KUN TEKEE MIELI LUOVUTTAA…

 

Heräsin 17:30 poikaystävän lähtiessä töihin. Koti oli pimeänä niin nukkumaan käydessä kuin herätessäkin. Olen muutaman kerran kironnut, etten ole saanut aikaiseksi ostaa kirkasvalolamppua. Siitä voisi tällaisissa tilanteissa olla vähän apua, jotta en nukkuisi useampana päivänä viikossa kellon ympäri. Mulle on suotu hieman liiankin hyvät unenlahjat ja nukun sikeästi niin melussa, valossa kuin epätasaisella alustallakin. Kävin tekemässä päivän ensimmäiseksi ateriaksi kunnon hiilaripommin. Mietin kahdesti sen syömistä, jätin lautasen lopulta ikkunalaudalle ja hain jääkaapista kylmää vettä ja maitorahkaa.

Mä en ole koskaan urheillut laihduttaakseni. Kun itsekuri on viisivuotiaan lapsen tasolla, ei mitään tiukkaa elämäntapaa multa voi edes odottaakaan. Huonosti syöminen näkyy mun kropassa todella helposti ja näissäkin kuvissa huomaa, kuinka edellisen illan ruoat turvotti edelleen keskivartaloa. On niitä hetkiä, kun mä tykkään kropastani; kuvailisin tällöin itseäni normaalin sopusuhtaiseksi. Toisinaan on niitä päiviä, kun heti aamusta lähtien turvottaa ja kroppa tuntuu todella löysältä. Mä en onneksi ole ottanut mitään suurempaa pakkomiellettä tiukasta kropasta mutta etenkin nyt, kun reissuun on kaksi viikkoa, niin toivoisin, että tilanne olisi edes hieman paremmin ja viihtyisin kropassani päivästä toiseen.

 

  

 

Mä olen syönyt e-pillereitä viimeiset kuusi vuotta ja nyt tuli stoppi – mun on pakko antaa kropan levätä.  Jyrkät mielialan muutokset, ahdistuskohtaukset monet muut muutokset sai mut miettimään, voisiko oireet mahdollisesti johtua hormoneista, joita mä olen ahtanut kroppaani lähes pari tuhatta pilleriä. Alkoholi ei sovi mulle toistaiseksi lainkaan ja paniikkikohtaukset on vienyt mut pahimmillaan ambulanssiin saakka. Kun tietää, ettei päivittäin kehoon laitettavaa hormonivalmistetta suositella niiden vahvuuden vuoksi syötävän vuotta tai maksimissaan kahta pidempään negatiivisten terveydellisten vaikutusten takia niin sitä käy väistämättäkin miettimään, onko niitä terveellistä käyttää edes toistaiseksi. Pillereiden lopettamsisen jälkeen mun iho on räjähtänyt käsiin (joka nykypäivänä mun mittapuulla tarkoittaa 6 pientä finniä). Vaikka mun itsetunto muuten on ihan hyvällä tasolla, osaan myöntää olevani vähän epävarma kehon ja epätasaisen ihon vuoksi. Aknen kokeneena pelkään kokoajan, että tilanne pahanee kohta siihen samaan pisteeseen.

 

 Kuvat: Svante Gullichsen

Oon tuntenut olevani vähän hukassa. Se on näkynyt varmasti täällä blogissa ja toivon että ymmärrätte. Sisältö on ollut aika tasapaksua ja olen vältellyt tiettyjä aiheita. Mulla on tiettyinä hetkinä ollut fiilis, että haluan luovuttaa ja jäädä viikoksi sänkyyn makaamaan. On ollut hankala saada blogiin sisältöä, kun päivässä saataa olla vaan pari tuntia hereillä. Koska blogi ja sosiaalinen media seuraa mihin ikinä menenkään, en ollut aluksi innoissani tulevasta matkasta. Kreikassa ollessa tunsin usein huonoa omatuntoa jos en päivittänyt sosiaalista mediaa tasaiseen tahtiin. Matkan jälkeen kuitenkin tajusin, että olen ollut pidempiäkin aikoja päivittämättä somea siksi, että olen maannut sängyssä kellon ympäri. Ajattelin Aasian reissun ajoituksen olevan huono ja pelkäsin ylikuormittavani itseni kokonaan. Tällähetkellä matka tuntuu kuitenkin hyvältä tilaisuudelta selvitellä päätä ja antaa aikaa ihmiselle, joka on seurannut huonoja hetkiä sivusta ja tehnyt kaikkensa auttaakseen.

