LATELY x7

img_9855 img_9649-2 dsc_7117-2img_8891 dsc_7074 img_8886img_9902♥ Siskon kanssa vietetyt hetket ennen hänen lähtöä pidemmäksi ajaksi reissuun! Hän tuli torstaina Lahteen mun luo yöksi, ja vietettiin pieni tyttöjen ilta syöden hyvin ja katseltiin mun edellisenä päivänä Netflixistä aloittamaa The 100 sarjaa. Jäätiin molemmat siihen koukkuun, ja itse hurautin sarjan toisenkin tuottarin jo sunnuntaina loppuun. ♥ Toi pieni karvainen jätkä, joka positiivisuudellaan tuo aina hyvää mieltä kaikkien päivään. ♥ Aamukahvit ja kunnon aamupala ♥ Syksy on jotenkin niin ihanan pirtee kaikkine väreineen! Ainoa mistä en pidä on kokoajan lyhenevät päivät ja pimeät illat, mutta esimerkiksi nytkin ulkona paistaa aurinko ja tekisi vaan mieli lähteä sinne reippailemaan! ♥ Liisan kanssa Helsingissä vietetyt illat. Vähän pitsaa (ylläri), kuoharia ja tyttöjen juttuja. ♥ Uudet nahkahanskat kylmenevinä päivinä. Mulla on jokin surkea tapa hävittää aina mun toisen hanskan pari, ja sen vuoksi ulkona kävellään joko näpit jäässä tai hanskoja saa olla ostamassa kokoajan uusia. Tarviisin varmaan sellaset hiha-hanska hihnat, jotta kaikki yksilöt pysyisi mulla tallessa. ♥ Pitkät päiväunet ja pirteät aurinkoiset aamut. Rakastan herätä uuteen päivään auringon paistaessa ikkunasta varsinkin näin syksynä, sillä sään arpominen tähän vuodenaikaan on niin tuuripeliä.


-SUNDAY PLAYLIST-

img_5206-2Ootte jo varmaan kyllästynyt tähän ainaiseen höpötykseen kesän ihanuudesta, mutta varsinkin tällä hetkellä musta tuntuu, että kesä oli vielä aiemmin mainitsemaakin parempi. Alkukesä meni mulla tosi kiireellisissä tunnelmissa, sillä tiedossa oli reissua toisen perään, festareita, yökyläilyitä ja muita juttuja. Vietin todella vähän aikaa himassa, ja jossain vaiheessa mä olinkin ihan poikki. Koska edessä oli sekä mulla että mun reissukaverilla pian alkava koulu, päätettiin tehdä kaikkea mahdollista kun sille oli vielä mahdollisuus. Nyt tuntuu siltä, että olisi hetkeksi pitänyt pysähtyä miettimään asioita ja jakaa reissuja ja tapahtumia hieman tasaisemmin. No kaikesta huolimatta nämä reissut oli aivan ihania, ja ollaan viimepäivinä haikailtu takaisin Pariisiin ja Pietariin. Oloa paremmaksi ei tee kavereiden ja läheisten reissuun lähdöt ja reissuista palailut. Minäkin haluan! Musta jokaiseen reissuun voi yhdistää jotain tiettyjä asioita, jotka on periaatteessa muistona tapahtuneesta. Näistä asioista reissu tai hetki tulee mieleen, ja ne on yleensä jotain tiettyjä biisejä, ostettuja tai käytettyjä vaatteita tai vaikka tietty tuoksu. Mä kuuntelen musiikkia kokoajan olen mä sit himassa, lenkillä, kiertelemässä kauppoja, ruokaostoksilla, matkustamassa paikasta toiseen tai oikeastaan jopa käymässä nukkumaan.

Näin nätisti sain aasinsillan kesän ikävöinnistä matkustuskuumeen kautta musiikkiin, ja seuraavaks mulla olis heittää teille jotain tämän hetken lempparibiisejä just niin kuin vanhoina aikoina oli aina tapana. Mä mietin tykkäisittekö te enemmän näistä yksittäisistä kappaleista, vai esimerkiksi soittolistan muodossa. Musta tuntuu, että nykyaikana aika moni omistaa Spotifyn, ja eiköhän tästä soittolistasta pääse tsekkaamaan biisejä vaikka ei tunnuksia olisikaan. Lista löytyy postauksen lopusta, ilmoitelkaa ihmeessä mitä mieltä ootte, näitä jatkossa vai ei? Lisäilen tonne aina biisejä sen mukaan kuin niitä löytyy, peukku ylös vai alas?img_5197 img_5242-4 img_5192-2 img_5231-2

