Oon pyöritellyt tekstiä tässä kentässä viikkoja pyyhkien kaiken aina pois. Pää on niin sekaisin suuremista asioista, ettei pienten kuulumisten kertomisesta tunnu tulevan mitään. Nyt voin käyttää jonkinlaisena apukeinona maisemanvaihdosta, nimittäin lähdettiin koko perheen voimin viikonloppuna ajelemaan kohti Leviä. Ollaan vietetty useita pääsiäisiä näissä maisemissa, mutta viimevuosina on ollut hankala saada koko perhettä kasaan pohjoiseen kokonaisen viikon ajaksi. Saatiin onneksi aikataulut sopimaan yhteen ja päästiin jatkamaan jonkinlaiseksi perinteeksi muodostunutta pääsiäisreissua.

Pieni kotimaanmatkailu tuntui tulevan itselle tähän hetkeen aivan mahtavaan kohtaan, sillä stressi (ja  erittäin huono kyky käsitellä stressiä) on saanut mun pään todella pyörälle. Kaikki stressaavat asiat tuntuu aina tulevan samaan hetkeen ja saa mut ihan lamaantuneeksi. Hyvä siis että tarjolla on viikon verran ulkoilmaa, tekemistä ja hälinää. En muuten muista koska olisin ollut näin pitkään näin monen ihmisen ympäröimänä. Vaikka tämä toistaiseksi tuntuukin miellyttävältä, on viikon jälkeen varmasti ihana palata takaisin arkeen ja omaan rauhaan!

 

Heitän nyt laskukamat päälle, napit korviin ja rinteeseen!

 

Ps. Nämä kuvat ei suinkaan ole Leviltä vaan keskitalven Tahkolta. Levillä kohoaa plus-asteet tällähetkellä todella keväisiin lukemiin ja puut on paljaina.


 

 

Ilmastoasiat on olleet kuumana puheenaiheena viimeaikoina, eikä turhaan. Mä olen itse yrittänyt pitää suuni visusti kiinni, vaikkakin olen aktiivisesti seurannut eri somettajien keskusteluita ja kannanottoja asiaan. On tuntunut riskiltä sohaista kepillä jäätä ja ottaa osaa ympäristöasioihin, sillä enhän minä kuitenkaan ole vegaani tai zero waste ja toisinaan lennän työ- tai lomalentoja. Heräsin aamulla ja tuttuun tapaan selailin somea aamuauringon paistaessa suoraan sänkyyn. Olo oli pirteä ja alkuviikon stressaamisen ja jännityksen jälkeen yllättävän rauhoittunut, kunnes siirryin Instagramin puolelle. Seurasin edellisenä päivänä mielenkiinnolla hyvää keskustelua ekokyttäämisestä ja siitä, kuinka energiaa käytetään muiden lihansyönnin, lentämisen ja muiden ekotekojen syynäämiseen ja niistä valittamiseen. Törmäsin sitten Instagramissa tiliin, jonka huomasin häikäilemättä tekevän juurikin tätä ekokyttäystä ja syyllistämistä. Mua rupesi ärsyttämään. Ekokeskustelut on tiettyyn pisteeseen saakka todella mielenkiintoista seurattavaa jotka laittaa itsenikin ajattelemaan. Negatiivisten uutisten varjosta on kiva poimia myös niitä positiivisempia, kuinka esimerkiksi maapallon kasvipeitteinen ala on kasvussa mm. Kiinan ja Intian saavutusten ansiosta.

 

Mä en usko, että ihminen muuttuu jatkuvan soimauksen myötä. Inspiroituminen ja kannustava kehotus on keinoista voimakkaimmat ja kaksi jälkimmäistä toimii ainakin itseeni parhaiten – olenhan rasittavan jääräpäinen ja vastaanvänkääjä. Koen kuitenkin nykypäivänä eläväni huomattavasti ekologisemmin kuin vielä pari vuotta sitten ja olen asioista paremmin kartalla, joka tottakai auttaa ja kannustaa tekemään parempia valintoja myös jatkossa. Kierrätys, pikamuodin vähentäminen, lomalentojen minimointi, punaisen lihan rajoittaminen, muovipilleistä kieltäytyminen, julkisen liikenteen ja kävelyn maksimointi, työlentomatkojen päästöjen kompensointi ja lähellä tuotetun ruoan suosiminen on niitä arkipäivän valintoja, joissa olen esimerkiksi parantanut. Tottakai varaa olisi parempaankin, kaikilla olisi.

