Bongasin siskoni blogista hauskan pienen kyselyn ja lueskellessani mietin myös omia vastauksiani tiettyihin kysymyksiin. Minkälainen on mun suhtautuminen avioliittoon tänäpäivänä, tai minkälainen on ollut mun viimeisin puhelu?

 

Avioliittoja: Nolla – onneksi! Mä olen alkanut lähiaikoina jopa miettimään, olisiko naimisiin meno edes nykypäivänä ”pakollista”. Upeista häistä olen haaveillut jo kauan, mutta voisihan ne epäviralliset juhlat pitää silti, vaikka avioliittoa ei kirkossa solmisikaan.

Kihloissa: Ei vielä, eikä sillekään ole mitään kiirettä.

Lapsia: Tulevaisuudessa toivottavasti useampikin. Jännä kuinka kymmenen vuotta sitten ajatteli parikymppisen elämän olevan täysin erilaista kuin se oikeasti on. Halusin olla nuori äiti – nykypäivänä ajattelen olevani tarpeeksi nuori äiti vielä seitsemänkin vuoden päästä.

Lemmikkejä: Non-stop koirakuume on ollut päällä jo vuosia, mutta mä olen toistaiseksi nähnyt paremmaksi lieventää lemmikki-kiinnostusta paijaamalla kavereiden ja siskojen lemmikkejä. Tähän mennessä mun ainoat omat lemmikit ovat olleet hamstereita.

Leikkauksia: Nuorempana kyllä, mutta vanhemmalla iällä olen onneksi säästynyt niiltä vaikka sairaalareissuja on muuten tullut yksi jos toinenkin.

Tatuointeja: Niitä on tähän mennessä kertynyt seitsemän, ja kokoajan on pieni kutkutus ottaa vielä muutama lisää. Aina välillä Instastoryssä on tullut vastaan vapautuneita tatuointiaikoja tyypiltä, joka teki mulle mun viimeisimmät stick and poke -leimat. En ole vielä viitsinyt varata, mutta pari kertaa on oltu jo todella lähellä!

Lävistyksiä: Näitä ei onneksi ole kertynyt niin paljoa, mitä joskus olisi tehnyt mieli! Mä olen halunnut ties mitä lävistyksiä hymykuoppaläväreistä nenäkoruun mutta ONNEKSI mä olen pitänyt järjen päässä ja kasvot rei’ittöminä!

Muuttoja: Seitsemän näitäkin! Kaksi nyt vanhemmalla iällä ja loput on siltä ajalta mistä tuskin muistan edes mitään.

Ottanut lopputilin: nolla.

Ollut saaressa: Useaan kertaan sekä Suomessa että ulkomailla.

 

 

Autosi: Autoa ei ole, sillä keskustassa asuvana näen siitä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sain muuten ajokortin takaisin viimeviikolla, siis lähes puolentoista vuoden jälkeen!!

Ollut lentokoneessa: Kyllä. Rakastan lentämistä, mutta nykypäivänä valitsisin ehkä automatkailun ja roadtripit jopa mielummin. Niin sitä ihmismieli muuttuu!

Onko joku itkenyt vuoksesi: On.

Ollut rakastunut: Paraikaa!

Ollut ambulanssissa: Toistaiseksi olen selvinnyt ilman ambulanssikyytejä.

Luistellut: 4-vuotiaasta lähtien ja jossain vaiheessa lähes asuin jäähallilla. Mun tekisi kovasti mieli aloittaa jonkinlainen harrasteluistelu näin aikuisena, mutta uskon sen olevan Helsingissä hieman haasteellista. Pitää ehkä ottaa selvää asiasta enemmän.

Surffannut: En, vaikka kovin olisin halunnut. Meidän Balin matka meni aivan penkin alle mun sairasteluiden ja aktiivisuuskiellon vuoksi. Ehkä mä vielä saan toisen mahdollisuuden!

Ollut risteilyllä: Kunnon risteilyllä olin viimeksi viimevuoden itsenäisyyspäivänä. Oli muuten hauskaa!

Ajanut moottoripyörällä: Olen nuorempana valinnut polkupyörän moottoriajoneuvojen sijaan, enkä itseasiassa omista edes ajokorttia, jolla saisin ajaa kaksipyöräisiä.

