Oon kasvanut pienestä lähtien perheessä, jossa ei ole niin sanottuja perinteisiä miesten- ja naisten rooleja. Isi on tehnyt hyviä ruokia ja opettanut mulle ruoanlaittoa kun äiti taas on ollut mukana rakennuspuuhissa. En usko, että mua olisi millään saatu edes taivutettua mihinkään tiettyyn muottiin – jyrkkä ei on saanut mun uteliaisuuskäyrät yhä enemmän koholle ja olisin uhmannut kiellettyä kahta kovemmalla mielenkiinnolla.

En ole koskaan joutunut kuulemaan mitä mä en naisena pystyisi tehdä, vaan mua on juuri päinvastoin kannustettu olemaan oma itseni ja tähtäämään niitä haaveita kohti, jotka ei välttämättä ole aina olleet samat kuin muilla vastaantulevilla naisilla. Meitä on äitejä, siskoja, tyttäriä, vaimoja, ystäviä, uranaisia ja mahtuu joukkoon myös naispresidentti. Meitä ei voi asettaa yhteen tiettyyn naisten lokeroon, sillä ollaan kaikki erilaisia, omanlaisia ja mahtavia. Naisena olo ei rajoita meitä Suomalaisia naisia kuten se tekee jossain muualla päin maailmaa ja se on monelle meistä ylpeydenaihe – on hienoa olla nainen. Voimakkaita on ihmiset, jotka kannustaa ja auttaa toisia ottamaan edistysaskelia elämässä, eikä revi muita sanoilla ja teoilla alaspäin.

 

 ”Each time a woman stands up for herself, she stands up for all women.”

-Maya Angelou

 

Musta on mahtavaa, että naisilla on nykypäivänä Suomessa äänioikeus ja tasa-arvo. Sä saat kulkea yksin kaduilla, hakea halutessasi puolustusvoimiin, opiskella koulussa ja kirjoittaa ylioppilaaksi, toimia valitsemassasi työssä samassa asemassa kuin kuka tahansa mieskin ja  päättää omasta kehostasi mitä haluat sille tehtävän. Sä voit valita roolisi, tai vaihtoehtoisesti voit myös jättää valitsematta. Vaikka meidän euro ei välttämättä ole edelleenkään se euro, niin eiköhän sitä kohden olla kokoajan kuitenkin menossa. On ihana nähdä vahvoja naisia, jotka kulkee omia polkujaan välittämättä siitä, mitä naisen tulisi tiettyjen normien mukaan olla. Sä saat olla oman elämäsi pomo ja vahva nainen siitä huolimatta työskenteletkö rakennustyömaalla, meikkaatko, pidätkö punaisista ruusuista, vihaatko suklaata, nautitko tyttöjen illoista viinilasillisen kera vai vietätkö kenties päivät silmät kiinni videopeleissä. Lähivuosina on muutenkin kasvettu hieman suvaitsevimmiksi niin naisten, miesten kuin muunsukupuolisten keskuudessa. Jes!

Minusta me naiset olemme huomion ja onnittelut omana päivänämme ansainneet, vaikken kuitenkaan kaivannut naiseuden juhlistamiseksi ruusuja tai kukkapuskia poikaystävältä; halit ja pusut sopivat onnitteluiden lisäksi mainiosti. Meillä on kotona lievä naistenpäivä jokapäivä – toista arvostetaan, kannustetaan, tuetaan, pidetään tasavertaisena ja tuodaan niitä kukkia ihan muuten vaan, oli sitten maanantai, keskiviikko tai perjantai!

   


 

Ihanaa alkuviikkoa ja aurinkoista maanantaita!

Toisten raha-asiat tunnetusti uppoaa ulkopuolisiin ihmisiin ja sitä on todistamassa vuosittaiset veronpalautuspäivät. Multa ei heru ymmärrystä tulotietojen julkituomiseen, koska ne harvoin saa aikaiseksi mitään muuta kuin eripuraa, kateutta ja turhanpäiväistä keskustelua meidän suomalaisten keskuudessa. Lupailin kuitenkin avata meidän matkabudjettia ja raottaa vähän sivua mun rahankäyttöön noin yleisellä tasolla, joten katsotaan mitä saan aikaiseksi.