Kuvat:Elizaveta


2X AAMUPALAVINKKI

img_9802 Huomenta tyypit! Eilen just avauduin totuudesta näiden kuvien takana, mutta onneksi mahdutin joukkoon myös sen, että näiden ruokien tekemistä ja sellasta pientä hifistelyä mä oikeesti rakastan. Mun normaalit mitättömät aamupalat sai väistyä, nimittäin mä oon panostanut mun aamupalaan viimeaikoina vähän enemmän! Oon tehnyt vähän isommat annokset näitä tahnoja jääkaappiin, ja niitä on sit syöty riisikakkujen kanssa sekä aamupalalla, välipalalla että iltapalalla. Voisin myös heittää pientä kahvinjuontiin liittyvää päivitystä tähän väliin; mä alan jo pitää siitä! Himassa keitän kahvin, vaahdotan maidon ja maustan sen kanelilla. Tää yhdistelmä uppoo muhun hyvin! Ainoo vaan, että tykkään juoda kahvia yhtälailla vähän viileämpänä kuin tykkään syödä kylmää ruokaakin.

Jotkut ehkä muistaa mun abouttiarallaa vuoden vanhan postauksen persikka-kana crackerseistä, ja mä olen sitä tahnaa koittanut soveltaa erilaisin konstein. Koska säilykekanaa löytyy näistä keskustan lähikaupoista surullisen harvakseltaan, olen korvannut sen useasti tonnikalalla. Mun lähikauppojen tuorejuustovalikoimat on myös aika harmittavan pieniä, joten mukaan lähtee aina vähän mitäkin – tosin en ole vielä uskaltanut heittäytyä niin hulluksi, että joukkoon olisi mennyt lakritsi-tuorejuustoa! Erilaisia yrttejä sisältävät tuorejuustot on monesti toiminut todella hyvin. Säilykepersikka tosin on vieläkin menossa mukana, ja se on tuolla joukossa mun mielestä sopii tähän kuin nenä päähän!

Toinen mitä oon tehnyt on vähän ehkä easympi, nimittäin avokadoa muussattuna, ja joukossa aromisuolaa ja sitruunapippuria. Joskus (taas ylläri yllärivuosi sitten mä tein tosi paljon iltapalaleipiä niin, että ruisleivän päällä oli kananmunaa, avocadoa, tomaattia, aromisuolaa ja pippuria. Rakastuin jo silloin avocadon, aromisuolan ja tomaatin yhdistelmään, ja tässä riisikakun päällä se on muuten just eikä melkeen! Näihin päälle voisi keksiä vaikka mitä erilaisia yhdistelmiä!

Onko teillä jotain tiettyä, mitä te tykkäätte syödä riisikakkujen päällä?img_9826 img_9806


#REALITYCHECK

Mulla on jo hetken vellonut päässä erilaiset asiat, joiden mä olen automaattisesti olettanut olevan aivan päivänselviä myös teillekkin tottakai. Esimerkiksi se, että mä olen ihminen ja mulla on myös niitä huonoja päiviä. On niitä päiviä, kun mä en millään jaksa nousta sängystä ja silmäpussitkin paistaa nätisti kilometrien päähän. On niitä päiviä, kun kilometrin pituinen to do-lista skipataan pitkillä päiväunilla, joiden jälkeen kärttyinen muija herää keskellä yötä hakemaan jääkaapista jotain ruokaa kurnivaan vatsaan. Mä olen viimeaikoina saanut pari kommenttia snapchatin puolella, kuinka mun elämää ihaillaan. Mä ite oon ihan mukiin menevä tyyppi vaikka itse sanonkin, mutta oon itseasiassa ihan yhtä mahtava kuin esimerkiksi jokaikinen teistä. Varsinkin kun viimeisen viikon on aika nätisti viettänyt päiviä kotihiirenä, on tässä tullut mietittyä asioita moneltakin kantilta. Täällä neljän seinän sisällä ajatukset hyppii aikalailla seinästä toiseen ja on tullut kaikki pienetkin katon pölypallot huomioitua. Siitä kaikesta huolimatta mä olen viettänyt ”ansaittua saikkua” ja ollut huolehtimatta asioista sen enempää.