Ratsastanut hevosella: Ratsastin ensimmäisen (ja toistaiseksi myös viimeisen) kerran vaihtovuoteni aikana ja sitä ennen jopa pelkäsin hevosia.

Lähes kuollut: En tietääkseni.

Ollut sairaalassa: Korvien putkituksia, murtumia, munuaistulehduksia, selkävaivoja, aivotärähdyksiä, haavoja, lavantauti, risaleikkauksia…mun sairaalahistoria on varsin pitkä ja monipuolinen.

Suosikkihedelmä: Passionhedelmä, satsuma, granny smith-omena tai vesimelooni. En millään osaa valita – rakastan hedelmiä!

 

 

Aamu vai ilta: Ilta, ehdottomasti! Olen kaikkea muuta kuin aamuihminen ja tehokkaimmillani aina iltaisin.

Lempiväri: Mulla ei ole vuosiin ollut tiettyä lempiväriä.

Viimesin puhelu: Pizzalähetiltä viimeyönä klo 5.17, joka kirjaimellisesti toivotti mut tervetulleeksi hakemaan pizzaa alaoveltamme. Taisi siinä muutamat ärräpäät päästä ilmoille, nimittäin tilattiin pizza useampi tunti aiemmin ja lähetyksemme saapui lopulta kylmänä.

Viimeisin viesti: Äiti lähetti mulle äsken kuvan upeasta taivaasta ääniviestien kera. Kuva on näkyvillä mun IG storyssä.

Kahvi vai tee: Kahvi – en välitä teen mausta juurikaan.

Kissa vai koira: Koira, eikä vastausta tarvinnut edes miettiä. Mun omat kokemukset kissoista on niin huonoja, että pelkään niitä jopa hieman. Monet tapaamani kissat on olleet arvaamattomia, ylimielisiä ja ilkeitä kuten esimerkiksi meidän hotellin kissa Thaimaassa. Hän seurasi mua kaikkialle ja yrittäessäni tehdä edes hieman tuttavuutta kissa sähisi ilkeästi.

Paras vuodenaika: Kesä, mutta olen alkanut tykkäämään syksystäkin. Tänää on ollut ihana aurinkoinen ilma ja lämpötilakin juuri sopiva!

 

Ihanaa sunnuntaita! <3


 

 

 

Kolme viikkoa hujahti ohi nopeammin kuin sitä ehti edes tajuta ja laskeuduttiin eilen iltapäivästä takaisin Suomeen monia kokemuksia rikkaampana. Vietettiin kuluneet viikot Espanjan auringon alla ja tämä loma poikkesi aiemmista monellakin tapaa. Poikaystävä on jo useiden vuosien ajan matkustanut vähintään kerran kesässä Espanjaan työreissulle ja koska alkukesän matka meni päällekäin mun Sveitsin reissun kanssa, niin päätettiin yrittää uudelleen näin kesän lopulla sopivien lomaviikkojen osuessa kohdalle.

 

Viikot oli täynnä uusia tuttavuuksia, roadtripejä, upeita maisemia, valvottuja öitä, herkullisia juustonacho-annoksia, ruotsin kielen opettelua, sen käyttämistä ja siinä kehittymistä, allasbileitä, pisamia, paljon valokuvia ja mahtui mukaan myös pari rannalla vietettyä päivää. Vaatteet ja päänahka oli lähes poikkeuksetta täynnä pientä hiekanmurua, aurinkorasvaa kului purkki tai kaksi ja elämä oli huoletonta – en aukaissut blogia tuona aikana kertaakaan. Osittain mieli käski pitämään lomaa, mutta toisaalta syyttävällä sormella voi osoittaa teknologiaa. Wifi-yhteydet ei riittäneet edes viestien tai sähköpostien lähettämiseen, saati mitä se olisi sitten ollut isojen blogikuvien latauksen kanssa. Reissupostaukset tulee nyt hieman takautuvasti, mutta yritän saada ne pian pois alta.

 

Vaikka reissussa oli ihana olla, oli noin monen viikon jälkeen ihana palata kotiin. Sitä ehti kaivata kotiruokaa, omaa sänkyä, lähikaupan tuttua ruoka-ainetarjontaa, oman vaatekaapin sisältöä (vaikka suuret osat päivistä vietettiinkin uimapuvuissa) ja suomen kieltä, jolloin keskusteluista ymmärtää jokaisen sanan ongelmitta.

