Huomenta tiistaihin!

Thaimaan matkasta on kulunut jo useampi viikko ja kuvat on pyörineet koneella pitkän aikaa. Mä sain vihdoin aikaiseksi käydä kaikki läpi ja heittää teille kunnon kuvapommin viikon kestäneeltä reissulta. Aloitettiin matka Bangkokista, josta lennettiin Ranongiin. Käytiin katsomassa paikallisia temppeleitä, laskettiin bambulautoilla virtaavaa jokea pitkin (upea kokemus!!) ja vierailtiin sademetsässä. Täältä suunnattiin parin päivän jälkeen Chumphoniin, jossa meitä odotti banaanifarmit, kauniit rannat sekä snorklausretki kirkkaassa turkoosissa vedessä. Oli ihana nähdä vähän erilaisempaa Thaimaata paikallisten oppaiden johdolla, tutustua kunnolla alueisiin jotka eivät olekeränneet niin paljoa turistimassaa sekä viettää täysin erilainen loma kuitenkin samoilla leveyspiireillä, missä mä muutama kuukausi sitten olin.

 

Psst. Ja tälläkertaa mä selvisin terveenä kotiin asti!

 


 

Vietettiin päivä veneellä, käytiin snorklaamassa koralliriutoilla ja nautittiin siitä auringonpaisteesta joka meille nätisti suotiin. Vesi oli turkoosia ja nautittiin näistä hetkistä täysin rinnoin. Snorklaamisen jälkeen ruoka maistui ja meille oltiin onneksi valmistettu taas kerran mahtava lounas veneelle. Tällä reissulla nälkä ei ehtinyt yllättää kertaakaan, sillä sekä ruoka- että juomapuolesta pidettiin hyvää huolta.

 

Kuinka hellyyttävä! Paikalliset otti meidät ilolla ja innolla vastaan, mutta piti meitä samalla jollain tapaa erityisinä. Meidän kanssa otettiin sekä tietoisesti että ”salaa” kuvia ja autot tööttäili niin meidän ollessa tuktukin kyydissä kuin myös matkalla läheiselle huoltoasemalle. Käveltiin Chumphonin luonnonpuistossa ja nähtiin pieniä läheisessä virrassa kylpemässä. Sieltä vilkutettiin vimmatusti ja yritettiin napata meidän huomio – ja hän onnistui siinä erinomaisesti!

 

 

Paikalliset varoitteli meitä kulkukoirista eikä niihin saanut missään nimessä koskea. Kulkukoirat sulatti mun sydämen jo edellisellä Thaimaan reissulla, jolloin yritettiin ruokkia niitä parhaamme mukaan märkäruoilla, joita kannettiin mukanamme. Oltiin tottakai varuillamme, mutta tämä koiraherra vaikutti täysin viattomalta ja oli kunnon rapsutuksia vailla!

 

 

Vierailtiin Chumphonissa tehtaalla, joka valmistaa cashew-pähkinöitä alusta loppuun saakka. Nähtiin valmistus vaihe vaiheelta ja siihen kuului kuivaamista, avotulella paahtamista sekä kuorimista. Mä en yhtään ihmettele minkä takia kyseisten pähkinöiden kilohinta monesti huitelee taivaissa – kokonaisina kuoritut pähkinät on kalliimpia kuin halkaistut.

 

 

Oletteko te käyneet näillä alueilla Thaimaassa, jotka eivät (vielä) ole keränneet suurta turistimassaa ympärilleen? Mitä piditte?


