Mä en edes muista, koska mä olisin asettanut tavoitteita. Elämälle, itselleni, blogille tai tulevaisuudelle. En muista koska olisin ottanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt jotain, johon ei sillä hetkellä olisi fiilistä. ”Voin tehdä tämän myöhemminkin” ja ”myöhemmin luultavasti tekisin tämän  vielä paremmin ja suuremmalla motivaatiolla”. Päivät on olleet sisällöttömiä ja olen katsonut muiden onnistumisia ja tavoitteiden saavuttamista sosiaalisen median läpi.

Olen miettinyt entistä enemmän mitä uskallan julkaista somessa ja mitä tulisi jättää julkaisematta. Mihin voidaan tarttua negatiivisesti ja minkä julkaisematta jättämisellä tekisin lähinnä palveluksen itselleni. Kaikki on ollut aika pintapuolista ja haluaisin päästä siitä tietynlaisesta täydellisyyden tavoittelusta pois.

Mulle puhkesi akne reilu kuukausi sitten, ja tämä on tallonut motivaatiota kotoa poistumiseen entistä alemmas. Kävin tämän saman läpi vuosia sitten teininä ja luulin, että kerta olisi riittänyt. Tajuan käyväni läpi samoja tunnetiloja kuin silloin – olo on epävarma ja epämukava. Aiemmasta kerrasta viisastuneena mulla on kuitenkin takaraivossa pieni toivon kipinä. Sain ihon kuntoon silloin, joten enköhän tule onnistumaan siinä tälläkin kertaa! Tulen dokumentoimaan mun matkan kohti parempaa ihoa, jotta jossain vaiheessa pystyn ehkä olla apuna jollekin muulle huonosta ihosta kärsivälle. Baby steps & patience!

Ja jos nyt samaan syssyyn heitän vielä vähän tavoitteita parisuhteen puolesta, niin saadaan nekin mustalla valkoiselle. Koulun alkaessa parisuhdeaika on jäänyt meillä vähemmälle ja hieman kireä ilmapiiri on lopulta purkautunut turhina kinoina ja erimielisyyksinä. Lokakuu voisi olla muutoksen kuukausi tämänkin asian suhteen. Enemmän aikaa yhdessä, vähemmän ruutuaikaa televisioon tai puhelimeen keskittyen.

Tsemppasin tänää itseni hereille ennen auringonnousua ja osallistuin Vitamin Wellin bootcampin ensimmäiseen treenipäivään. Tämä kroppa ei ole nähnyt kunnon treeniä pitkään aikaan ja mut laitettiinkin aika koville tunnin aikana. En ole pitkään aikaan ollut niin energinen ja motivoitunut kuin tänään kotiin päästessäni! Mä haluan jatkossa keskittyä enemmän itseni kehittämiseen ja asettaa tavoitteita elämän eri osa-alueilla, joita tavoitellessa saan haastaa itseäni aivan uudella tavalla. Tunnen heittäneeni kuukausia hukkaan, kun tänä aikana olisin voinut tehdä jotain, joka vie mua jollain tavoin eteenpäin.

 

Ps. Tähän postaukseen sopii paremmin kuin hyvin kuvat Sveitsistä, kun tsempattiin itsemme ”viimeiselle patikoinnille” ennen siirtymistä Geneveen ja kaupunkimaisemiin. Perillä meille avautui upeat maisemat ja patikointi palkittiin, vaikka oltiin itse kukin ryytyneitä ja väsyneitä sekä henkisesti kuin fyysisestikin.


 

Luultavasti viimeistä kertaa tämän vuoden puolella pakattiin tavarat autoon ja ajettiin yöksi mökkeilemään. Taidettiin kaikki kaivata vuorokautta luonnonhelmassa ja rauhallisissa maisemissa maisemissa, joten oli harmi lähteä jo seuraavana päivänä kaupungin vilskeeseen ja arjen pariin. Viilenevät kelit houkutteli meidät pysymään normaalista poiketen sisätiloissa lähes koko vuorokauden, vaikka yritettiin uhmata kymppikelejä viettämällä viini-iltaa laiturilla. Mökille on aina ihana lähteä – edes vuorokaudeksi!

Palattiin eilen takaisin kaupunkiin ja arki iskikin voimakkaasti takaisin. Nyt takana on stressin vuoksi huonosti nukuttu yö, nimittäin meidän naapuriasunnosta seinän takaa löytyi hometta. Tämä lauantai taitaakin mennä kaapistoja purkaessa ja selvitellessä, onko ongelma levinnyt myös meidän vuoden vanhaan asuntoon. Ei jooko, nyt ei olisi voimia sellaiseen!