 

Borta bra men hemma bäst. Se on selvä.

 

Outfit – Mango


 

Mulla on monesti paha tapa säästellä ottamiani kuvia, jotka lopulta unohtuu ja jää kokonaan julkaisematta. Olen ottanut harmillisen laiskan linjan sosiaaliseen mediaan viimeaikoina ja tietokone suorastaan pursuaa uusia kuvia. Siinä tosin saattaa olla syy, minkä vuoksi mä en ole jaksanut edes yrittää istahtaa tietokoneen äärelle moneen päivään. Menen totaaliseen lukkoon ja stressaannun siitä, kun vaihtoehtoja on liikaa. Toisaalta haluan kuitenkin julkaista alkukuun Rooman kuvat ennen tulevien päivien Islantikuvapommeja, nimittäin uskokaa tai älkää, niitä on takuuvarmasti tulossa!

Meidän viimeinen kokonainen päivä Roomassa sujui aurinkoisissa merkeissä ja suunnattiin heti aamusta Trasteveren alueelle. Tämä osa Roomaa oli täynnä kapeita katuja, värikkäitä taloja ja ihania pieniä pubeja joihin olisi jokaiseen tehnyt mieli jäädä lasilliselle. Harmittaa jopa vähän että kuljin lähes poikkeuksetta kamera kainalossa ja katsoin maisemia linssin läpi, kun taas toinen sai nauttia Rooman kaduista täysin rinnoin ilman kameraa. Ehkä mun pitää seuraavalla kerralla ujuttaa kuvaamiinen jonkun muun harteille!


 

 

Mun Googlehaut saattaa monesti olla aivan omaa luokkaansa, mutta tälläkertaa joukossa on jopa fiksuja asioita joita olen yrittänyt selvittää! Monesti Google on se ensimmäinen, vaa ei viisain paikka josta etsiä tietoa. Pakko myöntää, että olen joskus joutunut turvautumaan jopa nettilääkäriin, joka on antanut oireiden perusteella diagnoosiksi ties mitkä syövät ja kasvaimet. Ehkä niihin ei aina ole uskominen, mutta kyllä sieltä ihan kunnollista tietoakin voi löytää!

 

Keraamisen lieden puhdistus – Miten hemmetissä ne oikein puhdistetaan? Yritin Googlettaa ohjeita ja parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin keraamisen lieden puhdistuslasta. Ostin, kokeilin ja sinne meni rahat hukkaan. Pakko yrittää siis jotain muuta.

Myöhästyneet tai perutut lennot Finnair – Tämä haku tuli tutuksi Amsterdamissa kun pidettin huoli, että saadaan kaikki meille kuuluvat korvaukset.

Tomaatti-vuohenjuustokeitto – Mun Snapchatin seuraajat varmaan on huomannut että himoitsen nykyään keittoja päivittäin. Söin dameissa pelkkiä keittoja ja niitä on tullut kokeiltua myös omassa keittiössä! Tein hyvää (ja nopeeta!!) sosekeittoa yksi päivä, kiinnostaisiko resepti?

Miten suonet saa näkyviin – ihan hyvää tarkoittaen siis heitin tämän kysymyksen ilmoille. Mun kyynärtaipeiden suonet on äärimmäisen huonot ja niiden kanssa saa taistella aina verikokeissa tovin. Balin verikoekokemuksesta järkyttyneenä päätin ennaltaehkäistä kamalan tilanteen syntyä ja yritin saada selville miten tilannetta saisi helpotettua. Tulos ei välttämättä ollut ihan toivotunlainen, mutta sain mun seuraajilta todella hyviä neuvoja jatkoa varten!

 

 

Vanha pöytä tori.fi – Harvoin mitään löytää silloin kun sitä vartavasten etsii. Haluaisin meille työpöydäksi vanhan antiikkisen puupöydän, mutta yhtäkään ei löytynyt tarpeeksi läheltä. Pitää laittaa äiti asialle, sen tori.fi löydöt on aina ihan omaa luokkaa.

Zithromax – Mun oli pakko ottaa selville mitä lääkettä mä naamaani oikein Balilla tungin. Tällä ilmeisesti hoidetaan niin keuhkoputkentulehdusta, välikorvantulehdusta kuin jotain sukupuolitautejakin…kiva.