Kaupallinen yhteistyö: OP Nano Matkavakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy

 

Mitä vuosien aikana olen oppinut, niin matkavakuutus on matkan hintaan pieni paha verrattuna siihen, mitä suojaa se sulle reissussa antaa. Mä olen ollut pienestä lähtien tapaturma-altis eikä mulla ole pitkään aikaan ollut matkaa, jolloin mä olen päässyt täysin ongelmitta loppuun saakka. Mulla on nyt viimeisillä reissuilla ollut turvaamassa täysin digitaalinen OP Nano Vakuutus, jonka avulla kaikki on helppo hoitaa kätevästi netissä. Vakuutus maksetaan aina kuukausi kerrallaan, ja sen voi peruuttaa helposti koska tahansa. Tämä on järkevä ottaa voimaan siis esimerkiksi pidemmille reppureissuille, vaihdon ajaksi tai ihan vaan rentouttavalle rantaviikolle.

Venytin vuodenvaihteessa Aasiassa sairaalassa käyntiä osittain sen takia, että jännitin sitä laskutulvaa joka ulkomailla lääkärikäynneistä yleensä kertyy. Mulla oli tottakai vakuutus voimassa, mutta tottakai tollaiset aina mietityttää. Kun mä lopulta raahauduin kuumeisena usean eri lääkärin holleille ja laitoin vakuutuspyörän pyörimään, niin kaikki hoitui hetkessä. Vakuutus on tärkeä osa ulkomaanreissua, sillä koskaan ei tiedä mitä yhtäkkiä tapahtuu.

Useat sairaalakäynnit ja lääkkeet lavantaudin hoitoon, hajonnut kamera, peräti kuusi puhelinta, hiekkamyrskyssä hajonnut Jeepin tuulilasi, estynyt pääsy lennolle, korvatulehdus, kadonneet matkatavarat and the list goes on. Viimeisimpänä vein reissussa rikkoutuneen puhelimeni huoltoon tänään ja vakuutusasiat hoitui hetkessä. Mulla on onneksi ison laskukasan sijaan jäänyt matkoilta käteen mahtavia muistoja, sillä olen saanut aina jälkikäteen haettua korvaukset jälkikäteen. OP Nanon hintaan vaikuttaa vakuutuksen ottajan ikä ja asuinpaikka, mutta esimerkiksi mulla hinta perusvakuutukseen on 10€ ja laajan vakuutukseen saan 12eurolla. Kun et enää tarvitseekaan matkavakuutusta, sen irtisanominen tapahtuu netin kautta omassa profiilissa. Monet perinteiset ja raskaat vakuutukset eivät taivu nuorten menevään elämäntyyliin, jossa omaisuuden sijaan kerrytetään kokemuksia maailmalta.

Kannattaa seuraavan kerran reissusuunnitelmia tehdessä pitää OP Nano mielessä. 10€ kuukaudessa ei nimittäin ole paha hinta oman terveyden ja tavaroiden turvaamisesta!


Huh, mikä viikko takanapäin! Palattiin eilen rättiväsyneinä takaisin kotiin ja kulunut reissu Islannissa oli ehdottomasti yksi rankimmista pitkään aikaan. 2000 ajettua kilometriä ja viisi autossa nukuttua yötä sai mut arvostamaan omaa sänkyä ihan omalla tavalla – normaalisti reissusta on ihana päästä omaan sänkyyn nukkumaan, mutta tällä kertaa paluu tuntui vielä monin kerroin paremmalta. Poikkesin välittömästi lentokentältä saapuessa lähikaupan hyllyillä hakemassa jääkaapin täyteen tuoretta ja ravintorikasta ruokaa ja painuin lopulta kotisohvalle pienille koko illan kestäneille päiväunille.

Väsymyksestä huolimatta meidän matka sujui todella hyvin, Islanti yllätti positiivisesti ja säilyttiin tälläkertaa ilman sakkoja, ylibuukattuja lentoja tai tuliaisena tuotuja lavantauteja (kuinka huono tuuri meillä oikein on aina reissatessa!?). Matka poikkesti aiemmista niin monella tavalla, mutta oli todella mieleenpainuva kokemus. Autossa nukkuminen verotti mun normaalia työskentelyaikaa aina iltaisin ja wifin puuttuminen teki blogin päivittämisen melkein mahdottomaksi, niin kaikki työ kasaantui nyt tuleville päiville. Lähes 9000 kuvaa odottaa läpikäymistä ja siinä riittää hommaa helposti pitkäksi aikaa – monet teistä tuntuu onneksi olevan näistä matkakuvista ihan yhtä innoissani kuin minäkin!

