Taitaa olla ensimmäinen kerta kun mä toivon; sataispa ulkona vettä. Ilma on aika synkkä, muttei silti vielä tarpeeksi huono kotona hengailulle, perusteellisen ”kesä loppu nyt ja mekot siirretään vaatekaapista varastoon” siivouksen tekemiseen eikä tuulettaessa asunto täyty raikkaasta sadeilmasta. Mulle tulee huono omatunto siitä, että viettää aurinkoisia päiviä sisällä. Tulevalle kuukaudelle on suunnitteilla vaikka mitä siistejä juttuja, mutta ne tottakai vie aikaa ja vaatii erilaisia ennakkovalmisteluita. Kävin aamulla ihanalla Röhnischin järjestämällä jooga-tunnilla, joka auttoi saamaan mieltä vähän virkeämmäksi. Tollasia aamuhetkiä pitäisi viettää vaikka päivittäin!

Monet aloitti tai jatkoi opiskeluita eilen – mä sain ensimmäistä kertaa ”jatkaa kesälomaa”. Opiskelijan arkirytmi tulee toivottavasti tarttumaan myös muhun, eikä aamuherätys ei olisi jatkossa puolen päivän aikoihin. Koulustressiä ei kuitenkaan tule olemaan vielä tämän vuoden aikana; mä olen todella tyytyväinen päätökseeni viettää välivuosi näin lukion jälkeen.

Mä päivittelen täällä ahkeraan tahtiin sähköpostia, odottelen lisäinfoa tulevasta, puran Oslon reissun jäljiltä olevaa matkalaukkua ylihuomista varten ja  kuulema pitäisi jotain kirppistelyä änkeä tähän iltaan. Olin jo valmistautunut viettämään illan Buranapurkki kainalossa leffaa katsellen tai vaihtoehtoisesti hyppäämällä osteopaatin käsittelyyn, mutta nämä selkäkivut alkaa jo pikkuhiljaa hellittämään tämän päivän osalta.

Mukavaa tiistai-iltaa kaikille!


 

 Uusi viikko on hyvä aloittaa vähän painavemmalla asialla täällä blogin puolella. Kiusaaminen – se niin moneen muotoon jakautuva rasite on mukana monien meidän elämässä lapsesta aikuiseen. Usein kiusaaminen mielletään lasten ja nuorten jutuksi, mutta harmittavan moni joutuu kokemaan sitä vielä aikuisiälläkin. Kiusaamista vastaan perustetaan vuosittain erilaisia kampanjoita ympäri maan; tästäkin huolimatta kiusaamistapauksia kantautuu korvaan usein. Musta tuntuu, että monet mieltää kiusatut heikoiksi ”etkö sä nyt edes itseäsi pysty puolustamaan” ja monilla kiusaaminen taas tulee niin sanotusti vahingossa asiaa täysin tiedostamatta. Tämä on yksi niistä aiheista esimerkiksi yksinäisyyden ja rahaongelmien lomassa, joista puhutaan hieman häpeillen. Kiusaamista ja montaa muuta yhteiskuntaa ravistavaa vahvaa aihetta varten on suunniteltu näyttävä vaatemerkki; Boy Meets Girl. Kaupallisen yhteistyön myötä avaan paria brändiin pohjautuvaa aihetta hieman, joista mun mielstä pitäisi puhua vähän enemmän.

Etenkin nykypäivänä, kun internet ja sosiaalinen media on meille arkipäivää on kiusaaminen saanut aivan erilaiset mittasuhteet. Kiusaaminen saattaa tapahtua laitteiden välityksellä täysin huomaamatta ja onhan sen kautta helppo sanoa asioita, joita et toiselle sanoisi suoraan vasten kasvoja. Näin bloggaajana sitä on huomannut olevansa ihmisten sylkykuppi, silmätikku ja se lelu, jota riepotellaansomessa pahan mielen puuskan tullen. Jotkut mahdollisesti tajuaa julkisen blogin kirjoittajan aseman väärin; asiallinen kritiikki on eriasia kuin painon, pukeutumisen tai ylipäätään ulkonäön haukkuminen. Sääli, jos pahaa oloa täytyy purkaa tuntemattomiin ihmisiin. Kiusaamista voi tapahtua niin monella eri tavalla – kuka sen oikein enää edes osaa määrittää?