 

Ilmastoasioita on kuitenkin turha sysätä vain yksityishenkilöiden harteille. Poliittisten päätösten avulla tehtävillä yhteisillä kannusteilla ja toimintatavoilla on mahdollisuus päästä ilmastotavoitteisiin. Viimevuonna maapallon ylikulutuspäivä oli elokuussa, kun suomalaisten osalta luonnon varat oli jo lähes kulutettu  viimevuonna tähän aikaan. Kuulostaa käsittämättömältä! Vaikka esimerkiksi se paljon keskustelua herättänyt lentomatkustaminen kuormittaa ilmastoa hiilidioksidipäästöillään, on sen vaikutus on kuitenkin pieni verrattuna vaikka metsätalouteen tai ruoan tuotantoon.

 

Mä yritän itse kantaa jatkossa korteni paremmin kekoon tuomalla esille enemmän kasvisruokareseptejä ja inspiraatiota, liittymällä kummiksi tai kuukausilahjoittajaksi ilmastoasioiden puolesta toimiville järjestöille, käyttämällä äänioikeuttani heti ensiviikolla vaalien ennakkoäänestyksessä ja ylipäätään kannustamalla muita niihin pieniinkin tekoihin, jotka uskokaa tai älkää tulee pikkuhiljaa jo luonnostaan. Toivottavasti myös te edistätte asiaa positiivisessa ilmapiirissä – jos ette aiemmin niin ainakin jatkossa ;-)

 

Mitä ajatuksia ilmastoasiat ja esimerkiksi ekokyttääminen teissä herättää?


 

 

Otin hetki sitten ripsistä pidennykset pois ja olo tuntuu niin mukavalta! Silmiä saa hieroa mielin määrin ja peilistä katsoo hieman luonnollisempi tyyppi. On ollut myös kiva huomata, ettei ripset ole kärsinyt vuosien pidennysrumbasta juuri ollenkaan ja tarvittaessa näyttävän lopputuloksen saa ripsivärinkin avulla.

 

 

Samana iltana pidennysten pois ottamisesta kävin kaupassa. Olo tuntui hieman alastomalta ja kyselinkin kavereilta teinkö mä oikean päätöksen – olin kuitenkin tottunut ulkonäkööni tuuheiden ripsien kanssa. Prisman käytävällä vastaan tuli äiti kahden pienen lapsensa kanssa, joista toinen möläytti ohi mennessään parhaan kehun pitkään aikaan. Pienen parivuotiaan tytön suusta tulleet sanat tuntui niin rehellisiltä ja viattomilta, että olin hymy korvissa useamman päivän tapahtuneen jälkeen. En muuten ole tämän jälkeen miettinyt ”ripsettömyyttä” kertaakaan negatiivisessa valossa.

 

 

Ostin pari laadukkaampaa neuletta, joita olen käyttänyt nyt useamman päivän putkeen. Tuntuu niin paljon mukavemmilta puolet halvempiin ja parin käyttökerran jälkeen nukkaantuviin neuleisiin. Kerrankin tuntuu siltä, että rahat laitettiin oikeaan osoitteeseen.

 

 

 

Kävin viikonloppuna tyhentämässä meidän kirpparipöydän, joka on ollut nyt viikon ajan pystyssä. Sain mukavan paljon tavaraa myytyä ja kaappeja tyhjennettyä, mutta edelleen löytyisi myytävää. Ajattelin varata pöydän uudestaan lähempänä kesää – ehkä innostun enemmänkin tästä kirppistelystä.

 

Mummin keramiikkaharrastuksesta innostuneena ajateltiin Annikan kanssa lähteä vielä kevään aikana keramiikkakurssille. Etsittiin jo eilen vähän tietoa alottelijoiden kursseista, mutta harmittavan moni niistä oli jo täyteen buukattu. Etsiminen jatkuu siis vielä – ehkä meillä komeilee pian kaapissa itse tehdyt astiastot!

