Matching sets – Oon hurahtanut pukeutumaan samaan väriin tai kuosiin päästä varpaisiin. Kaupat on nyt täynnä erilaisia housuasuja, eikä setit vähentyneet tulevan syksyn ja talven mallistoistakaan. Nämä pelastaa asukriisit mallikkaasti ja on sävy sävyyn -asut on monesti myös todella mukavia päällä. Mä olen tähän mennessä tyytynyt pitkiin housuihin tai nilkkamittaisiin hameisiin, mutta vuorokauden kuluttua mä pyörin sellaisilla leveyspiireillä, että pääsen vetämään shortsisetin päälleni. Mitä te pidätte tästä trendistä – hot or not?

 

 

Dr.Martens – Ostin Islantia varten uudet kovanahkaiset Dr.Martens-kengät ruskeina (luulin ostaneeni ne viininpunaisina, mutta ruskeat ne taisi kuitenkin olla..) ja ne oli paras sijoitus pitkään aikaan. Mun mustat maiharit on ollut jo vuosia kovassa käytössä niin kesällä kuin talvellakin ja pehmeän nahkan vuoksi käyttö on ollut alusta lähtien yllättävän miellyttävää. Kauhutarinoita kenkien pitkästä ”sisäänajosta”  kuulleena emmin hetken, uskallanko mä kuitenkaan ottaa uusia maihareita turhaan kannettavaksi rakkojen pelossa. Jalkoihin ei reissun aikana tullut yhtäkään rakkoa, tukevat kävelykengät oli hyvät pidemmillä patikoinneilla ja jalat pysyi myös kuivina paljon paremmin kuin esimerkiksi lenkkareissa. Positiivinen yllätys!

 

 

Pyjamatrendi katukuvassa – YES! Tämä menee vähän samaan kategoriaan ensimmäisen sävy sävyyn-trendin kanssa, mutta eroaa kiiltävän satiinikankaan ja hihansuiden kanttiininauhojen vuoksi kuitenkin hieman. Nämä asut näyttää joidenkin silmään siltä, että ovesta on aamulla lähdetty liian kiireellä ulos ilman kääntymistä vaatekaapilla. Ymmärrän tämän täysin, mutta se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että nämä ”pyjama-asut” on päällä todella mukavia. Mulla ei itsellä ole vielä yksiväristä asua tähän trendiin, vaan olen ottanut pehmeän laskeutumisen erilaisilla kuoseilla.

 

 

Vyölaukut ja olkalaukut lyhyellä hihnalla  – Kuvissakin näkyvä Nunoon nahkainen laukku on valehtelematta ollut mulla päivittäisessä käytössä koko alkuvuoden ajan. Nämä on musta kivan näköisiä mutta myös käytännöllisiä. Mun omaan laukkuun mahtuu välttämättömyyksien lisäksi tarvittaessa myös järjestelmäkamera ison zoom-putken kanssa ja se onkin aikamoinen tilaihme! Uskoisin, että vyölaukut tulee näkymään vahvasti tulevan kesän festaritrendeissä, sillä niitä on nyt jokaisen kaupan hyllyllä ketjuvaatekaupoista merkkikauppoihin.

 

 

Isot korvakorut – Metallisia, kankaisia, kultaisia, hopeita, värikkäitä, roikkuvia – you name it! Kauppojen koruvalikoimat on viimeaikoina antaneet parastaan ja hyllyistä on löytynyt ihania korvakoruja niin arkeen kuin juhlaankin. Mä olen vielä vähän arka korujen käyttäjä (vielä hetki sitten mä en käyttänyt korvakoruja lainkaan) mutta ne tuo hattujen ja huivien tavoin asuun kivan pienen säväyksen. Arkisenkin asun saa muutettua fiiniksi näteillä koruilla, pitäisi vaan olla vähän rohkeampi näiden käytössä.

 

Shoes Dr.Martens / Dress Lindex / Knit Mango / Bag Nunoo / Sunnies RayBan

 

Mitkä teillä on trendejä jotka noukkisit omaan vaatekaappiinne mielellään? Entä minkä sä jättäisit ehdottomasti kauppaan ja muiden käytettäväksi?


Huh, mikä viikko takanapäin! Palattiin eilen rättiväsyneinä takaisin kotiin ja kulunut reissu Islannissa oli ehdottomasti yksi rankimmista pitkään aikaan. 2000 ajettua kilometriä ja viisi autossa nukuttua yötä sai mut arvostamaan omaa sänkyä ihan omalla tavalla – normaalisti reissusta on ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan, mutta tällä kertaa paluu tuntui vielä monin kerroin paremmalta. Poikkesin välittömästi lentokentältä saapuessa lähikaupan hyllyillä hakemassa jääkaapin täyteen tuoretta ja ravintorikasta ruokaa ja painuin lopulta kotisohvalle pienille koko illan kestäneille päiväunille.