On harmi huomata, kuinka joillekkin oman aseman pönkittäminen vaatii toisen ihmisen lyttäämistä alas. Huonoa itsetuntoa voi harjoittaa paremmaksi terveillä tavoilla, eiks joo? Mä olen henkilökohtaisesti huomannut, että kaikkeen mitä mä teen, oli kyseessä sit ruokailutottumukset, ihmissuhteet, pukeutuminen, mielipiteet tai juurikin erilaiset blogitekstit, on jollain aina jotain sanottavaa. Kuluneiden 7 vuoden aikana mä olen osannut kasvattaa kuoren eikä mahdollisesti kiusaamisen ja haukkumisen puolelle kääntyneet kommentit enää hetkauta – mutta näin ei valitettavasti ole kaikkien kohdalla. Mä olen nähnyt kiusaamistapauksia läheltä ja näissä kiusattu on joutunut kohdeeksi juurikin pituuden ja ulkonäön vuoksi. Ihmiset osaa olla raakoja. Itsevarmuus on itsellä noussut yhdestä vähintään kahdeksaan ja samallailla pitäisi nousta myös jokaisella teillä.

Jos toinen ajattelee mun kenkien olevan rumat, ei mun tarvitse ajatella niin. Jos joku toinen ei pidä seksuaalivähemmistöistä, ei musta tarvitse kuoriutua homofoobikkoa. Mielipiteitä on niin monta kuin meitä, olishan se nyt hemmetin tylsää jos jokainen meistä vihaisi papuja, käyttäisi valkoisia converseja ja soittolistoilla olisi pelkkää pop-musiikkia. Se, että sua kiusataan tai lytätään alas ei tarkoita sitä, että sä tekisit jotain väärin. Se yleensä kertoo siitä, että kiusaajalla on joku, jonka vuoksi pahaa oloa puretaan muihin.

Boy Meets Girl-vaatemerkin takana on mun mielestä hieno tarina ja suunnittelijat on onnistuneet malliston luomisessa. Ei välttämättä ensimmäisenä tulisi mieleen juosta Prismaan vaateostoksille, mutta mulle lähetetyn paketin sisältö yllätti positiivisesti. Vaatteet tuli tosiaan myyntiin Prismoihin jo viimeviikon torstaina!

Älä anna ulkopuolisten tekijöiden vaikuttaa suhun ja ole just sä! You rock!


Herätys oli 4 aikaa; juoksin suihkun kautta aamupalalle ja laittamaan itseäni valmiiksi. Mulla on koko aamun ollut fiilis, että jotain unohtui. Taksi oli alaovella 5:45 viemässä mua lentokentälle ja sillä tiellä mä olen edelleen. Lento lähtee ennen kahdeksaa, joten ilman sen kummempia kommelluksia tässä on hyvin aikaa. Normaalista matkapakkaamisesta poiketen mä päätin ottaa mukaan vaan kaksi ennalta sovitettua asua. Järjestelmällinen pakkaus on aina ollut mun heikko kohta mutta vihdoin sitä alkaa jo tajuamaan, ettei vuorokauden reissulle tarvitse kolmea paria kenkiä, useampaa neuletta ja kourallista erilaisia alaosia. Järjestelmällisempi pakkaus kuulee tuomionsa kunhan huomenna pääsen takaisin kotiin; saattaa olla, että tämä oli huonokin idea mun vaatekriisit huomioiden.

Pakkaus oli ehdottomasti helpompaa kuin kaksi vuotta sitten, kun pakkasin kokonaisen vuoden pariin matkalaukkuun. Sitä tavaraa ja vaatetta oli kerääntynyt kilo jos toinenkin, joita hätäpäissäni jakelin viimeisenä Jenkki-päivänä kavereille. Hullua ajatella, että siitäkin on jo useampi vuosi kun mä palasin takaisin Suomeen. Aika menee nopeasti, lähtisin mun vaihtovuodelle uudestaan koska tahansa!

Tänää saan checkata uuden maan pois listalta – Norjassa oli itseasiassa tarkoituskin vierailla vielä tänä vuonna (Lofooteilla tosin). Illalla starttaa BikBokin muotinäytös, jota me mennään seuraamaan. Päivällä meillä taisi olla myös jotain ohjelmaa, pidän teidät ajantasalla IG puolella (@saraollila).

Mukavaa viikonloppua kaikille!


 Varastin nuorena pyyhekumin – äiti älä pelästy, se oli vahinko! Laitoin huulipunan tapaisen pyyhekumin kaupassa kiertelyn ajaksi taskuuni ja kotona tajusin lähteneeni maksamatta; pyyhekumi oli tottakai edelleen siellä taskussa. Hiivin seuraavana päivänä vähin äänin takaisin kauppaan, palautin kumin takaisin hyllyyn ja välttelin kyseistä putiikkia useamman vuoden ajan. Tapauksesta on yli 10 vuotta aikaa, mutta nuorena etenkin sitä oli ihan sydän kurkussa jos poliisisedät tulee hakemaan mut kotiovelta. Long story short, kaikki päättyi hyvin ja mä olen ollut todella hiljaa tapahtuneesta ennen tätä päivää. :-D

Game of Thrones; jouduin itseasiassa Googlaten varmistamaan oikean kirjoitusmuodon. Olen jotenkin onnistunut sivuuttamaan  koko sarjan. GOT-juttuja näkyy tällähetkellä jokapuolella, mutta to be honest, mulla ei ole mitään hajua jutun juonesta tai juonikäänteistä. Ehkä se voisi olla mun seuraava valloitus!

