…Olin lentokoneessa matkalla takaisin Suomeen. Olin iloinen. Olin väsynyt. Olin poikki. Kuukauden reissu Aasiassa oli tullut päätökseen ja olo oli oikeastaan helpottunut. Kuukauden aikana oli ehtinyt tapahtunut vaikka mitä. Vietettiin joulu Thaimaan auringon alla uima-altailla, hoivasin poikaystävää, joka puolen laivan tavoin kärsi matkapahoinvoinnista matkustaessamme saarelta toiselle, säikähdin ajaessani lähes kolarin, maksettiin sakot poliisin omaan rahapussiin, vietin uuttavuotta rannalla kuumeisena ja palasin kotiin saastuneena tai siltä ainakin tuntui.

 

Kaikki alkoi joulupäivänä lihassärystä, jonka luulin johtuvan edellisen päivän hieronnasta. Olin hieman jumissa rinkan kantelusta ja ajattelin kuona-aineiden lähteneen vain liikkeelle. Olo oli voimaton mutta mahtava verrattuna siihen mitä oli vielä tulossa. Lennettiin kaksi päivää joulun jälkeen Indonesiaan ja lentokentällä vointi paheni. Poikaystävä kantoi kahden ihmisen kuukauden tavaroita samalla, kun itse yritin raahautua perässä lähtöselvityksen kautta portille.

 

Olin kuumeessa päivän. Olin kuumeessa toisen päivän. Olin kuumeessa viikon ja kroppaa särki edelleen. Normaalisti erittäin alhainen ruumiinlämpö nousi parhaimmillaan 40 asteen yläpuolelle eikä meinannut ottaa laantuakseen edes lääkkeillä. Jännitin lääkäriin menoa joten sinnittelin aivan liian pitkään. Ajattelin kyseessä olevan auringonpistos, nestehukka tai jokin, joka tulee kyllä menemään ohi.  No ei mennyt. Elettiin kuumeisena jo uutta vuotta ja lopulta lääkäri oli ainoa vaihtoehto. Käynnin jälkeen peräämme soiteltiin kiireellisen lähetteen kanssa – lavantautia täytyy lähteä hoitamaan suurempaan sairaalaan. Sain diagnoosin, lääkkeet ja matkustuskiellon. Kuume hävisi pian ensimmäisten lääkkeiden jälkeen ja olo oli parempi kuin pitkään aikaan. Itkin helpotuksesta.

Yritin lääkärin välttelyllä paeta mahdollisuutta vakavasta diagnoosista. Yritin olla huolestuttamatta perhettä, jolla oli läheisen sairastuttua jo tarpeeksi taakkaa harteilla. Yritin esittää vahvaa, vaikka tosiasiassa pieni pelko oli takaraivossa läsnä kokoajan. Jos yhden asian tästä opin, niin jatkossa suuntaan lääkäriin ripeämmin.

 

Mulla oli pitkään fiilis, että pilasin poikaystäväni reissun. Ei päästy Indonesiassa oikein Canggua pidemmälle matkustuskiellon vuoksi ja vietin suuren osan ajasta nukkuen hotellissa hänen kierrellessä yksin ympäriinsä. Valitin täristen kylmyyttäni ollessani Balin lämmössä pitkähihanen ja huppari päällä. Ruokahalu oli tipotiessään pitkään ja ”kiukuttelin” poikaystävän raahatessa mua johonkin syömään. Tiedän hänen tarkoittaneen vain hyvää. Reissu ei onneksi ollut pelkkää pahaa täynnä ja loppupeleissä se oli myös kasvattava kokemus.

 

Viikon lääkekuuri loppui vuosi sitten tänään ja kävin heti Suomeen palattua sairaalassa. Olin saanut aivan liian heikot lääkkeet tautiin nähden, vaikkakin se oli kuurin ansiosta poistunut mun kehosta. (fun fact: Yhden Google-haun jälkeen ilmeni, että syömäni lääke tepsii myös sukupuolitautiin…) Lavantaudin itämisaika on 7-21 päivää, joten olin saanut sen reissumme ensimmäisinä päivinä Thaimaassa. Rokotusta kysyttäessä saimme vastaukseksi ettei sille ole tarvetta. No olisi ollut. Sain kotiin palatessa pitkän ruoanlaittokiellon, jouduin välttelemään suurempaa kontaktia muiden ihmisten kanssa, vessamme oli ”eristettynä” vierailta ja säännölliset verikokeet jatkui vielä kotiin paluun jälkeen. Erityisesti harmittaa matka, joka koettiin vain puoliteholla. Säästyin onneksi taudin vakavimmilta oireilta kuten suolen puhkeamiselta.