 

Eilinen auringonpaiste toi kevätfiiliksen mulle ensimmäistä kertaa ja uskaltauduin jopa laittamaan kokovalkoiset kangaskengät jalkaan. Alkuvuosi on mennyt niin nopeasti, että kesäkin on täällä ihan hujauksessa. Itselleni asettaman lomalentokiellon vuoksi aion nauttia keväästä ja kesästä täysillä täällä Suomessa. Maaliskuu on ollut aika surkea monin eri tavoin, mutta eiköhän kaikki pian piristy kunhan vaan päästään huhtikuun puolelle!

 

 

Psst. Pakko vielä mainita, että söin eilen iholääkityksen viimeiset pillerit! JES! Näissä kuvissa ihoa ei tarvinnut muokata lainkaan, toisin kuin kaikissa syksyn ja talven kuvissa. Kuurin jälkeiset meikittömät kuvat on siis nyt ajankohtaisia, mutta voin mainita tuloksen olevan silmin nähtävä!

 

Mä hilpasen nyt viikon ensimmäiseen palaveriin ja toivotan kaikille mahtavaa alkanutta viikkoa!


 

Kaupallinen yhteistyö: Vaasan Maku

 

Olen lapsuudessani kokeillut ties minkälaisia makuyhdistelmiä, joista osa oli kokemuksia sinänsä. Isillä on aina ollut tapana heittää leivän päälle mitä ikinä jääkaapista löytyykään – maksalaatikkoa, kalapuikkoja, edellisen päivän jauhelihakastiketta, makaroonilaatikkoa, and the list goes on. Tykkään itsekin leikkiä erilaisilla ruoilla katsoen mitä niistä saa aikaan – harvoin noudatan orjallisesti reseptejä. Olen viimeaikoina kokeillut PALJON erilaisia leipiä ja keräsin tähän postaukseen niistä omat makusuosikit. Osa uusia tuttavuuksia, osa vanhoja tuttavuuksia ja osa yhdistelmiä, joita olen halunnut testata jo pitkän aikaa!

 

Vaasan Maku-leivät on leivottu taikinajuureen ja niitä on saatavilla hieman miedomman makuista ”lempeää”, sekä voimakkaampaa ”vahvaa”. Voimakkaiden makujen ystävänä mä itse tykkäsin jälkimmäisestä, ja käytinkin sitä suureen osaan alla olevista leipäresepteistä. Maku-leivät on pakattu sopivan pieneen pakettiin, sillä meillä kahden hengen taloudessa leipä on enemmänkin herkuttelujuttu. Näin leipä säilyy paremmin eikä puolet jää pussin pohjalle kovettumaan.

 

MANSIKKA – FETA – HUNAJA

Tämä yhdistelmä nousi ehdottomaksi suosikiksi kaikkien leipien joukosta. Suolainen feta sopii täydellisesti makeiden mansikoiden ja hunajan kanssa leivän päällä. Voisin syödä näitä leipiä vaikka päivittäin – en malta odottaa suomalaisten mansikoiden saapumista kauppoihin!

 

TUOREJUUSTO – TANKOPARSA – CHILI

Öljyssä, valkosipulissa ja suolassa paistetut tankoparsat sopii todella hyvin leivän päälle. Lisäsin tuorejuustoa neutraloimaan chilin voimakkuutta ja antamaan hieman kosteutta leivälle.

 

CHORIZO – CHILI-HUMMUS – VUOHENJUUSTO

Mausteinen chorizo, mausteinen chili-hummus ja mausteinen vuohenjuusto. Tässä leivässä on todella paljon makuja, mutta kaikki sopii kuitenkin hyvin yhteen. Hieman mausteisempi näihin muihin verrattuna!

 

 

TUOREJUUSTO – KARAMELISOITU PÄÄRYNÄ – SINIHOMEJUUSTO – HUNAJA

Tämän maistamista mä odotin eniten, enkä turhaan. Pannulla karamelisoitu päärynä sopii hyvin voimakkaan sinihomejuuston kaveriksi ja hunaja tuo tähän yhdistelmään vielä hieman makeutta. Nam! Jos et ole suuri sinihomejuuston ystävä, niin tähän voi laittaa kaveriksi myös muita juustoja, kuten vuohenjuustoa tai vaikka valkohomejuustoa.

