että sitä omaa pahaa oloa pitää purkaa muihin täysin viattomiin ihmisiin… Miten jotkut voi olla niin katkeria, ilkeitä ja inhottavia. Miten??? Mä en vaan pysty käsittämään.

    Ootte molemmat mahtavia bloggareita, menestyneitä, kauniita. Se on selkeesti joillekin liian kova pala! Isot tsempit molemmille. Pääasia on, että sun ja Annikan välit pysyy hyvinä, näistä paskoista huolimatta! Ja todellakin ymmärrettävää, jos vaihdon suhteen joudut blogissa tekemään muutoksia – niin valitettavaa kuin se onkin……

  7. Aino sanoo:

    Ihan mahtava postaus, ihailen sun rohkeuttas ja ihanaa kun kirjotit tän! En tosiaankaan voi käsittää mikä siinä on kun aina on jonkun pakko verrata tai valittaa, kai se nimenomaan kertoo jotain siitä kommentoijan omasta henkisestä tasapainosta. Oot upea ihminen, muista se! ♥:-)

  8. emmi sanoo:

    noi kaikki älypäät tuolla foorumeilla on sellasia kellä ei oo mitään elämää ja niitten on pakko sitä omaa kurjuuttaan levittää eteenpäin. Ei kukaan järkevä ihminen tonne noihin kirjottele. Mutta oot ihan oikeessa tässä nettianonyymijutussa, ei mitään järkee.

  9. Anonyymi sanoo:

    Loistavasti kirjoitettu teksti!
    En todellakaan ymmärrä, kuka voi keksiä susta mitään pahaa sanottavaa.
    Mun mielestä vaikutat todella positiiviselta ihmiseltä. Ja susta saa sellaisen kuvan,
    että oot onnellinen elämääsi. Ehkä pieni kateus iskee ihmisiin anonyymi nappulan takana.
    Ehkä heillä ei ole elämässä kaikki asiat kohdillaan niinkuin pitäisi, eikä todella voi ollakkaan
    jos pystyy toisesta pahaa kirjoittamaan.
    Mä tykkään sun elämän asenteesta, tykkään sun blogista ja tykkään sun iloisesta hymystä.Jokaisen pitäis hymyillä tuolla tavalla!
    Toivon todella, että ihmiset osaisivat arvostaa jokaista ihmistä. Myös niitäkin, jotka
    osaavat olla onnellisia.
    Kaikkee hyvää sulle ja toivottavasti sun vaihtarivuodesta tulee huippu!

  10. Anonyymi sanoo:

    Oletko ottanut huomioon, että toi sun nettikiusaaja on mitä todennäköisimmin juuri se Chicago blogin Iida. Saa hyvin näkyvyyttä ja säälipisteitä teidän tunnetumpien blogien kautta.

  11. Anonyymi sanoo:

    Itse ainakin pidän teitä kumpaakin ihan erilisinä ihmisinä ja en vertaile sinua siskoosi tai siskoasi sinuun, vaikka molempia blogeja luen. Kummallakin on aivan mahtavat blogit ja minusta erilaiset. Jatka samaan malliin, vaikutat todella herttaiselta ja fiksulta tytöltä, johon olisi mukava tutustua! Ymmärän täysin kuinka toiseen vertaaminen tuntuu, oon itse saanut kokea samaa sisaruksieni myötä ja kirjotit kyllä tekstistäsi paljon asiaa. Ja nuo keskustelu palstojen asiat voi jättää omaan arvoonsa, vaikka pahaltahan se tuntuu kun aivan perättömiä väitteitä levitellään ympäri nettiä ja asioihin vedetään läheisiä ihmisiä mukaan. Toivottavasti kommenttini ei vaikuta kamalalta mielistelyltä, vaikka paljon kehuja se sisältääkin. Harvoin nimittäin kommentoin blogeihin, mut nyt tuli kyllä halu sanoo oma mielipide tähän asiaan. Tsemppii paljon täältä vielä! :)