 

Olin vuosi sitten helpottunut.

 


 

Pitkästä aikaa täälläkin puolella! Otin joulun rentoutumisen kannalta – söin paljon, nukuin hyvin ja vietin aikaa perheen kanssa. Viimevuonna tähän aikaan oltiin saavuttu Balille ja alettiin valmistautumaan uudenvuodenviettoon hieman kipeissä merkeissä; vähänpä sitä silloin tiedettiin mitä loppuloma toi tullessaan. Tällähetkellä käynnissä oleva lääkekuuri vie mut melkeimpä samalla tavalla sängynpohjalle, vaikkakin nyt kyse on kuurin sivuoireena tulleesta väsymyksestä. Silmät painuu kiinni jo ennen iltakahdeksaa ja herään pirteänä seitsemän aikoihin 11 tunnin unien jälkeen. Aikamoinen täysikäännös verrattuna kuukauden takaiseen, jolloin saatoin valvoa aamun tunneille saakka.

 

Pakkasin parin päivän vaatteet mukaan ja lähdettiin joulupäivänä ajamaan kohti Tahkoa. Pari päivää laskettelua tähän väliin tekee kyllä hyvää! Talven ensimmäiset rinteet houkutteli mua jo itsenäisyyspäivän jälkeen mutta jouduttiin siirtämään reissua hieman pidemmälle. Huomenna auto starttaa jo takaisin Helsinkiin, vaikka olisin mielelläni jäänyt tänne vielä päivän tai pari pidempään!

 

Käytiin eilen moikkaamassa poroja ja oli muuten parhaiten käytetyt eurot pitkään aikaan jäkäläpusseja vastaan. Olisin voinut viettää siellä vaikka kokonaisen päivän!

  


Skirt Mango / Sweater H&M / Jacket Burberry / Shoes Nelly.com* (adlink)

 

Venäjä on maa jonne ajaudun kerta toisensa jälkeen uudelleen. Tälläkertaa olen Pietarissa SO Saint Petersburg -hotellin kutsumana ja sain kaikenlisäksi mukaani matkaseuraa, joka matkustaa Venäjälle ensimmäistä kertaa. Olen jo pitkään toivonut voivani tuoda poikaystäväni kaupunkiin, johon tykästyin ensimmäisen kerran ala-asteikäisenä. A1 venäjää koulussa lukeneena tehtiin tänne aina luokkaretkiä ja kuluneina vuosina Pietarin kesälomareissut ystävän kanssa ovat olleet suosiossa. En todellakaan pistä pahaksi – Pietari on ihana kaupunki!

Vaihdettiin lentoliput junalippuihin ja hypättiin tiistaina Allegron kyytiin. Musta on jännä ajatella, että ollaan Helsingissä vain muutaman tunnin junamatkan päässä tästä kaupungista, eikä monet ole ajatelleetkaan matkustavansa tänne.

Käytiin eilen upeissa ravintoloissa ja paikoissa jonne meidät oli kutsuttu. Päästiin esimerkiksi venäläisten johtavan sosiaalisen median, VKontakten, tiloihin, jonka kattoterassilta oli upeat maisemat Pietarin ylle. Vielä viidennenkin kerran jälkeen tässä kaupungissa riittää nähtävää joka jaksaa yllättää!

Tänää vuorossa on luistelua ja viimeisen päivän gaalaillallinen. Mulla on päivän vapaa-ajalle jo muutamat kohteet joissa haluan vierailla – toivottavasti aikaa on tarpeeksi!

 


Kaupallinen yhteistyö: Visit Åland

 

Ahvenanmaa on tähän asti ollut mulle tuntematonta aluetta, vaikka ollaan siitä useasti Tukholmaan mennessä kuljettu laivalla ohi. Visit Åland kutsui meidät hieman tutustumaan mitä kaikkea Ahvenanmaalla on oikein tarjota ja kierreltiin paikkoja läpi 24 tunnin ajan. Hypättiin aamujunalla kohti Turun satamaa, jossa Viking Line meitä jo odottikin. Buffet-aamupalan ja pienten päiväunien jälkeen oltiinkin jo perillä ja käytiin tiputtamassa laukut Park Alandia hotellille.