Lyhykäisyydessään; borta bra men hemma bäst!


 

Mulla on monesti paha tapa säästellä ottamiani kuvia, jotka lopulta unohtuu ja jää kokonaan julkaisematta. Olen ottanut harmillisen laiskan linjan sosiaaliseen mediaan viimeaikoina ja tietokone suorastaan pursuaa uusia kuvia. Siinä tosin saattaa olla syy, minkä vuoksi mä en ole jaksanut edes yrittää istahtaa tietokoneen äärelle moneen päivään. Menen totaaliseen lukkoon ja stressaannun siitä, kun vaihtoehtoja on liikaa. Toisaalta haluan kuitenkin julkaista alkukuun Rooman kuvat ennen tulevien päivien Islantikuvapommeja, nimittäin uskokaa tai älkää, niitä on takuuvarmasti tulossa!

Meidän viimeinen kokonainen päivä Roomassa sujui aurinkoisissa merkeissä ja suunnattiin heti aamusta Trasteveren alueelle. Tämä osa Roomaa oli täynnä kapeita katuja, värikkäitä taloja ja ihania pieniä pubeja joihin olisi jokaiseen tehnyt mieli jäädä lasilliselle. Harmittaa jopa vähän että kuljin lähes poikkeuksetta kamera kainalossa ja katsoin maisemia linssin läpi, kun taas toinen sai nauttia Rooman kaduista täysin rinnoin ilman kameraa. Ehkä mun pitää seuraavalla kerralla ujuttaa kuvaamiinen jonkun muun harteille!


 

 

Kolmas päivä roomassa lähti käyntiin hitaasti ja rauhallisesti – kadut oli hieman märät yöllisestä sateesta ja taivas täynnä pilviä. Suunnattiin heti ensimmäisenä aamupalalle läheiseen kahvilaan.  Lapsekas Sara oli innoissaan hieman vaativattovammasta ja suppeasta valikoimasta, johon kuului lähinnä makeita leivoksia. Aikuismaisempi Sara kuitenkin mietti kauhulla tulevia käveltyjä kilometrejä tyhjällä vatsalla (kilometrejä kertyi lopulta 15), sillä piirakkapala ei pidä nälkää kovinkaan pitkään loitolla.

 

 

Rooman söpöjä katuja koristaa värikkäät talot kaikissa sateenkaaren väreissä, ihanat ja persoonalliset käsityöpuodit sekä vehreät kasvit ja köynnökset, jotka luo mukavaa tunnelmaa.

 

 

Päädyttiin lopulta hieman tahtomatta Colosseumin tienoille ja käytiin tottakai nappaamassa pakolliset turistikuvat. Tyydyttiin tsekkaamaan alue vaan ulkopuolelta läpi – saa nähdä keretäänkö tänään mestoille vielä uudemman kerran.

 

Pitsaa ja viiniä; niitä on syöty tässä kaksi päivää niin kovaan tahtiin että kohta kumpikaan ei tule hetkeen maistumaan kunhan kotiin pääsen.

 

 

Tänää pidetään peukkuja aurinkoisemman sään puolesta ja me otetaan suunnaksi Trastevere. Mä jätän nyt turhemmat löpinät sikseen ja menen laittamaan itseäni valmiiksi päivää varten. Vähäisten yöunien tuloksena silmät meinaa kokoajan painua hiljaa kiinni, mutta mä en millään haluaisi käyttää täällä vähäisiä tunteja nukkumiseen. Sitä ehtii tehdä sitten kun kotiin pääsee! ;-)