Pakko myöntää, että mä olen aina ollut huono käyttämään rahaa. Vuosien varrella on onneksi viisastuttu ja laitettu säästöönkin hyviä rahasummia, mutta teen edelleen harmittavan usein isompiakin heräteostoksia, joita ilman ne summat säästötilillä voisi olla aika hurjiakin. Kun kuukausittainen palkka riippuu täysin yhteistöistä ja julkaistuista postauksista, on ”hiljaisempien kuukausien varalle hyvä olla säästöjä vuokran maksuun ja normaaliin elämiseen. Osasin reissussa ollessa ottaa blogin ja sosiaalisen median kanssa todella rauhassa ja ilmoitin jo hyvän aikaa etukäteen etten halua tälle aikavälille uusia yhteistöitä. Sain onneksi viettää loman lomaillessa ja rento asenne on jatkunut harmittavan pitkälle näin reissun jälkeenkin. Nyt on kuitenkin uusi viikko ja hyvä hetki ottaa itseään niskasta kiinni!

Lähdettiin matkalle aika rennoin mielin ja tarkoituksena jatkaa samalla tyylillä kuin kotonakin – tietyt asiat maksetaan puoliksi heti ostohetkellä mutta muuten ”mä maksan nää ni maksa sä sit seuraavalla kerralla” -oli aika kulutettu lause. Käytettiin yhteisiä käteisiä niin ruokaostoksiin, toisen lääkkeisiin kuin uuteen t-paitaan. Kun matkan pituus oli jo lähtövaiheessa tiedossa, osasin seurailla pankkitilin saldoa sitä mukaa. En tykkää lomailla liian tarkasti rahapussia tarkkaillen, joten olin varautunut hotelleineen kaikkineen kuukauden matkaan useammalla tonnilla. Ruokailu ja asuminen on onneksi rutkasti halvempaa Aasiassa ja parilla eurolla söi hyvin. Alkoholi oli Balilla karkeasti puolet kalliimpaa kuin Thaimaassa, jossa bissen sai olisi saanut eurolla ja drinkin kolmella. Rahaa oli ostoksiin ja huvitteluihin, mutta takaraivossa hakkasi vähän viisaammat ajatukset, kuinka turhan krääsän ostamisesta säästetty satanen auttaisi alkuvuoden vuokranmaksussa eikä koko budjettia tarvitse reissussa laittaa haisemaan.

Kannettiin kolmesta pankkikortista ainoastaan yhtä aina mukana ja nyt ainakin näyttää, että selvittiin reissusta ilman minkäänlaisia pankkikorttiongelmia tai kortin skimmauksia. Tarvittaessa pystyttiin helposti siirtämään pankkikortille lisää rahaa, mutta vältyttiin siltä skenaariolta, että oltaisi lopulta rahattomina reissussa jos varkaus olisi osunut kohdalle.

 

 

Katsottiin tottakai ettei eletä yli varojemme, muttei haluttu laskea ravintolapöydällä pennejäkään. Kahdestaan matkustaessa esimerkiksi asumiskulut puolittuu ja keskimääräisesti kahden hengen homestay-huone kustansi suunnilleen 10€/yö henkilöltä. Sivuja tsekkaillessa huomattiin, että halvimmillaan hostelliasumisesta sai pulittaa muutaman euron, mutta parillakympillä sai jo siistin hotellihuoneen.

 

HKI-BKK-HKI lennot: 550€
Matka Thaimaasta Balille ferry+lento: 90€ sisältäen matkatavarat
Matka Balilta Bangkokiin viimeisenä päivänä: 95€
Lääkärikäynnit ja lääkkeet 190€ (matkavakuutus!)
Hotellit: 623€ eli 311,5€/hlö
Vuokranmaksu Suomessa: 530€
Käteiset: 1956€ eli 978€/hlö

 