Ensimmäisenä lähdettiin venetaksilla pienelle vesistökierrokselle ja saavuttiin lopulta Rödhamnin satamaan. Kierreltiin Nyhamnin kaivossaarta ympäri sään ollessa juuri sopivan aurinkoinen. Paikka tuntui niin rauhalliselta eikä saarella ollut muita. Syötiin ihana merellinen lounas, joka sisälsi erilaisia kaloja ja äyriäisiä. Nam!

 

Illan ohjelmassa oli illallinen Stallhagenin pienpanimolla ja päästiin samalla panimokierrokselle ja maistelemaan oluita. Mä en ole kovin suuri oluen ystävä, mutta näitä oli mielenkiintoista maistella ja samalla kuulla alan ammattilaiselta faktoja sekä valmistusprosessista että oluista noin yleisesti.

 

Seuraava päivä alkoi tutustumalla Guldvivan korupajaan, jossa kaikki korut valmistetaan käsin. Saatiin halutessamme mahdollisuus valmistaa omat blommanit ja käsitöiden rakastajana mä tottakai tartuin tuumasta toimeen! Valmistusprosessi näin ensikertalaisena oli hankalampi miltä se näytti, mutta kyllä mä lopulta kukan sain aikaiseksi! Kukka odottaa vielä lahjapaketissa toimitusta tulevalle omistajalle (terkkuja äiti!) mutta voin sanoa olevani ylpeä siitä mitä sain aikaan!

 

Korun valmistuksen jälkeen lähdettiin kiertämään Ahvenanmaan keskustaa, jossa on söpöjä pieniä putiikkeja ja käsityömyymälöitä.

 

Viktor crafts & design sekä Ediths oli näistä mun lempparit. Ihanaa keramiikkaa, käsityötä ja designia oli molemmat putiikit pullollaan ja Edithistä löysin Sabé Massonin 100% luonnonmukaisen parfyymitikun, jonka lopulta ostin myös itselleni.

 

Lounastettiin nopeasti söpössä pienessä kahvilassa, Svarta Kattenissa ennen lähtöä takaisin kotiin. Kaduilla oli suurempien ketjuravintoloiden sijaan pieniä ja tunnelmallisia paikkoja, joihin mä aina suuntaan mielummin!

 

 

Ihana ja tehokas pieni reissu; ehdittiin vuorokauden aikana nähdä vaikka mitä. Oli kiva, että tänne pääsi lentokoneen sijaan laivalla ja matkakaan ei kestänyt muutamaa tuntia enempää. Suosittelen kuitenkin viettämään täällä vähintään kaksi päivää, jotta Ahvenanmaasta saisi enemmän irti. Tämä ei tule varmastikaan olemaan mun viimeinen kerta Ahvenanmaalla, joten seuaavaa kertaa odotellessa!

 


 

Viikon äkkilähtö Kyproksella on nyt lomailtu loppuun ja palattiin eilen takaisin Suomeen. Päädyttiin muutamien mutkien kautta pohjoiseen, Kyrenian kylään koko viikoksi. En hotellia varatessani tiennyt Kyproksen olevan jaettuna kahtia toisen puolen kuuluessa Turkille ja toisen Kreikalle. Meillä on ollut jo lähes tapana vuokrata tällaisilla reissuilla jonkinlainen menopeli, mutta saaren keskellä olevan rajatarkastuksen vuoksi oltaisi saatu liikkua autolla vain Turkin puolella, joten päätettiin heittää viikko täysin rentoutuen satamakaupungin pieniä katuja kierrellen.

 

Pakko myöntää, että toisinaan aivot kävi ylikierroksilla ja kaipasin jotain kunnon tekemistä ja aktiviteettia. Oli kuitenkin kiva pitää kerrankin tällainen loma, eikä tarvinnut stressata vierailtavista paikoista tai sen kummemmin aikatauluistakaan. Loikoiltiin altaalla kunnes teki mieli palata sisälle, käytiin syömässä aina nälän tullen ja joskus tilattiin jopa ruokaa hotellille. Soup of the day, eli päivittäinen kahden euron tomaattikeitto tuli meille tutuiksi ja kierrettiin samat kadut niin, että olisin osannut reitin vaikka silmät sidottuina. Nautittiin auringosta ja lämmöstä täysin rinnoin! Tämäkään matka ei perinteen mukaan sujunut ongelmitta ja voisin vaikka erilliseen postaukseen kerätä kaikkien yhteisten matkojemme kommellukset.

 

Nyt käyn valmistamassa vielä viimeiset iltapalat ennen nukkumaanmenoa ja palailen tänne huomenna. Ihanaa tiistai-iltaa <3