  12. SIIRIT sanoo:

    Tä on Sara ihan super hyvä teksti ja pisti niin kovasti ajattelemaan. Ois kyllä semmonen sääli jos joudut tollasten idioottejen takia jättämään asioita pois täältä vaihtovuoteen liittyen. Muutama kerta pienempi blogi meilläkin ja silti joutuu miettimään mitä uskaltaa kirjottaa ja laittaa. Tosi rohkee teksti. Kun sillon teidät ekaa kertaa nähtiin, niin ei meinattu edes erottaa kumpi on kumpi ja se nyt johtu ihan vaan siitä ettei oltu luettu teidän blogeja aijemmin ja näytitte ihan samalta. Onneks löydettiin tä blogi, koska se on ihan mahtava ja tottakai teidät jotenkin aina liittää yhteen, mutta pääasiassa ootte ollu kyllä aina kaks eri ihmistä ja eri blogia joilla on kaks ihan eri elämää, molemmat hyviä ja niin sen kuuluukin olla. Älä välitä tommosista, vaikkei niistä toki voi edes olla välittämättä.. en edes ymmärrä kellä on aikaa julkasta tommosia juttuja netissä..

  13. Lauren sanoo:

    Tosi hyvä tää postaus! mä en kanssa ymmärrä, miksi ihmisten pitää vertailla toisiaan, varsinkin kun yleensä toista kehumalla toinen lytätään. en vain ymmärrä MIKSI, saako joku siitä jotain mielihyvää, vai mitä se on?! jokainen on oma yksilönsä. mun mielestä sä oot ihan huippuhyvä bloggari, ja ihan huikee ihminen näin muutenkin!! toivon todella ettei nää aivottomat anot sunmuut tuu sun ja siskos välille! :) olet ihana, muista se<3

  14. Beetu sanoo:

    Heippa! Rohkeasti otit asian puheeksi, hyvä Sara! :) Löysin eka siskosi blogin ja jonkin ajan kuluttua tämän sinun blogin ja nyt olen niin onnellinen että minulla on kaksi ihanaa ja inspiroivaa blogia luettavana! Toivottavasti tuollaiset lapselliset haukku/juoruviestit loppuu ja äkkiä :)

  15. Henna sanoo:

    Oon kiinnittäny huomiota samaan asiaan. Hyvä kun teit aiheesta postauksen. En ymmärrä mikä pakko on ihmisiä yleensäkään verrata toisiinsa. Monia bloggaajia yleensäkin verrataan toisiinsa, vaikka ei olisi mitään sukua tai edes tuntisi toisiaan. On mahtavaa, jos pystyt olla välittämättä ilkeistä kommenteista, moni ei pystyisi. :)

  16. Anonyymi sanoo:

    Ei juma repesin nauruun kun kävin kattomassa ton Iidan blogin. Ole Sara vain imarreltu, toi ämmä on vaan kateellinen sulle ja siskollesi kun olette noin jumalaisen kauniita ja se itse on läski ja ruma :)

  17. sara sanoo:

    Mä en halua että tässä haukutaan yhtään ketään, kun tämän postauksen tarkoitus juurikin oli saada ihmisten kalloon että toi ei ole hyväksyttävää! Tämä on vähän niinkun lumipallo efekti…nytkin aiempi anonyymi kävi laittamaan tämän nettikiusaamisen Iidan harteille vaikkei tiedä varmasti edes onko tämä totta vai ei. Ihmiset miettikää, juurikin tätä mä tarkotan. Yritätte toista puolustaa solvaten toista.

  18. Anonyymi sanoo:

    Ihmiset on niin julmia! Ja musta sun kannattais miettiä tota toisen blogin luomista just sun suomi-läheisiä ajatellen:) itse en ainakaan tänne julkaisis mitään kuvia tai tietoja host-perheestä.. älä kuitenkaa unohda meitä sit! :D oot varmasti ihan huippu tyttö

  19. Anonyymi sanoo:

    Mä luen teidän molempien blogeja, enkä edes aluksi tiennyt, että ootte sisaruksia. Älä välitä noista kommenteista. Ihmiset osaa olla tyhmiä!