Rahaa meni mulla kuukauden reissuun siis alle 2000€. Ei haluttu meidän kotiin tuntemattomia vuokralle reissun ajaksi, joten maksettiin kiltisti vuokra ajalta jolloin ei täällä oltu. Tähän aikaväliin kuului mm. joulu ja uusivuosi, joten ei haluttu pelätä mahdollisia bileitä ja häätöä ja saatiin ainakin palattua reissusta siistiin kämppään. Käteisten osa ylläolevassa listassa järkyttää hieman, mutta maksettiin siitä kaikki ruokailut, skootterin vuokraukset, parinsadan euron edestä hotelleja, ostokset ja pienemmät laivamatkat kuukauden aikana, joten kyllähän niistä aika sievoinen summa kertyy. Ei siis käytetty pankkikorttia kertaakaan missään ravintolassa vaan pidettiin aina huoli, että mukana oli käteistä. Syötiin hyvin, käytiin kahvilla, juotiin smoothieita ja otettiin jälkiruokia. Oltaisi ehdottomasti pärjätty pienemmälläkin budjetilla MUTTA on sitä rahaa turhempaankin törsätty!

 


 

Herääminen pirteänä ilman herätystä. Jes! Olen kahtena peräkkäisenä aamuna saanut itseni pirteänä ylös hyvien yöunien jälkeen ja pelkästään tämä on positiivinen muutos edelliseen! Toivottavasti unet jatkuisi tällä kaavalla ja parinkymmenen tunnin unet olisi historiaa!

Kala-alennus. Oltiin alunperin liikenteessä aivan muiden asioiden tiimoilta, mutta iskin silmäni todella halpaan tarjousloheen. 7 euron kilohinta vaati kokonaisen kalan ostamista, joten arvatkaa kuka palasi kotiin hymy huulilla ja kolme kiloa lohta laukussa. Voisin onneksi syödä lohta vaikka jokaisella aterialla ja niin mä varmaan nyt joudunkin tekemään, heh.

Pieni tietoisuus tulevasta. Viimeisen puolivuotisen ajan olen tasaisesti saanut kuulla kyselyitä; mitäs sit seuraavaksi? Olin alunperin tähdännyt siihen, että musta olisi tullut ylioppilas vasta muutama päivä sitten. Kun opinnot saikin pienen potkun perseelle ja juhlin kesällä valmistumista, oli jatkon suunnitteleminen jäänyt tässä vaiheessa aivan taka-alalle. Lapsuuden ammattihaaveet ei ihan toteutuneet; ilmavoimien lentäjä, eläinlääkäri, ensihoitaja… Kuka olisi kuitenkaan arvannut, että puoli vuotta valmistumisen jälkeen mulla olisi jo kohde kiikarissa, josta mä uskon tykkääväni!

Punaiset ruusut keittiön pöydällä. Niin pieni ja arkinen asia joka tekee kuitenkin todella iloiseksi! Yllätyskukat on meillä aika harvinaista herkkua, mutta sen vuoksi tämä ele ehkä saakin aina hymyn huulille.

Siivousinto. Meinasin heikkona hetkenä tilata Freskan tytöt siivoamaan kodin lattiasta kattoon mutta lykkäsin päätöstä aamulle – onneksi! En yleensä nauti siivoamisesta ja sysäisin sen homman mielelläni aina jollekkin muulle. Tämän fiiliksen perusteella me saatetaan kuitenkin illalla nauttia ihan omin käsin siivotusta kodista, toivottaan ainakin.

 

 

Hyvä ruoka. Feta-punajuurikeitto Tallinnassa, taivaallinen kinkkibuffet Tukholmassa, Picnicin uuniperuna-annos vuohenjuustolla, MAXin isot juustoranskalaiset and the list goes on. Oon tällä viikolla syönyt normaalia enemmän ulkona enkä kertaakaan ole pettynyt. Miten kaikki hyvät ruoat on sattuneetkin samalle viikolle!!

Paremmat ihmissuhteet. Omalla kohdalla otti aikaa myöntää, että oon vetänyt puoleeni ”myrkyllisiä” ihmissuhteita. Entiset parisuhteet ei kukoistanut toivotulla tavalla, kaverit muisti olemassaolon vaan jotain tarvitessa, sitä antoi aivan liian helposti anteeksi asian jäädessä lopulta takaraivoon vaivaamaan ja kaiken myöntäminen etenkin muille on ollut hankalaa, kun myöntäminen itsellekin aiheutti häpeää. Kun vihdoin tajuaa päästää irti ja antaa asioiden virrata omalla tahdilla niin moni asia loksahti paikoilleen. Tässä sitä nyt ollaan sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samoja arvoja, päämääriä ja tavoitteita.