Onnibus – Varasin eilen bussit koko kuukaudelle ja tottakai heti ensimmäisellä matkalla tuli ongelmia. Tykkään kulkea Onnibussilla eikä siitä ole aiemmin ollut mitään valittamista. Tälläkertaa tiedoitus myöhästyneistä busseista tuli vähän liian myöhää ja aamun yritys päästä pakkaspäivänä Lahteen olikin sit tarina erikseen.

Miten saada Snapchatiin erilaiset fontit – Pliis sanokaa etten ole ollut ainoa pähkäilemässä tän asian kanssa :-D On kulunut useita päiviä ennen kun mä sain vastauksen – puhelimen kieli täytyy muuttaa englanniksi!

Autokoulu Lahti – Mä olen tällähetkellä ajokiellossa, sillä en ole suorittanut tarvittavia vaiheita tietyn ajan sisällä. Mulla on vielä puolitoistavuotta aikaa suorittaa vaiheet, mutta Helsingin autokoulujen järkyttävät hinnat suorastaan ajaa mut pois niiden ovilta (heh, ”ajaa” :-D)! Yritin etsiä tulisiko suorittaminen Lahdessa halvemmaksi, mutta totesin siitä koituvan säätämisen kertyvän liian suureksi. Ehkä pitää vaan tyytyä Helsinkiin.

 


 

Huomenta Thaimaasta!

 

Muutaman päivän vapaat on ehdottomasti virkistänyt mieltä ja ajatukset on olleet kaikkialla muualla kuin blogissa. Ajauduttiin lopulta Bangkokissa ja Surat Thanilla vietettyjen öiden jälkeen Koh Phanganiin, jossa näillänäkymin tullaan viettämään myös Joulun pyhät. Voin samalla puuta koputtaen kertoa, että kaikki on tähän mennessä sujunut vähän liiankin hyvin ja ollaan vältytty sen suuremmilta ongelmilta.

Mun odotukset Thaimaata kohtaan oli lähinnä sitä, mitä matkafirmat antaa esitteissä olettaa. Kirkasta turkoosia vettä, vaaleita hiekkarantoja, aurinkoa ja tottakai hyvää ruokaa. Bangkok ei ainakaan ensimmäisen yön aikana vakuuttanut mua upeudestaan ja päätettiin antaa kaupungin hautua vielä mielessä jonkinaikaa. Jos vielä paluumatkalla tammikuussa tuntuu siltä, niin annetaan sille silloin uusi mahdollisuus. Jos multa kysyttäisi, niin jäisin näille leveyspiireille vaikka pidemmäksikin aikaa asumaan. Nautin siitä, että jopa tällainen vilukissa pärjää lyhythihaisissa vaatteissa vuorokauden ympäri.

Meidän reittisuunnitelma meni alunperin Bangkokin ja Thaimaan pienempien saarten kautta Malesian Langawiin, josta oli tarkoitus suunnata Balille uudenvuoden juhlia varten. Koukkaus Malesiaan olisi kestänyt puolitoista vuorokautta (niin millä järjellä??) ja se olisi rokottanut lompakkoa useamman viikon budjetin verran, joten  päädyttiin ainakin näillänäkymin jatkamaan matkaa Thaimaasta suoraan Indonesiaan. Ollaan yritetty kiertää suurimmat turistirysät kaukaa ja onnistuttu löytämään hotelleja vähän syrjäisemmiltä rannoilta.

Laukku on täynnä bikineitä ja oversize-paitoja, iho on kostean ilman vuoksi normaaleista talvikuukausista poiketen todella pehmeä, oon jaksanut kantaa reppuja, jotka on ainakin puolet mun omasta painosta, thaikku ruoka on vaan niiiiin hyvää ja tällainen aivojen narikkaan jättäminen sopi juuri tähän kohtaan mainiosti. Viiden tunnin aikaero on tehnyt pienen tempun ja ennen reissua korjattu unirytmi heittelee taas suuntaan ja toiseen.

 

Löydettiin ihanan pieni hotelli, johon yritetään käydä bookkaamassa vielä yö tai pari lisää. Lähdetään tänää kiertelemään saarta skootterin kyydissä ja venaillaan pilvien takaa pilkottavaa aurinkoa. Alan nyt jatkossa päivittämään meidän reissusta vähän tiheämpään tahtiin, joten pysykää siis mukana!