 

 

VALKOSIPULISSA PAISTETTU LEIPÄ – TOMAATTIA – VALKOSIPULIA

Kämppä haisi tämän jälkeen valkosipulilta useamman tunnin ajan, mutta ai että mikä leipä! Barcelonassa ollessamme meille tuotiin eteemme leipää, johon neuvottiin hieromaan keskeltä halkaistua valkosipulinkynttä ja tomaattia, sekä laittamaan pinnalle suolaa ja pippuria. Mahtava yhdistelmä etenkin jos pidät valkosipulista yhtä paljon kuin minä ;-)

 

TUOREJUUSTO – VALKOSIPULIVOISSA PAISTETTU RUUSUKAALI – PARMESAN

Mikä tahansa maistuu paremmalta kunhan sen paistaa valkosipulivoissa! Tuorejuusto neutraloi hieman makuja, ruusukaali tuo täyteläisyyttä ja parmesan sopii kaikkialle! Leipien päälle on hyvä laittaa satokauden tuotteita aina vuodenajasta riippuen. Ruusukaalit, parsat, bataatti tai vaikka kurpitsa!

 

 

VALKOSIPULIVOISSA PAISTETTU LEIPÄ – CHILI-HUMMUS – PÄÄRYNÄ – CHILI

Tässäkin leivässä on aika voimakkaita makuja, joten lisäsin joukkoon vähän makeutta, nimittäin kuutioituja päärynöitä. Lähes kaikista muista leivistä poiketen jätin tämän ilman mitään levitteitä.

 

TUOREJUUSTO – TUORE VADELMA – GRANAATTIOMENAN SIEMEN – HUNAJA

Tästä leivästä tuli ihanan pirteä ja kesäinen! Marjat sopii leipien päälle yllättävän hyvin.  Laitoin näiden marja-päällysteiden alle lempeämmän makuisen leivän,  kun taas mausteisimpiin ja voimakkaampiin vahvaan ruistaikinajuureen leivottuun leipään.

  

 

AVOCADO – FETA – CHILI – LIME

Tämä on ollut jo pitkän aikaa mun vakkari aamupalaleipä. Nopea valmistaa, maistuu hyvältä ja ainekset löytyy lähes aina valmiiksi jääkaapista. Jos kunnolla kävisi hifistelemään, niin tähän voisi lisätä päälle vielä uppomunan. Multa se jää aina laiskana tekemättä.

 

AVOCADO – CHILI-VALKOSIPULIPESTO – MOZZARELLA

 

Normaalin peston sijaan tähän leipään sopii hyvin tomaattinen chili-valkosipulipesto. Tämä leipä sijoittui mulla kärkeen viiden parhaan joukkoon – mukavaa vaihtelua normaaliin avocado-leipään.

 

 

Minkälainen on sun suosikkileipä? Kommentoimalla osallistut lahjakortin arvontaan, jolla voit kokeilla esimerkiksi jotain yllä mainituista leipäresepteistä. Aikaa osallistua on 26.3 asti ja säännöt löytyy täältä.


Kaupallinen yhteistyö: Laurea Ammattikorkeakoulu

 

 

Kysymys ”mikä susta tulee isona” on tuntunut viimevuosina ahdistavalta, kun jatkokoulutusta miettiessä päässä pyörii vain iso kysymysmerkki.  En kuulu niihin, jotka tiesi jo lukion penkillä tarkan suunnan jatko-opiskeluille. Tällähetkellä tilanteeni on aika ihanteellinen. Teen työtä josta nautin, jossa on mahdollista kehittyä ja joka avaa mahdollisuuksia tulevaisuudelle, vaikkei mulla siihen mitään koulutusta olekaan. Harmillisen monta kertaa olen joutunut itsekin tilanteeseen, jossa toinen pitää mua automaattisesti huonompana ihmisenä tai keskustelukumppanina, sillä en lähtenyt heti lukion jälkeen kapuamaan uusia opintoja kohti. Täytin hetki sitten 22. Suoritin peruskoulun, suoritin vuoden High School -opinnot ja suoritin lukion. En missään vaiheessa ole ajatellut jättäväni opintojani tähän pisteeseen, odotan vain oikeaa hetkeä. 