Väsymyksestä huolimatta meidän matka sujui todella hyvin, Islanti yllätti positiivisesti ja säilyttiin tälläkertaa ilman sakkoja, ylibuukattuja lentoja tai tuliaisena tuotuja lavantauteja (kuinka huono tuuri meillä oikein on aina reissatessa!?). Matka poikkesti aiemmista niin monella tavalla, mutta oli todella mieleenpainuva kokemus. Autossa nukkuminen verotti mun normaalia työskentelyaikaa aina iltaisin ja wifin puuttuminen teki blogin päivittämisen melkein mahdottomaksi, niin kaikki työ kasaantui nyt tuleville päiville. Lähes 9000 kuvaa odottaa läpikäymistä ja siinä riittää hommaa helposti pitkäksi aikaa – monet teistä tuntuu onneksi olevan näistä matkakuvista ihan yhtä innoissani kuin minäkin!

Lyhykäisyydessään; borta bra men hemma bäst!


Kaupallinen yhteistyö: Offerilla

 

Pakkaaminen, kiire ja varsinkin ne yhdessä saa mut lähes paniikkikohtauksen partaalle. Poikaystävä puolestaan osaa ottaa hektisissäkin tilanteissa todella rennosti ja on tässä asiassa täysin mun vastakohta. Matkustuskilometrejä on kertynyt todella paljon, mutta en ole edelleenkään oppinut pakkaamaan laukkuja valmiiksi ajoissa. Päätin hieman ennaltaehkäistä tulevan lentopäivän stressiä ja vein poikaystäväni edellisenä iltana käymään Flamingo Spassa.

Yritin jo kuukausi takaperin saada häntä spahan rentoutumaan samanlaiseen hektiseen pakkausrumbaan valmistuessa. Sain jo kengät jalkaan ja odotin uimapuku valmiina kun hän laittoi jarrut pohjaan – hän kuvitteli mun raahaavan häntä kylpylän puolelle vesiliukumäkiin ja uima-altaisiin. Flamingo Spahan ei pääse alle 18-vuotiaat, joten siellä on yleellinen ja rauhallinen tunnelma ilman lapsia pyörimässä jaloissa. Mineraaliallas, lämminvesiallas ja monta erilaista saunaa vei meidän ajantajun kokonaan ja lähdettiin kotiin vasta kylpylän sulkeuduttua. Mentiin sinne juuri sopivaan aikaan arki-iltana, jolloin porukkaakaan ei ollut liikaa. Ihana ilta!

 

 

Islanti ei ruokailun puolesta ole ollut kovinkaan kummoinen elämys, sillä ring roadin kahviloiden ja markettien hinnat on taivaissa. Muutamasta nuudelikupista, banaanitertusta sekä vesipullosta saa pulittaa monta kymmentä euroa ja hinnat on tien päällä tuplaantunut ellei jopa triplaantunut Suomen hinnoista. Mä ostin valmiiksi Offerillasta Vietnamilaisen illallisen neljälle, jonne mennään kavereiden kanssa nauttimaan mun lemppari keitoista heti Suomeen päästyä!

 

Offerillasta löytyy paljon erilaisia tuotteita, palveluita sekä tekemistä alennettuun hintaan. Alennusprosentti on yleisesti jopa 50-90% ja esimerkiksi Spa-sisäänpääsyn ostin kaksi yhden hinnalla. Diilejä on myynnissä sivuilla yli 1300 ja alueellisia palveluita löytyy Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seuduilla.

 

Olen seuraillut viime aikoina Offerillan tarjouksia aika tarkasti, sillä mulle tulee heiltä päivittäisiä sähköposteja uusista hyvistä diileistä. Oletteko te tutustuneet Offerillaan jo tarkemmin? Jos ette, niin kannattaa tilata heidän tarjouskirje sähköpostiin niin pysyt ajantasalla eikä diilit mene ohi. Tilaamalla uutiskirjeen ja kommentoimalla tähän postaukseen osallistut Offerillan 70€ lahjakortin arvontaan. Jos arpaonni ei osu kohdalle, niin koodilla saraollila10 saat 10% alennusta offerillan sivuilta.

 


 

Mulla on monesti paha tapa säästellä ottamiani kuvia, jotka lopulta unohtuu ja jää kokonaan julkaisematta. Olen ottanut harmillisen laiskan linjan sosiaaliseen mediaan viimeaikoina ja tietokone suorastaan pursuaa uusia kuvia. Siinä tosin saattaa olla syy, minkä vuoksi mä en ole jaksanut edes yrittää istahtaa tietokoneen äärelle moneen päivään. Menen totaaliseen lukkoon ja stressaannun siitä, kun vaihtoehtoja on liikaa. Toisaalta haluan kuitenkin julkaista alkukuun Rooman kuvat ennen tulevien päivien Islantikuvapommeja, nimittäin uskokaa tai älkää, niitä on takuuvarmasti tulossa!