 


 

Bongasin siskoni blogista hauskan pienen kyselyn ja lueskellessani mietin myös omia vastauksiani tiettyihin kysymyksiin. Minkälainen on mun suhtautuminen avioliittoon tänäpäivänä, tai minkälainen on ollut mun viimeisin puhelu?

 

Avioliittoja: Nolla – onneksi! Mä olen alkanut lähiaikoina jopa miettimään, olisiko naimisiin meno edes nykypäivänä ”pakollista”. Upeista häistä olen haaveillut jo kauan, mutta voisihan ne epäviralliset juhlat pitää silti, vaikka avioliittoa ei kirkossa solmisikaan.

Kihloissa: Ei vielä, eikä sillekään ole mitään kiirettä.

Lapsia: Tulevaisuudessa toivottavasti useampikin. Jännä kuinka kymmenen vuotta sitten ajatteli parikymppisen elämän olevan täysin erilaista kuin se oikeasti on. Halusin olla nuori äiti – nykypäivänä ajattelen olevani tarpeeksi nuori äiti vielä seitsemänkin vuoden päästä.

Lemmikkejä: Non-stop koirakuume on ollut päällä jo vuosia, mutta mä olen toistaiseksi nähnyt paremmaksi lieventää lemmikki-kiinnostusta paijaamalla kavereiden ja siskojen lemmikkejä. Tähän mennessä mun ainoat omat lemmikit ovat olleet hamstereita.

Leikkauksia: Nuorempana kyllä, mutta vanhemmalla iällä olen onneksi säästynyt niiltä vaikka sairaalareissuja on muuten tullut yksi jos toinenkin.

Tatuointeja: Niitä on tähän mennessä kertynyt seitsemän, ja kokoajan on pieni kutkutus ottaa vielä muutama lisää. Aina välillä Instastoryssä on tullut vastaan vapautuneita tatuointiaikoja tyypiltä, joka teki mulle mun viimeisimmät stick and poke -leimat. En ole vielä viitsinyt varata, mutta pari kertaa on oltu jo todella lähellä!

Lävistyksiä: Näitä ei onneksi ole kertynyt niin paljoa, mitä joskus olisi tehnyt mieli! Mä olen halunnut ties mitä lävistyksiä hymykuoppaläväreistä nenäkoruun mutta ONNEKSI mä olen pitänyt järjen päässä ja kasvot rei’ittöminä!

Muuttoja: Seitsemän näitäkin! Kaksi nyt vanhemmalla iällä ja loput on siltä ajalta mistä tuskin muistan edes mitään.

Ottanut lopputilin: nolla.

Ollut saaressa: Useaan kertaan sekä Suomessa että ulkomailla.

 

 

Autosi: Autoa ei ole, sillä keskustassa asuvana näen siitä olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sain muuten ajokortin takaisin viimeviikolla, siis lähes puolentoista vuoden jälkeen!!

Ollut lentokoneessa: Kyllä. Rakastan lentämistä, mutta nykypäivänä valitsisin ehkä automatkailun ja roadtripit jopa mielummin. Niin sitä ihmismieli muuttuu!

Onko joku itkenyt vuoksesi: On.

Ollut rakastunut: Paraikaa!

Ollut ambulanssissa: Toistaiseksi olen selvinnyt ilman ambulanssikyytejä.

Luistellut: 4-vuotiaasta lähtien ja jossain vaiheessa lähes asuin jäähallilla. Mun tekisi kovasti mieli aloittaa jonkinlainen harrasteluistelu näin aikuisena, mutta uskon sen olevan Helsingissä hieman haasteellista. Pitää ehkä ottaa selvää asiasta enemmän.

Surffannut: En, vaikka kovin olisin halunnut. Meidän Balin matka meni aivan penkin alle mun sairasteluiden ja aktiivisuuskiellon vuoksi. Ehkä mä vielä saan toisen mahdollisuuden!

Ollut risteilyllä: Kunnon risteilyllä olin viimeksi viimevuoden itsenäisyyspäivänä. Oli muuten hauskaa!

Ajanut moottoripyörällä: Olen nuorempana valinnut polkupyörän moottoriajoneuvojen sijaan, enkä itseasiassa omista edes ajokorttia, jolla saisin ajaa kaksipyöräisiä.

Ratsastanut hevosella: Ratsastin ensimmäisen (ja toistaiseksi myös viimeisen) kerran vaihtovuoteni aikana ja sitä ennen jopa pelkäsin hevosia.

Lähes kuollut: En tietääkseni.

Ollut sairaalassa: Korvien putkituksia, murtumia, munuaistulehduksia, selkävaivoja, aivotärähdyksiä, haavoja, lavantauti, risaleikkauksia…mun sairaalahistoria on varsin pitkä ja monipuolinen.