Menin ala-asteella mummin mukana ulkomaalaiselle kotikampaajalle. Meidän ajatukset ei tämän kampaajan kanssa mennyt ihan yksi yhteen ja palasin kotiin kirkkaan oransseilla hiuksilla ja sentin (okei korkeintaan 2cm) pituisella otsatukalla. Tästä aiheutui pieni kampaajakammo ja pitkään aikaa sisko leikkasi ja värjäsi mun hiukset kotona. Saadaan tästä perheen kanssa edelleen hyvät naurut aikaiseksi, vaikka siinä tilanteessa ei naurattanutkaan.

Mä olen naurettavan huono valehtelemaan! En osaa pelata edes kusetus-korttipeliä sen oikeilla säännöillä. Mulle tulee hymy huulille heti kun koitan juksata, oli kyse sit jostain pienestä tai isommasta asiasta. Rehellisyydellä pärjää ja sillä mä olen monta korttipeliä voittanutkin! Nuorempana saatoin repäistä housut pois kotiin päästessa ja jättää ne yhteen myttyyn lattialle. Tässä mytyssä oli myös sukat tai mahdollisesti talvella housujen alla olleet sukkahousut. Nämä on näitä ala-asteen epähohdokkaita hetkiä, kun olin aamulla vetänyt housut jalkaan ja päivän aikana tajusin, että lahkeesta pilkottaa parikymmentä senttiä sukkahousua. Nykyään mua usein pelottaa, että lahkeesta putoaa sinne vahingossa jäänyt sukka. Normaali pelko hei! :-D

Vihaan ruoan heittämistä roskiin enkä tämän vuoksi noudata parasta ennen-päiväystä tai viimeistä käyttöpäivää kovinkaan tarkasti. Tämä saattaa olla omalla terveydellä leikkimistä mutta monesti mä luotan  näkö- haju- ja makuaistiin enemmän kuin pakettiin kirjoitettuun päivämäärän. Parhaimmillaan/pahimmillaan mä olen syönyt viikon tai pari vanhaa lihaa, joka ei eronnut millään tavoin lihasta, jossa oli vielä päiväystä jäljellä. Aina pitää toki olla järki päässä mutta tyhmä saa olla jos kaiken heittää vaan the päivän lähestyessä roskiin. Ollaan tässä asiassa poikaystävän kanssa yö ja päivä, joten monesti pimitän näitä tietoja häneltä laittaessani ruokaa. Edelleen ollaan elossa eikä kertaakaan olla sairastuttu tämän vuoksi.

Mun host-perhe jenkeissä fanitti Star Warsia. Yritettiin moneen kertaan katsoa nämä elokuvat läpi, mutta leffahuoneen tuolit oli liian mukavat ja mä nukahdin jokaisella kerralla. Yritin antaa vielä yhden mahdollisuuden ja menin pari vuotta sitten leffaseuraksi katsomaan The Force Awakens, mutta silmät painui kiinni alun minuuteilla.  Mut herätettiin lopputekstien aikana mutta oletettavasti koko elokuva oli mennyt multa ohi. No mut hei, mä yritin!

Shoes H&M / Pants Zara / Bag Monki / Glasses RayBan / Shirt Defend Paris


Me ei nyt saatu sitä pitkää kuumaa kesää. Toppatakit voidaan onneksi pitää varastossa vielä parin kuukauden ajan, mutta kumisaappailla olisi ollut kesällä käyttöä senkin edestä. Kaivoin viimeisten kuukausien asukuvia ja niistä kyllä huomaa, että kesän keskilämpötila oli mitä luultavimmin +20 alapuolella.

Mä olen aikamoinen vilukissa ja asut olikin sen mukaisia. Pitkiä housuja näkyi enemmän kuin hameita tai mekkoja. Lähes aina päällä oli neule tai takki – välillä molemmat. Mulla oli hetki sitten fiilis, että olen kulkenut koko kesän samoissa vaatteissa. Näitä katsellessa kuitenkin huomasi, että on tässä ehtinyt koota erilaisia asuja vaikka kuinka paljon. Mun tyyli heittelehtii aika laidasta laitaan fiiliksen mukaan. Välillä päällä on kukkamekkoja ja korkoja, toisinaan taas kangaskasseja ja tennareita. Omat asulempparit on ehkä 15, 16 ja 17, mitä mieltä te olette?

Mistä näistä asuista tykkäätte eniten? Entä vähiten?

 

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17.