img_9421 img_9433 Rakastan laittaa ruokaa ja asetella kaiken nätisti lautaselle, mutta mullakin on näitä päiviä. Ai että kun kuusi päivää vanha keitto maistuu nälkäiseen vatsaan hyvältä, mutta samalla tulee kirottua maailman epäkäytännöllisimpiä lautasia, lyhyitä jalkoja ja korkealla hyllyllä sijaitsevaa mikroa. Ei ole ensimmäinen tai toinenkaan kerta, kun lappaan lautasen täyteen, laitan mikroon, ja parin minuutin päästä kippaan lautasen tasaisten reunojen kautta kaiken liemen mun rinnuksille ottaessani lautasta innoissani eteeni ruokapöytään. Toisaalta pieni realitycheck tässä on myös se, että mä syön ihan tavallista ruokaa, just niin kuin jokainen teistäkin! Saan kommenttia siitä, että mun ruoat on aina niin fiinejä ja miten mulla riittää sellaiseen rahaa. No jos mä pärjään puolet viikosta lähes aamusta iltaan jauhelihakeitolla, jonka annoshinta lähenee enemmän 10 senttiä kuin 1 euroa, jää mulle niinä loppuina päivinä vähän varaa panostaakkin vaikka tuoreeseen kalaan. Vaikka välillä niitä fiinejä ruokia tulee jokaisena päivänä viikossa, tekee tämänkin tytön joskus ihan oikeasti mieli kuusi päivää jääkaapissa seisoneen jauhelihakeiton jämiä, no kidding!

Koska viikon astiat ja aterimet meni juuri astianpesukoneeseen ennen tätä pientä lepohetkeä ruoan parissa, ei mulla ollut voiveitseksi enää puhtaana muita vaihtoehtoja kuin juuresveitsi. No eipä sillä sen väliä leviäähän se margariini vaikka sormella tarvittaessa. Ja hei, mun ruokapöytä harvoin on täysin siisti ja puhtaana kaikesta roinasta ja romppeesta. Monesti kauppareissujen jälkeen kaikki huoneenlämmössä säilyvä jää nätisti ruokapöydälle esille, koska kuka niitä nyt kaappeihin jaksaa heti laittaa. Monesti siinä sit istun iltaa yksin tai kavereiden kanssa, syön pöydällä vielä pusseissa olevia hedelmiä tai mitä sieltä nyt ikinä löytyykään. Ruokapöytä on muuten mulle myös sellanen paikka, että jos joku on multa hukassa, niin mä etsin heti automaattisesti sieltä. Ai minkälainen romuläjä?img_9456 img_9477img_9522 No mites sit vaikka eteinen? Mä olen todella laiska heittämään lehtiä paperikeräykseen, ja tänne taloon tuodaan aina hemmetin paljon ilmaisjakelulehtiä. Ne saattaa lojua päivän jos toisenkin eteisessä, sillä helppohan niiden yli on kävellä. Myös ylipäätään roskien vieminen on mulle todella hankalaa, sillä kouluun lähden yleensä kiireessä, ja muulloin mä vaan unohdan. Vein heti tämän kuvan jälkeen kolme roskapussia takapihan roskikseen, ja keräsin noi lehdetkin. Joskus ei vaan jaksa, ja silloinkin asiat tehdään vasta kun on pakko.

Päiväpeitto löytyy, mutta harvoin mä näen vaivaa oikaista lakanoita ja levittää peittoa siihen kaiken päälle. Monesti myös aamusuihkun jälkeen jään sängyn reunalle tsekkailemaan snäppejä ja uusia viestejä, ja kun tulee aika pukea, jää pyyhe lojumaan sängylle. Kuvasta löytyy myös rypistynyt matto, eilisillan oloasu joka nätisti on heitetty sängyn viereen ryttyyn nukkumaan käydessä. Mun unilasina toimii muovinen sheikkeri, no miks ei? Se toimii tossakin käytössä todella hyvin, ja tilavuuskin on isompi kuin mun muissa laseissa. Kaiken kruunaa vielä mun pientäkin pienempi meikkipeili, joka on esillä aina kun ketään ei ole tulossa käymään. Peilin takunen paistaa nätisti ikkunasta pihalle, mutta mitä sitä turhaan pienistä peileistä tihrustamaan.

Tältä näyttää mun sänky ja makkari suurimman osan ajasta. Toisinaan lattialla on vieläkin enemmän vaatteita, sillä ne eksyy vain harvoin pyykkikorin keon koristeeksi. Olen asunut yksin abouttirallaa puolitoistakuukautta, ja pyykinpesukone on ollut sinä aikana päällä vain yhden käden sormilla laskettavan määrän. Esimerkiksi kotikuviin tämä kori koitettiin aina tyhjentää parhaan mukaan, ja onhan se nyt vähän jännä kun pyykkikori on noin täynnä vielä noin näkyvällä paikalla. Mä olen vaan todella innokas vaatteiden käytön lisäksi vaihtamaan lakanoita ja pyyhkeitä tiukkaan tahtiin. Sit kun mä pääsen vauhtiin, niin toi keko hupenee tosta äkkiä kerralla.img_9586 img_9554Asukuvat ei myöskään aina kerro totuutta! Mä saatan lähteä täältä kotoolta vaikka missä vermeissä näyttäen just niin kodittomalta kun vaan voi, ja jos mun tekee mieli heittää joogapökät jalkaan ja lähteä keskustaan kiertelemään kauppoja niin mähän lähden joogapökät jalassa keskustaan kiertelemään kauppoja. Näin vanhentuessa mulle on onneksi tullut normaaliksi lähteä kotiovesta ulos juuri niin hehkeänä kuin itseä kiinnostaa.

