ITKIN; OLO HELPOTTUI HETKEKSI

 Makasin lämmitetyllä kylpyhuoneenlattialla Cape Townissa ja sisällä velloi todella paha olo. Niin paljon töitä, niin paljon ajateltavaa; missä tilanteessa mä tulen edes olemaan parin kuukauden päästä? Oon viettänyt 10 päivää poissa kotoa, nähnyt upeita paikkoja ja saanut mahtavia kokemuksia. Mä olen ollut erittäin kauniissa maisemissa, saanut checkattua taas yhden paikan been-sovelluksessa ja syönyt todella hyvää ruokaa. Kuukauden aikana mä olen ollut kuudessa eri maassa ja ensiviikolla tulee lähtö vielä seitsemänteen. Rakastan matkustamista ja tekisin sitä mielelläni viikosta toiseen. Olen saanut mahtavan mahdollisuuden, mikä multa puuttuu?

Pari vuotta sitten toivoin, että bloggaaminen vie mua eteenpäin maailmalle. Toivoin, että saan matkustaa ja nähdä paljon uusia paikkoja. Mä olen nyt siinä pisteessä; kaikki tapahtui todella nopeasti. Eilen vietettiin päivä ihanassa maaseutukylpylässä, syötiin 5 tähden lounas ja rentouduttiin. Täytettiin hierontaa varten lomake, jossa kysyttiin stressitasoa. Mietin tarkemmin ja olin 8. Mulla on tällähetkellä kaikki mitä mä tarvitsen ja mitä voisin edes toivoa, mutta musta tuntuu, että mun sisällä on jokin iso solmu tai sekasotku, joka menee vaan kokoajan tiukemmalle ja tiukemmalle.

Päässä pyörii niin paljon ajatuksia ja tunnen olevani umpikujassa. Tein ensimmäisen blogireissun alkukesästä ja samoihin aikoihin mun koulu loppui. Jäljelle jäi blogi, duuni jota rakastan ja johon aloin käyttämään entistä enemmän aikaa. Eteen on tullut mahtavia mahdollisuuksia; osan olen hyväksynyt ja toisista joutunut kieltäytymään.

Makasin kylpyhuoneen lämmitetyllä betonilattialla, mietin asioita, sisällä oli oksettava olo ja halusin itkeä. Yritin tunnin, soitin puhelun ja sieltä se tuli. Itkin kaiken ulos ja olo oli parempi. Tämä oli vaan hetkellinen helpotus ja tunnen luultavasti itseni tasapainoiseksi vasta silloin, kun saan tietyt askeleet otettua eteenpäin.

Cape Townin matka on henkisesti ollut aika raskas. Etelä-Afrikka on avannut mun silmiä monessa eri asiassa. Mua odottaa kotona niin paljon asioita, että tiedän jatkon olevan kuitenkin henkisesti tätäkin rankempi.  Viikon aikana meillä on ollut todella tiukka aikataulu. Ollaan herätty viimeistään 7:30 ja oltu takaisin talolla 22 aikoihin. Sen jälkeen ollaan tehty töitä ja päästy nukkumaan vasta puolenyön aikaan. Edessä on yli 20 tuntia matkustamista mutta kotona on jotain mitä odottaa. Se oikea rauha ja rentoutuminen. Mä en tiedä oliko hyvä idea buukata lennot Kreikkaan parin päivän päähän kotiutumisesta, mutta ainakin tiedossa on aikaa mulle ja meille. Mä aion vaan olla, maata rannalla niin paljon kun huvittaa; going with the flow!


10 Responses to “ITKIN; OLO HELPOTTUI HETKEKSI”

  1. Maiss sanoo:

    Ei helvetti sä olet kyllä lellipentu. En toivo tätä yleensä kellekkään mut sulle toivon et tuut kohtaamaan elämässäs jotain oikeesti aivan helvetin kauheeta.