  20. annieveliina sanoo:

    Aivan loistava teksti Sara! On se vaan niin mystistä kuinka ihmiset voivat anonymiteetin varjolla puhua toisista mitä ikinä mieleen juolahtaakaan. Ja kammottavaa on myös se, kuinka tuollaisia keskustelupalstoja saa edes pitää yllä.. Kaikki fiksut kyllä tajuavat, ettei noilla kirjoituksilla ja muilla luultavimminkaan ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa, mutta tottakai ne silti haittaa ja satuttaa. Mun mielestä jotenkin voitaisiin tehdä mahdottomaksi tuollaisten ketjujen pitäminen ja paskanjauhaminen jos se loppuisi sitten yleisestiottaen ainakin osittain. Näköjään kun ihmisillä ei ole kaikilla aivoja käytössä.

  21. Anonyymi sanoo:

    Vau upee teksti, tsemppiä! onko sulla muuten ask.fm?

  22. Anonyymi sanoo:

    ja kuitenkin julkaisit haukkumiskommentit, öh?

  23. Anonyymi sanoo:

    Oot livenä niin ristiriidassa näiden sun kirjoitusten kanssa :/ musta tuntui koko salppurin ja lyseon yhdistymispäivän ajan, että naureskelet kaikille, kuiskit muista pahaa, kävelet pylly pystyssä plehat silmillä vaikka sataa ja arvostelet muita tyttöporukkasi kanssa etkä viitsi osallistua :/ toivottavasti et ole oikeasti sellainen.

  24. sara sanoo:

    Valitettavaa että oot saanut tämmösen kuvan. Mä kyllä viitsisin osallistua, kyse ei ole siitä. Mä tykkään urheilusta…jos se otetaan tosissaan. Mölkky oli musta ihan kivaa vaikka äärettömän surkea mä siinä olenkin. Lentopallo tuntui aivan naurettavalta kun meidän pelin säännöt oli ilmeisesti "ota pallo käteen ja potkaise verkon yli", tai näin ainakin vastustaja joukkue antoi ymmärtää. Koripallosta mä en itse välitä, sillä mä en osaa pomputtaa sitä palloa ilman että se lähtee karkuun. Mä kuitenkin yritin ja teinkin koreja yhden jos toisen ja kolmannenkin. Sekin peli olisi ollut mukavempaa jos puolet ei olisi hävinnyt vastustajista kentän ulkopuolelle juttelemaan. Muutenkaan mä en nähnyt tossa päivässä mitään järkeä, sillä kun sen olisi tarkotus ollut olla yhdistymis/ryhmäytymispäivä, niin tapahtuma vaikutti enemmän lyseon ja salppurin liikuntapäivältä mutta silti omien koulujen kesken. En tiedä missä sä olit jos väität että siellä satoi vettä :-D En myöskään kävellyt pylly pystyssä ainakaan tarkotuksella, vaan mulla oli tuulitakki pepun päällä mahdollisimman alhaalla juoksuhousuissa resorin vieressä olevan reiän takia :-) Harvemmin mä ihmisiä arvostelen tai niistä kuiskin pahaa :-)

  25. Anonyymi sanoo:

    Vau! Tsemppiä hurjasti vaihtoon! Oon seuraillu sun blogia reilu vuoden verran, ja nyt vasta sain tietää että oot annikan sisko! En oo lukenu annikan blogia vastakun parin viikon ajan jos sitäkään. Selailen muutenkin usein blogit vaan läpi mutta sun postaukset luen aina :) älä välitä muista♥ oot hyvä just sarana ilman annikaa ja annikan kanssa :-) jään innolla odottamaan vaihtokirjoituksia :-)

    -riina

  26. Anonyymi sanoo:

    Olipa ihanaa että tää sai olla mun ensimmäinen sulta lukemani postaus :)!

  27. Anonyymi sanoo:

    Moi! Jos yhtään tsemppaa, löysin sun blogin ennen siskosi blogia ;) innostuin seurailemaan sua jonkun blogin kautta ja taitoluistelutaustan takia kiinnostikin ehkä vähän enemmän. Sattumalta joskus aikoinaan linkkasit siskosi blogiin linkin ja ihastuin siihenkin melkein samantien. Jatka samaan malliin sulla on kiva tyyli ! Pidä kiinni rohkeesti omasta jutusta, se kantaa pitkälle ! :) nykyään ihmisten arvostus joihinkin muihin ihmisiin on todella alhaalla ja sen hupmaa parhaiten asiakaspalvelutyössä, voi sattua ikäviä tilanteitä mutta usein ne oppii sivuuttamaan..tsemppiä!