Torstai. Siihen on viisi päivää ja monet asiat on vielä ihan puolitiessä mutta hitto mä olen innoissani!! Rinkka alkaa jo pikkuhiljaa täyttymään bikineistä ja aurinkolaseista.

Uudet kotitossut. Kesällä kotona on kuin saunassa ja talvella taas tuntuu kuin oltaisi pakastimessa. Meidän kodin lattiat on jostain syystä talvisin aivan jäässä, joten päätin sijoittaa laadukkaisiin lampaankarvasta valmistettuihin tossuihin. Varpaat kiittää!

 


 Makasin lämmitetyllä kylpyhuoneenlattialla Cape Townissa ja sisällä velloi todella paha olo. Niin paljon töitä, niin paljon ajateltavaa; missä tilanteessa mä tulen edes olemaan parin kuukauden päästä? Oon viettänyt 10 päivää poissa kotoa, nähnyt upeita paikkoja ja saanut mahtavia kokemuksia. Mä olen ollut erittäin kauniissa maisemissa, saanut checkattua taas yhden paikan been-sovelluksessa ja syönyt todella hyvää ruokaa. Kuukauden aikana mä olen ollut kuudessa eri maassa ja ensiviikolla tulee lähtö vielä seitsemänteen. Rakastan matkustamista ja tekisin sitä mielelläni viikosta toiseen. Olen saanut mahtavan mahdollisuuden, mikä multa puuttuu?

Pari vuotta sitten toivoin, että bloggaaminen vie mua eteenpäin maailmalle. Toivoin, että saan matkustaa ja nähdä paljon uusia paikkoja. Mä olen nyt siinä pisteessä; kaikki tapahtui todella nopeasti. Eilen vietettiin päivä ihanassa maaseutukylpylässä, syötiin 5 tähden lounas ja rentouduttiin. Täytettiin hierontaa varten lomake, jossa kysyttiin stressitasoa. Mietin tarkemmin ja olin 8. Mulla on tällähetkellä kaikki mitä mä tarvitsen ja mitä voisin edes toivoa, mutta musta tuntuu, että mun sisällä on jokin iso solmu tai sekasotku, joka menee vaan kokoajan tiukemmalle ja tiukemmalle.

Päässä pyörii niin paljon ajatuksia ja tunnen olevani umpikujassa. Tein ensimmäisen blogireissun alkukesästä ja samoihin aikoihin mun koulu loppui. Jäljelle jäi blogi, duuni jota rakastan ja johon aloin käyttämään entistä enemmän aikaa. Eteen on tullut mahtavia mahdollisuuksia; osan olen hyväksynyt ja toisista joutunut kieltäytymään.

Makasin kylpyhuoneen lämmitetyllä betonilattialla, mietin asioita, sisällä oli oksettava olo ja halusin itkeä. Yritin tunnin, soitin puhelun ja sieltä se tuli. Itkin kaiken ulos ja olo oli parempi. Tämä oli vaan hetkellinen helpotus ja tunnen luultavasti itseni tasapainoiseksi vasta silloin, kun saan tietyt askeleet otettua eteenpäin.

Cape Townin matka on henkisesti ollut aika raskas. Etelä-Afrikka on avannut mun silmiä monessa eri asiassa. Mua odottaa kotona niin paljon asioita, että tiedän jatkon olevan kuitenkin henkisesti tätäkin rankempi.  Viikon aikana meillä on ollut todella tiukka aikataulu. Ollaan herätty viimeistään 7:30 ja oltu takaisin talolla 22 aikoihin. Sen jälkeen ollaan tehty töitä ja päästy nukkumaan vasta puolenyön aikaan. Edessä on yli 20 tuntia matkustamista mutta kotona on jotain mitä odottaa. Se oikea rauha ja rentoutuminen. Mä en tiedä oliko hyvä idea buukata lennot Kreikkaan parin päivän päähän kotiutumisesta, mutta ainakin tiedossa on aikaa mulle ja meille. Mä aion vaan olla, maata rannalla niin paljon kun huvittaa; going with the flow!