Musta on tullut todella impulsiivinen ja se on vaikuttanut ihmissuhteisiin. Oon ollut henkisesti todella väsynyt ylläpitämään ystävyyssuhteita tai kehittämään uusia kaverisuhteita, joten jotkut on saattaneet kuvitella, ettei mua kiinnosta olla heidän kanssa tekemissä. Kaiken korjaaminen ottaa ehdottomasti aikaa ja täytyy mennä päivä kerrallaan.

Blogin kirjoittaminen viimeaikoina on tuntunut enemmän suorittamiselta kun asialta, jota tekee  vapauttaakseen omaa inspiraatioa ja omia ajatuksia. Tällähetkellä kuitenkin huomaan, että suunta on ylöspäin. Oon aliarvioinut teitä siellä ruudun toisellapuolella ja vältellyt näidenkin kirjoittamista mustalla valkoiselle. Tuntuu edelleen hieman sekavalta ja epämukavalta yrittää saada asiat mahdollisimman selvästi kerrottua, mutta ehkä oli jo aika edes yrittää.

Kiitos kuuluu kuitenkin teille, jotka olette pysyneet mukana tähänkin päivään saakka!


MIKSI? MIKSI? MIKSI? – 19 KYSYMYSTÄ

 

Miksi ilmaistilauksia ei koskaan osaa peruuttaa ajoissa?

Miksi tatuointitilanteessa jalka käy kramppaamaan tai käsi kouristelemaan, joka tuntuu lopulta paljon pahemmalta kuin itse tatuoiminen?

Miksi pankkikorttia on niin ”helppo” vinguttaa mutta käteiset säilyy rahapussissa kuukausia?

Miksi mä en aiemmin ole tajunnut tehdä lihakeittoa valmiista karjalanpaistilihoista?

Miksi nukun aina pienessä sykkyrässä sängyn kulmassa tyynyjen päällä?

Miksi kiinnitän nykyään asiakaspalvelutilanteisiin tuplasti enemmän huomiota ja pelkään kiukkupäivänä joutuvani Jodelin aasiakas-kanavalle?

Miksi vanhemmat ihmiset tuntuu nykypäivänä tarvitsevan enemmän ohjeistusta hyvistä käytöstavoista kuin nuoremmat?

Miksi mä tallennan Facebookissa tasty-videoita useamman päivässä enkä ole kuitenkaan koskaan noudattanut näitä reseptejä tarkalleen alusta loppuun?

Miksi toisen tekemä ruoka maistuu aina paljon paremmalta?

 

 

Miksi hiukset, vaatteet ja meikki näyttää paljon paremmalta ihon ollessa hieman päivettynyt?

Miksi talviaikaan on niin ylitsepääsemätöntä ajaa jalkakarvat kokonaan ja käyn läpi ainoastaan nilkat sekä polvet?

Miksi lentokoneen laskeutuessa kaikki ampaisee pystyyn, vaikka viimeisten rivien matkustajat saattaa joutua odottaa kymmenenkin minuuttia niskat vääntyneinä?

Miksi jumitun aina katsomaan turhanpäiväisiä reality sarjoja? (Tällähetkellä telkusta pyörii Bachelor in paradise…)

Miksi raitiovaunuihin ängetään sisään ennen kuin ihmiset on ehtineet sieltä edes ulos?

Miksi vessahätä iskee nollasta sataan heti kotiovesta sisään astuessa?

Miksi vaatekaappi on aina siisti tai sotkuinen, eikä mitään siltä väliltä?

Miksi kaikki epäonnenasiat, kuten pommiin nukkuminen, puhelimen näytön rikkoutuminen ja vesien tippuminen kahvilan markiisilta suoraan kameran päälle (siis oikeesti?!?) tapahtuu yleensä samana päivänä?

Miksi virallisten puheluiden hoitaminen vielä 20-vuotiaana on niin epämukavaa ja tilanteen hoitamiseen kirjallisesti käyttää mielummin viisinkertaisen ajan?