  28. HerminiCa sanoo:

    Tiedän tän nettikiusaamisen kuin omat taskuni, täällä nimittäin kirjoittelee myös yksi nettikiusattu. Homma alkoi kun olin 13- nykyisin olen jo 23. Silloin oli Irc-galleria ja demi.fi – ja ai että kuinka raadollista sekin selän takana puhuminen, arvostelu, koko perheen henkilökohtaisten puhelinnumeroiden ja osoitetietojen levittely, kuvien levittely ja feikkiprofiilien luominen muodostui. Uskon että niille, jotka sitä teki ja sille ihmismassalle se oli aivan se ja sama- mulle se ei ollut, mutta onneksi mulla oli silloinkin hyvä itsetunto ja kaikki omassa elämässä kunnossa, enkä ottanut niitä juttuja itseeni. Alussa koitin puolustautua ja pyörtää ihmisten päitä uskomaan minua eikä niitä muita samalla tavalla kuin sinäkin nyt teet- älä turhaan tuhlaa voimiasi ja pilaa päivääsi muiden selkeästi itsensä kanssa kamppailevien ja sen vuoksi huonoja valintoja tekevien vuoksi. Kyllä heistäkin _suurin osa_ saa joskus omatunnon ja järkeä sen verran pääkoppaan, että lopettaa nää touhut.

    Minusta on rumaa ajatella, kuten suurin osa näyttäisi ajattelevan: Jos itsestäsi laitat jotakin nettiin ja jaat osan itsestäsi muille, sellaisten julkisten juttujen – myös henkilön- arvostelu on sallittu kaikissa rumimmissa muodossainsakin. Ei minusta asian ei pitäisi olla niin, että julkisesti jaettuja mielipiteitä, henkilön ulkonäköä ja päivän ruokaostoksia saa niin raadollisella ja rumalla tavalla anonyymisti arvostella. Rakentava kritiikki on sallittu, mutta kaikki mustamaalaus, suora haukkuminen ja mustamaalaus on KIUSAAMISTA. Olipa henkilö kiusaaja IRL tai netissä on tällä henkilöllä ykisnkertasesti ruma sydän ja ruma mieli. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Jos julkisesti julkaistujen juttujen arvostelu on ok voisi samantien ajatella, että heti kun astut kodistasi olet julkisesti näkyvissä- silloinhan tuo ruma ajatus pätisi keneen tahansa ihmiseen joka sattuu kulkemaan kadulla. Enpä usko, että moni tätä ajatusta hyväksyy, joten miksi hyväksytään netissä tapahtuva? Muista Sara, että poliisin kautta voi nostaa aina syytteen kunnianloukkauksesta, kuten itse taannoin tein. Kyllä muuten hiljenivät nopeasti ne samat bensanheittäjät joka keskusteluun aj pian ne liekit sammui :).

    http://lolimte.blogspot.com

  29. Anonyymi sanoo:

    En ihan ymmärrä miksi bloggaajat ottavat niin paljon stressiä siitä mitä jotkut mammat kirjoittavat keskustelupalstoilla, mun mielestä se on ihan sama, kukaan järkevä ihminen ei ota noita tosissaan, ja kaikki tietää et mamma ja vauva palstat kannattaa jättää lukematta jos haluat oikeita mielipiteitä. Mun mielestä niille ei pitäisi antaa yhtään huomiota, ja jos annetaan niin niille voisi nauraa taikka lähettää toivomukset pikaisesta paranemisesta.
    Kaikki ketkä lukee sekä sun että Annikan blogeja tietävät että olette fiksuja tyttöjä. Noita vertailuja niin miksi annat sen vaikuttaa ? Sulla on oma lukijakunta ketkä tykkää sun blogista, keskity niihin, älä anna sen vaikuttaa että joku ano on enemmän kiinnostunut sun siskosta, ketä kiinnostaa se? Sitten on ja siirtyy ystävällisesti lukemaan toista blogia?

    Tsemppiä ja jaksamista!
    t. Frida

Kommentoi