    • saralovesyou sanoo:

      Aika raskas kommentti lähettää ihmiselle, jota sä et tunne tai tiedä mitä tämä käy läpi elämässä. Lellipentua sä et saa musta tekemälläkään ja on harmi, että purat sun oman pahan olosi johonkin sulle tuntemattomaan. Parempaa jatkoa sulle :-)

      • meirami sanoo:

        Veikkaan että ihan vaan kateudesta kysymys! Älä välitä Sara :) Ja silloin on lupa itkeä kun itkettää, ja ellei jaksa, ei tarvitse eikä kannatakaan viedä itseään äärirajoille, ennen kuin sen saa myöntää. Kaikki kyllä järjestyy! Toivon erityisen kovasti tsemppiä sulle tähän syksyyn <3

      • meirami sanoo:

        Niin ja vielä, mitä järkeä kadehtia tai tuomita, kun ei _todellakaan_ voi tietää, mitä toinen ihminen saattaa käydä läpi, vaikka miltä näyttäisi päälle päin! Vaikkakin toivon myös maiss:lle jotain positiivisuutta tuleviin syyspäiviin, ettei tarvitsisi netissä purkaa oloa tuntemattomille ihmisille :>

    • heli sanoo:

      olipas tökerö kommentti… todennäköisesti et itse ole kokenut mitään kamalaa elämässäsi kun pystyt näin kommentoimaan. vaikka Saraa en tunnekaan, jäi mulle enemmänkin fiilis että vaikka kuinka ulospäin näyttäisi asiat sujuvan ja kaikki on hienoa, voi ne asiat olla aivan toisin. ainakin omasta kokemuksesta voin sanoa että vaikka on kuinka rikki sisältä, pystyy ulosannin kääntämään aivan päin vastaiseksi. myös kokoaikaiseen paikassa toiseen juoksemiseen on helppoa hukuttaa omat fiilikset, mutta jossain vaiheessa se maaliviva tulee ja jalat pettää alta. ja juurikin pitkät työpäivät, pitkät ajat poissa kotoa, jatkuva sosialisoituminen jne. syö ihmistä ihan eri tavalla mikäli henkinen vointi ei ole huipussaan, kun missään välissä ei pääse kunnolla lataamaan akkuja omaan ”turvapaikkaan”. ei sen koti tarvitse olla mutta anyways. toivon että menisit vähän itseesi ennen kuin alat tuntemattomalle henkilölle sanomaan noin. tsemppiä sara sulle jaksamiseen!

    • Maija sanoo:

      Miten voit sanoa kenellekään noin,edes henkilölle,jonka tuntisit ja hänen valituksensa sinusta olisi turhaa.
      Ymmärrän ehkä hivenen ajatusta,että yllättää,kun henkilö kokee ahdistusta,jolla näennäisesti kaikki on hyvin ( mutta me näemme täällä somessa vain palat,jotka halutaan kertoa ja näyttää).
      Itselle tulee mieleen,että kun sisareni kertoi avoimesti blogissaan masennuksestaan ja itse koet ahdistusta,onko syy osittain tämä blogielämä.Blogihan ei voi toimia ammattina kovinkaan monia vuosia ja kuitenkin koko sen ajan sisältöä pitää tuottaa ja kertoa ehkä vähän kiillotetumpaa kuvaa kuin mitä elämä todellisuudessa on.Sitähän lukijat haluavat,ainakin osa.Mitä sen jälkeen? Mistä jää jälkeen,kun muut jo opiskelevat jne…. mutta toisaalta meistä jokainen varmasti opiskelee useamman ammatin ihan pakostakin ja kuka meistä tietää,mitä elämässä on esim.viiden vuoden kuluttua.Nauti elämästäsi nyt !

  2. Ella sanoo:

    <3

  3. Ulla sanoo:

    Pakko kyllä pienellä myötätunnolla olla mukana tossa sun menossa. On varmasti raskasta myös henkisesti, kun on koko aika jossakin menossa / ryöpytyksessä mukana ja jossain vaiheessa se kaikki sit purkautuu vaan ulos.
    Itsellä on ollut samanlaisia tuntemuksia terveyden puolesta, kun välillä on ollut niin huonossa jamassa sekä fyysisesti että henkisesti, että se paha olo on ollut pakko purkaa, enimmäkseen sen itkemisen avulla – mutta loppupeleissä se on helpottanut!
    Pelkästää jo tekstistä huomaa, että oot älyttömän sydämellinen ja lämmin ihminen, se näkyy ulospäin myös :)

    Vaikka susta nyt tuntuu siltä, että uus etelänmatka ei oo hyvä idea ollut varata – ota se silti hyvänä kokemuksena ja lomana, heitä kaikki muu pois mielestä ja oot vaan. :)

  4. Maija sanoo:

    Siis tuossa piti lukea sisaresi eikä sisareni,sori.

  5. Sara sanoo:

    Mä uskon että sulla on nyt vähän liikaa tekemistä noin lyhyelle aikavälille. Kuka tahansa väsyisi jos oli noin tiheästi reissun päällä. Hyvä että sait itkettyä, se helpottaa oloa!

Vastaa: meirami