Meidän viimeinen kokonainen päivä Roomassa sujui aurinkoisissa merkeissä ja suunnattiin heti aamusta Trasteveren alueelle. Tämä osa Roomaa oli täynnä kapeita katuja, värikkäitä taloja ja ihania pieniä pubeja joihin olisi jokaiseen tehnyt mieli jäädä lasilliselle. Harmittaa jopa vähän että kuljin lähes poikkeuksetta kamera kainalossa ja katsoin maisemia linssin läpi, kun taas toinen sai nauttia Rooman kaduista täysin rinnoin ilman kameraa. Ehkä mun pitää seuraavalla kerralla ujuttaa kuvaamiinen jonkun muun harteille!



Kaupallinen yhteistyö: Nescafé Kulta

 

Ystävyyssuhteiden ylläpitäminen on tuntunut mulle paikoitellen todella haastavalta. Pakollisten päivän askareiden ja sosiaalisten tilanteiden jälkeen olo on ollut niin uupunut, että olen halunnut vaan rojahtaa sohvalle kaiken sen hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Yksinäisyys on silloin tuntunut hyvältä, vaikka näin jälkeenpäin ajateltuna olo olisi luultavasti ollut parempi, jos vieressä olisi maannut ystävä vaikka ihan vaan hiljaa pihahtamattakaan.

Mä olen saattanut ajatella tyrkyttäväni ystävyyttä ihmisille, jos kyselen heiltä kuulumisia tai tulevien päivien ohjelmaa esimerkiksi lounastreffejä varten. Olen helposti antautunut siihen asemaan, että odotan mielummin muiden yhteydenottoa. Tämä tuntuu myös todella väärältä, sillä näissä tilanteissa mä olen heittänyt pallon sille ystävyyden toiselle osapuolelle olettaen, että hän ilmoittaa kun kalenterista löytyy vapaata aikaa minua varten.

Olen viimeaikoina yrittänyt parantaa tapani ja heittää kysymystä, naputella viestiä eteenpäin parhaani mukaan ja pyytää vaikka kahville. Mä olen nyt alkuvuoden aikana nähnyt varmaan enemmän kavereita kuin mä näin koko viimevuoden aikana yhteensä – kuinka kurjalta se viimevuoden puolesta kuulostaakaan.

Mukana on onneksi edelleen niitä kavereita, joihin on tutustunut jo ala-asteella. On kavereita, joita näkee hieman harvemmin kauko (ystävyys) suhteen vuoksi ja on näitä ystäviä joiden seurassa voi olla vaan hiljaa mutta yhdessä tehtynä sekin tuntuu hyvältä. Tutustuttiin vasta muutama vuosi sitten ja heti alussa tuntui kuin oltaisi tunnettu jo pidemmän aikaa. Asuttiin vielä viimevuonna eri paikkakunnilla, mutta vietettiin koko kesä toistemme nurkissa pyörien. Tehtiin pieniä reissuja meidän itänaapuriimme ja käytiin yhdessä ihmettelemässä Eiffel-tornia Pariisissa. Juteltavaa riittää aina eikä haittaa vaikka ei hetkeen nähtäisi – on helpottavaa tietää että toinen on aina vähintään soiton päässä. Nämä on niitä kavereita, jonka seurassa ei tarvitse miettiä miten päin olisi. Niitä, jotka tulee sun ja poikaystävän väliin nukkumaan rankan lauantaiyön jälkeen ja niitä, joiden seurassa sä pystyt olla täysin oma itsesi. Ollaan mukavan erilaisia, sopivan samanlaisia ja se täydentää meitä todella hyvin.

 

 

”Mennäänkö kahville?” kysymystä on heitetty ilmoille jo silloin, kun en vielä edes juonut kahvia. Aina on tuntunut luontevalta istahtaa kupin äärelle kertaamaan kavereiden kanssa kuulumisia. Mulla meni pitkään, ennen kuin mä aloin edes totutella itseäni kahvin makuun. Aluksi kupissa oli maitoa kahvilla, mutta nyt ollaan saatu tasattua suhteet hieman normaalimpaan. Nykyään Nescafé KULTA kuuluu normaaleihin aamurutiineihin ja kavereita on helppo pyytää kahvipöydän ääreen vaihtamaan kuulumiset kiireessäkin. Nescafé KULTA –kahviperheen aromikas uusi jäsen sisältää vuoristossa viljeltyjä ja kullanruskeiksi paahdettuja arabica-papuja, jotka on jauhettu kymmenen kertaa hienommiksi kuin tavallisessa suodatinkahvissa. Näin kahvipavun syvin olemus vapautuu antaen kahville hienostuneen ja täyteläisen maun. Helppo, hyvän makuinen ja vaivaton kahvi on se, mistä saa ison avun moniin aamuihin!

Nescafé Kulta haluaa tehdä vanhojen ystävien tapaamisesta helppoa, joten se tarjoaa mahdollisuuden voittaa kuuden hengen gourmet-illallisen, jonka ammattikokki tulee valmistamaan voittajan kotona. Kilpailu löytyy Nescafén Facebook-sivulta.