Huonoista ulkonäköpäivistä myös sen verran, että viimeaikoina niitä on ollut aivan laittoman paljon. E-pillereistä pidetyn tauon vuoksi mun naama on pientä näppyä ja finnejäkin on siellä täällä muutama. Se mun täydellinen iho jäi vaihtovuoteen ja kuluneeseen kesään, mutta eiköhän tästäkin vielä ponnistella ylöspäin.

Mä en halua antaa teille nyt sitä kuvaa että mä olen kunnon sika sikolätissä aina täällä kotona, mutta mulla on niitä täysin samoja ongelmia kuin monilla. Ihania kommentteja on aina super kiva saada, mutta joskus miettii, tajuaako ihmiset että täällä fiinien ruokakuvien, uusien ostostenesittelypostausten ja asukuvien takana on ihan normaali ihminen. Mulla on tavoitteena saada pieni pömppis pois kunhan vaan suurempi liikkuminen alkaa olla mulle mahdollista, tavoitteena on säästää rahaa samalla kun mä maksan vuokraa, vesilaskua, sähkölaskua ja ties mitä muita samalla pois. Haluan itse aina kirjoittaa täällä blogissa asiat niin rehellisesti kuin ne vaan on mitään hienostelematta, ja tässä tosiaan pieni #realitycheck teille.

Ette tiedäkkään kuinka ihana on kuulla että siellä ruudun toisella puolella on tyyppejä lukemassa mun höpötyksiä jo useampaa vuotta, ja toivottavasti on jatkossakin siitäkin huolimatta, että saitte just kuulla kuinka mun pyykkikasat on aivan valtavia, aina ei ole niin freshinä mitä blogikuvat saattaa antaa olettaa ja mikron kautta käynyttä keittoa lapetaan ruudun tällä puolella naamaan enemmän kuin mielellään.


ANNA SUN ÄÄNESI MULLE

Arvatkaa mitä tyypit! Mä olen ihan kokonaan unohtanut tulla teille ilmoittamaan, että mun blogi on ehdolla tämän syksyn gaalassa! Ollaan nyt kuulkaa tämän asian kanssa muita kilpakumppaneita hieman jäljessä, mutta äkkiähän me kiritään. Ehdolla on mitä inspiroivimpia blogeja, ja kilpasiskot on todella kovia, pakko myöntää! Jos kuitenkin tuntuu siltä että mun blogi inspiroi just sua ja haluut antaa mulle äänesi, niin mua pääsee äänestämään TÄÄLTÄ! Mä olen ehdolla Indiedays kategoriassa aika loppupäässä S-kirjaimen kohdalla, ja olisin ihan super iloinen kaikille jotka äänensä mulle heittää! Taso on tänävuonna aika kova, mutta kiitos kaikille äänestäjille jo näin etukäteen!

Täällä ollaan taas parin viikon tauon jälkeen täydessä touhussa. Mä olen tänä aikana kerennyt napsimaan pillereitä, katsomaan laittoman paljon Netflixiä, vedellyt pitkiä päiväunia, potenut lieviä mummo-fiiliksiä autoon ja sieltä pois noustessa, tehnyt kaikin puolin aivan surkean pitsatilauksen (Ei sieltä mestasta josta viimepostauksessa vinkkasin, olisi pitänyt pysytellä vaan siinä tutussa ja hyväksi todetussa!). Oon kerennyt rakastumaan aivan täysin electronisen viulun covereihin spotifyssä, kasvattanut pyykkivuorta, laatinut ensiviikolle aika mahtavat suunnitelmat ja sopinut, että tänää mun luo tulee pari ihan mahtavaa tyyppiä Helsingistä yökyläilemään. Sain myös haettua kellarista paksut toppatakit näihin aamupakkasiin, kaupasta tarttui mukaan nahkahanskat, enää pipot pitäisi kaivaa esille niin mähän alan pikkuhiljaa olemaan valmis jo talvikuukausien saapumiseen, bring it on!img_9776img_9647 img_9610-4img_9680img_9669-3img_9687ehdokasbanneri_header_800x300