Suosikkihedelmä: Passionhedelmä, satsuma, granny smith-omena tai vesimelooni. En millään osaa valita – rakastan hedelmiä!

 

 

Aamu vai ilta: Ilta, ehdottomasti! Olen kaikkea muuta kuin aamuihminen ja tehokkaimmillani aina iltaisin.

Lempiväri: Mulla ei ole vuosiin ollut tiettyä lempiväriä.

Viimesin puhelu: Pizzalähetiltä viimeyönä klo 5.17, joka kirjaimellisesti toivotti mut tervetulleeksi hakemaan pizzaa alaoveltamme. Taisi siinä muutamat ärräpäät päästä ilmoille, nimittäin tilattiin pizza useampi tunti aiemmin ja lähetyksemme saapui lopulta kylmänä.

Viimeisin viesti: Äiti lähetti mulle äsken kuvan upeasta taivaasta ääniviestien kera. Kuva on näkyvillä mun IG storyssä.

Kahvi vai tee: Kahvi – en välitä teen mausta juurikaan.

Kissa vai koira: Koira, eikä vastausta tarvinnut edes miettiä. Mun omat kokemukset kissoista on niin huonoja, että pelkään niitä jopa hieman. Monet tapaamani kissat on olleet arvaamattomia, ylimielisiä ja ilkeitä kuten esimerkiksi meidän hotellin kissa Thaimaassa. Hän seurasi mua kaikkialle ja yrittäessäni tehdä edes hieman tuttavuutta kissa sähisi ilkeästi.

Paras vuodenaika: Kesä, mutta olen alkanut tykkäämään syksystäkin. Tänää on ollut ihana aurinkoinen ilma ja lämpötilakin juuri sopiva!

 

Ihanaa sunnuntaita! <3


Aamujooga, jota vakavasti harkitsin kokeilevani meidän olohuoneessa. Luulin, että ainoa ongelma on tilanpuute, muttei olo ole muutenkaan kovinkaan zen purkamattomien matkalaukkujen ja korkeiden likapyykkikasojen keskellä.

Bershkasta jäi mieleeni kaivelemaan yksi neuletakki, jota en viitsinyt kuitenkaan heti ostaa mukaani. Päätin odottaa vielä hetken ja lopulta se jäi kokonaan kauppaan – olisikohan sille tullut edes paljoa käyttöä?

Coffee, ja tarkemmin latte kauramaidolla. Mä en ole liian aktiivinen kahvin juoja, mutta kahvittelupäivinä tuntuu päivä lähtevän paremmin käyntiin.

Dad sneakersit on tämän hetken the kengät ja mullakin jalassa lähes päivittäin. Paksun pohjan ansiosta näillä on mukava kävellä pidempiäkin matkoja.

Elektronisia pippurimyllyjä on tänää Lidlissä myynnissä ja hommasin jo sille hakijan, sillä meidän lähilidliin ei tätä erää ole tulossa myyntiin. Elektroninen pippurimylly on ollut mulla etsinnässä jo vuoden päivät ja ylikin – jos mä nyt vihdoin saisin sen!

Facebook-kirppikset ärsyttää välillä todenteolla, kun sääntöjä ei noudateta lainkaan. Viimeviikolla tein kuitenkin onnistuneet kaupat tuotteesta, jonka olin ostamassa uutena yli 100€ kalliimpaan hintaan.

GPS koetteli mun hermoja viikonlopun aikana. Uudessa paikassa ajaminen on jo muutenkin stressaavaa, mutta siihen kun lisää tökkivän ja sekoilevan navigaattorin, niin oli jo lähellä etten heittänyt puhelinta pariin kertaan ikkunasta ulos.

 

Hameen ja neuleen yhdistelmät, joita voisin käyttää vaikka päivittäin!

Ilmojen viileneminen, joka tarkoittaa nyt vihdoin monien sääkäänteiden jälkeen syksyn saapumista.

Jääräpäisyys, joka on yksi mun ärsyttävimmistä luonteenpiirteistä ja josta poikaystävä valitettavasti kärsi viikonlopun aikana moneen kertaan. Pohjalla taisi olla myös pientä väsymystä, nälkäkiukkua ja mitä näitä nyt onkaan…

Käsityökeramiikka, jota olen ihaillut jo hetken. Haluaisin uudistaa meidän astiaston hieman persoonallisemmilla tuotteilla ja olen tykästynyt Instagramissa esimerkiksi Tuias-keramiikkan. Vai pitäisköhän mun vaan suoraan osallistua keramiikkakurssille?