Avasin teille jo alkukuusta vähän realistisempia asioita mun arkielämästä, ja nyt olisi aika ottaa kantaa vähän toisesta näkökulmasta. Mä olen mukana Alkon #nofilter-kampanjassa, jonka tarkoituksena on tuoda esille yrityksen vastuullisuustyötä. Ympäristön huolehtimisen tärkeys näkyy kaikessa Alkon toiminnassa, kuten esimerkiksi myymälä- ja toimistotilojen jätteen vähentämisessä, kierrätyksessä ja energiansäästössä. Tämän #nofilter-kampanjan myötä mäkin päädyin pohtimaan mun vastuullisuutta ja omia vaikutusmahdollisuuksia mun lähiympäristöön. Vaikka mä rehellisesti avaankin elämän ylä- ja alamäkiä tänne blogiin aina tilaisuuden tullen, tulee mulle mieleen näin jo heti alkuunsa ainakin yksi asia, josta mä en koskaan ole täällä vielä sen kummemmin puhunut. Se nimittäin on alkoholin käyttö.img_2784 img_2769Nuorena tottakai kaikki kielletty houkuttelee kokeilemaan, ja niin oli alaikäisenä myös mun kohdalla. Tämä alkoholin kokeiluvaihe ei mulla onneksi liian kauaa kestänyt, sillä vuosi ennen täysi-ikäistymistä mä aloin seurustelemaan. Parisuhde tottakai rauhotti tätä tyttöä, sillä kaukosuhteessa elävä vietti viikonloppuja toisella paikkakunnalla koti-iltojen parissa. Kun viikot vietettiin kavereiden kanssa opiskellen ja viikonloppujen suunnitelmat jäi absolutistipoikaystävän kanssa treffi-iltojen tasolle, ei alkoholia kulunut näihin aikoihin onneksi juuri ollenkaa. Tämän lisäksi mä olin kerennyt totutella täysi-ikäisyyteen ja alkoholittomuuteen puoli vuotta vaihdossa ollessani, ennen kun mä palasin takaisin Suomeen.

Kun hetken innostuksesta pääsi yli ja alkoholin ostamisen sekä -juomisen tajusi olevan siinä vaiheessa jo laillista, muuttui sen käyttö ainakin omalla kohdalla todella hallituksi ja kohtuulliseksi. Tiedostan itse mun rajat ja heti niiden ylittyessä mun olosta tulee todella epämukava. Nykyään mä viihdyn todella huonosti missään baareissa – ja vielä vähemmän siellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Ei ole vaan yksi tai kaksi kertaa, kun mä olen puolen tunnin päästä sanonut kavereille baarissa heipat ja lähtenyt pizzerian kautta himaan katsomaan elokuvaa. Mä en vaan ole kokenut oloani siellä hyväksi. Vaikka mä olenkin normaali ihminen kaikkien huonojen puolien kanssa, koen jostain syystä, että nuorena seurattuna bloggaajana mä en voi olla se, joka seuraavana aamuna miettii mitä tuli tehtyä ja miten yö nyt oikeasti meni. Ei tosin sillä, että mä haluaisin ollakkaan se ihminen tai näkisin jääväni jostain asiasta paitsi, vaan tämä on mun oma valinta. Varsinkin näin sinkkuna mä näen mun olevan reilun alkoholinkäytön kanssa todella haavoittuvainen ja hauskaa osaan pitää ilmankin. Tässä asiassa mä voin ainakin yrittää olla hyvänä esimerkkinä sekä omille nuoremmille siskoille, että kaikille mun nuoremmille seuraajille. Vaikka multa välillä ilmestyy sosiaaliseen mediaan kuva viinilasista, on mulla näissä tilanteissa hauskaa vaan silloin kun mä otan kohtuudella ja tiedostan miten mulla menee. img_2783img_2789-2img_2778

Onko teillä tapana esimerkiksi julkaista teidän koko baarireissu sosiaaliseen mediaan ja näyttää että hauskaa on – vaikka todellisuudessa ei olisikaan? Mä haluan tietää teidän #nofilter hetket, joita usein tulee kavereille tai sosiaalisen median seuraajille vähän siloiteltua. Mä haastan teidät jakamaan sosiaalisissa medioissa #nofilter-hetkiä, jotta yhä useammat uskataisi avata verhoa kulissien taakse.

 

Yhteistyössä Indiedays + Blogirinki ja Alko.

indiedays-ja-brm-yhteislogo