 

Valmistuin ylioppilaaksi vuosi ikäisteni jälkeen, sillä päätin lähteä seitsemäntoista kesäisenä vuodeksi Yhdysvaltoihin. Vuosi vei opiskelumotivaationi huomatessani kavereiden päättävän kursseja hyvää vauhtia ja valmistuvan ajallaan. Sinnittelin kursseilla ja meinasin ottaa jopa ylimääräisen puolivuotisen valmistumiseeni. Tehokkaasti suoritin kuitenkin kaiken keväällä loppuun ja näin jälkeenpäin olen kiitellyt sitä Saraa, joka tämän päätöksen lopulta teki. Koska viimeisenä lukiovuotena raahauduin vain virran mukana, eikä mulla ollut mitään tiettyä opiskelupaikkaa mielessä josta olisin ollut erittäin kiinnostunut, niin päätin pitää välivuoden. Muutin juuri ennen valmistumista Helsinkiin ja elämä täällä oli aivan uutta. Sain lisää puhtia ja aloin jo seuraavana keväänä miettiä, jos löytäisin itselleni mieluisan paikan lähteä opiskelemaan. Rohkaistuin, ja laitoin pitkän pohdinnan jälkeen viimekeväänä nimeni yhteishakulomakkeeseenAloin kuitenkin lopulta miettiä motiivejani opiskeluun ja yksi suurimmista oli mieluisa opiskeluympäristö ja uudet tuttavuudet.

Hain opiskelemaan monimuotototeutuksella, jolloin suuri osa opinnoista suoritetaan lähiopetuksen sijaan etänä itsenäisesti. Vaikka tämä olisi töiden kannalta ollut paras vaihtoehto, jäi silti jumittamaan ajatukseen päivätoteutuksesta. Päätin harkita ja katsoa seuraavalla kerralla uudestaan. Olisiko monimuotototeutus ollut sittenkin se paras vaihtoehto tähän elämäntilanteeseen?

 

 

Laureassa on monia eri opiskelu- ja oppimistapoja, joista varmasti löytyy sopivat jokaiselle eri elämäntilanteisiin. Normaalin päivätoteutuksen lisäksi valittavana on myös monimuotototeutus tai täysin verkossa suoritettavat opinnot. Monipuoliset koulutusohjelmat tarjoaa vaihtoehtoja liiketaloudesta palveluelämysten tuottamiseen ja kehittämiseen tai vaikka fysioterapeutti ohjaajaksi. Olen itse pallotellut eri vaihtoehtojen välillä ja pyöritellyt päässäni juuri sitä kysymystä, ”mikä minusta tulee isona?”. Niin suureen kysymykseen on ollut hankala heittää tarkkaa vastausta ja sen vuoksi olen mielummin kerryttänyt välivuosia. En tahdo suunnata opiskelemaan muiden painostuksesta ja huomata vuoden tai parin jälkeen ajan menneen hukkaan, sillä kyseiset opinnot eivät ole kiinnostaneet minua lopulta lainkaan.

 

Laureassa yrittäjyys on vahvassa roolissa kaikissa koulutuksissa. Yrittäjän urasta kiinnostuneille tarjolla on palveluja ja opintojaksoja tueksi opintojen aikana. Vaihtoehtona on valita yrittäjyyteen syventäviä kursseja tai osan opinnoista voi suorittaa jopa omassa yrityksessä. Tällainen mahdollisuus kiinnostaisi kovasti itseänikin, sillä nämä asiat ovat olleet kovin pinnalla omassakin elämässä kuluneina vuosina.

 

 

Yhteishaku alkaa ensiviikon keskiviikkona, eli 20.maaliskuuta. Olen viimeaikoina ottanut muutenkin useampaan otteeseen jo härkää sarvista, joten miksi en nytkin. Aion tulevan viikon tutustua vielä syvemmin vaihtoehtoihin, pohtia miten opinnot mahdollisesti istuisi tulevaisuuden suunnitelmiin juuri tällä hetkellä ja saa nähdä, mikäli rustaisin tänäkin vuonna nimeni yhteishakulomakkeeseen painaen lopulta lähetä-nappia!

 

Koetko sä painostusta ulkopuolelta lähteä opiskelemaan mahdollisimman nopeasti edellisten opintojen päätyttyä, tai oletko sä mahdollisesti tiennyt jo pitkään suunnan jota haluat lähteä tavoittelemaan?

 

 

Ps. Heräsin kuvausaamuna flunssaisena ja silmät kiinni muurautuneena. Tämä oli yksi niistä hetkistä, kun olisin erittäin mielelläni vetänyt kollarit jalkaan ja juossut luennolle kameran eteen hyppäämisen sijaan.