Laivabingo, jonka parissa me vietettiin eilinen paluumatka Tallinnasta Helsinkiin. Ei tullut voittoa, mutta jännitettiin yhdessä tulevia numeroita.

Megalogon-leffa, joka oli ihan mahtava. Ehdoton elokuvasuositus heille, jotka eivät kärsi thalassophobiasta!

Neule ja kahdet housut oli mun alevaatelöydöt Tallinnasta. Kuvissakin näkyvät byysat on pieni päivitys mun aiempiin neuloshousuihin, jotka on olleet niin kovassa käytössä, ettei niiden kanssa kehdannut enää lähteä ihmisten ilmoille.

Oma sänky, jossa uni tuli viimeyönä todella hyvin!

Pärnussa vietettiin koko lauantai ja tykästyttiin molemmat siihen paikkaan! Tuntuu, kuin olisi ollut kauempanakin ulkomailla.

Redbullin tropical editionia on tullut juotua viimeaikoina ehkä hitusen liikaa ottaen huomioon sen, etten mä normaalisti juo energiajuomia juurikaan. Toi on vaan NIIN hyvää!

 

 

Sushi – pitäiskö poiketa lounaalle alakerran sushiraflaan?

Televisiosta on jatkunut nyt monia hyviä sarjoja, joiden parissa tulee varmasti vietettyä sateisia iltoja.

Ulkona vietetyt hengähdyshetket. Viihdyn nykyään tosi hyvin ulkona ja himoitsen erilaisia ulkoilma-aktiviteettaja.

Voipullat, korvapuustit ja pullasolmut. Tekee mieli leipoa jotain edellämainituista – en ole tainnut leipoa pullaa sitten mun vaihtovuoden jenkeissä.

Wine & dine, miten kaikki kohdat tuntuu liittyvän ruokaan!

Ylihuomenna mä saan mun ajokortin vihdoin takaisin, jes! Suorittamattomien toisen ja kolmannen vaiheen takia olin hetken ajokiellossa ja onneksi olinkin, nimittäin lakiuudistuksen ansiosta kortin takaisin saaminen hoituu vähemmällä työllä eikä rahapussikaan kevene niin paljoa.

Zadaa-app, kirppis, facebookin nettikirppis, mihin mä voisin laittaa vaatteita lähiaikoina myyntiin ilman turhia säätöjä?

Ärsytys on vallannut tämän maanantain aivan aamusta lähtien. Sade ja synkkä ilma on ollut haitaksi niin monen asian suorittamiselle, että nyt tekisi mieli mennä vain sänkyyn ja nukkua tämän päivän ohi. Toivottavasti tiistai tulee olemaan parempi.

 Öljyt, ja etenkin hiusöljyt. Olin viikonloppuna pulassa kun unohdin mun hiusöljyn ja muut hiusten käsittelyyn tarkoitetut aineet kotiin. Pörrö paheni päivä päivältä.

 

Bag Stradivarius | Pants Zara | Knit Vero Moda | Shoes Nelly.com


Terkut etelästä!

Kuten ehdinkin jo aiemmassa postauksessa mainita, matkustettiin eilen Suomenlahden yli pitkän viikonlopun viettoon. Meidän kolmannelle yhteiselle Viron reissulle on hieman erilaisia suunnitelmia, nimittäin aiemmista poiketen vietetään täällä useampi yö Viron Turismin tarjoamassa asunnossa. Lähdetään myös ensimmäistä kertaa Tallinnan ulkopuolelle tarkoituksena kiertää läpi paikallisten ystävien suosittelemia paikkoja – kiva nähdä muutakin kuin vanhaakaupunkia!

Kierreltiin eilen ympäri jo tutuiksi muodostuneita katuja ja suunniteltiin tulevia päiviä. Säätkin tuntuu olevan meidän puolella ja saadaan nauttia auringosta viikonlopun aikana. Edellisen kerran oltiin täällä joulukuussa, kun käveltiin sateisia katuja ja värjöteltiin kahviloissa nenät punasina. Nyt ei ole niistä tietoakaan!

Mulla on kovat odotukset seuraavaa paria päivää kohtaan, joten toivotaan etten tule pettymään. Nyt kassit takakonttiin ja tien päälle!

Reilukokoinen neule, midihame ja dad sneakersit taitaa olla mulla päällä harva se päivä. Tälläkertaa päällä oli kaikenlisäksi tummanvihreää ja eläinkuosia, joista mä puhuinkin täällä. Jackpot!

Käytiin lounaalla Rataskaevu 16 raflassa, joka sijaitsee vanhassakaupungissa. Saatiin eteemme todella hyvää ruokaa ja lopulta lähdettyämme todettiin yhteen ääneen, kuinka ravintolassa saamamme palvelu oli yhtä parhaimmista!