Miksi mun Instagramin tutki-sivusto on täynnä teethvids-käyttäjän videoita ja miksi niiden katsominen on niin kiehtovaa??

 

Sweater Zara / Jeans Nelly.com* / Shoes Vagabond*Beret Zara / Bag Loavies / Jacket House of Brandon

(*adlink)


PRE CHRISTMAS TABLE

 

Oon tänävuonna yrittänyt vältellä joulua kaikin mahdollisin tavoin. Nyt alkaa olla ne hetket, kun joulukuuset kaivetaan varastosta olohuoneen nurkkaan ja shoppaillaan joululahjat mielessä. Meidän joulu tulee näyttämään vähän erilaiselta rantamaisemissa ja palmujen alla ja se jouluinen puoli musta on tästä hieman harmissaan. Joulussa parasta (perheen yhteisen ajan jälkeen, tottakai!) on jouluruoka, jota voisin syödä melkeimpä vuoden ympäri. Koska en saa perinteistä jouluruokaa tänäjouluna, olen syönyt hieman jouluisammin viimeisten kuukausien aikana! Mädit ja muut on vielä toistaiseksi pysynyt poissa mun pre-jouluruokapöydästä ja olen yrittänyt päästä jouluruoan tunnelmaan vähän hellävaraisemmin. Kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa lähdin pohtimaan mun omia jouluperinteitä ja suunnittelin oman jouluisan reseptin, jota on kyllä kelvannut syödä niin kuukausia ennen joulua kuin kuukausia joulun jälkeenkin.

Ollaan aina perinteisesti vietetty joulu perheen kesken mummolassa. Viimeisinä vuosina sieltä on aina puuttunut joku, joka on ollut maailmalla reissaamassa. Meidän jouluruokapöytä on aina ollut aika rento. Perinteisen kinkun ja laatikoiden lisäksi siellä on joukossa vähän arkisempia ruokia ja jälkkäriksi ollaan viimeiset viisi vuotta syöty marjarahkaa – en pistä pahaksi! Kokosin Atrian Vuolu -suikaleista, bataattisoseesta ja sinapista näkkileipiä, ja Vuolut sopii hyvin joulukinkun korvaaksi tällaisissa tilanteissa! Itsetehty sinappi on mun mielestä joulukinkun kanssa pakollista ja olen käyttänyt loppupurkin muihin ruokiin, kuten lihapulliin!

 

 

 

Bataattinen joulunäkkileipä (12 kpl kesto: 30min)

6 siemennäkkileipää
150g Atria Vuolua (Härkä, Kanafilee & Porsaan fileestä)
1dl sinappijauhetta
1dl hienoa sokeria
1dl ruokakermaa
1rkl perunajauhoja
1 kananmuna
1tl etikkaa
1 bataatti
1tl sitruunamehua
ripaus suolaa
Koriste:
Tuoretta rosmariinia

 

Ohje: Halkaise siemennäkkileivät kahtia ja laita päälle Atria Vuolu -viipaleita. Lisää oman maun mukaan sinappia, lusikallinen bataattisosetta ja koristele tuoreella rosmariinilla. Nauti mahdollisimman pian valmistuksen jälkeen.

Joulusinappi

1dl sinappijauhetta
1dl hienoa sokeria
1dl ruokakermaa
1rkl perunajauhoja
1 kananmuna
1tl etikkaa

Sekoita kaikki muut ainekset paitsi etikka keskenään. Kiehauta seos keskilämmöllä samalla kokoajan sekoittaen. Ota kattila pois levyltä, lisää joukkoon etikka, sekoita ja anna jäähtyä. Laita sinappi haluamaasi tiiviiseen astiaan.

Bataattisose

1 bataatti
1tl sitruunamehua
ripaus suolaa

Kuori ja pilko bataatti pieniksi paloiksi. Keitä bataatit pehmeiksi n.10 minuuttia ja kaada keitinvesi huolella pois. Soseuta bataatti hienoksi soseeksi sauvasekoittimella. Lisää sitruunamehu ja suola. (Jos haluat vähän oikaista, niin tämän kohdalla voit myös käyttää valmista Atria Bravuuri Bataattilaatikkoa)

 

Mitä jouluruokaa odotat eniten?