26/08/2017 YHTEISTYÖT SAA NÄKEMÄÄN PUNAISTA
Yhteistyöt, pelkkä sana saa monet näkemään punaista. Tämä on aihe, josta voisi kirjoittaa vaikka metrin pituisen postauksen! Blogit, vlogit ja erilainen some on yleistynyt ja firmat on alkanut käyttää enemmän euroja mainostamiseen täällä mediassa. Tietyt kohderyhmät saa paremmin kiinni blogien myötä kuin esimerkiksi vanhanaikaisella sanomalehtimainoksella Helsingin Sanomien sivulla.
Vuosien aikana on törmännyt ties minkälaisiin yhteistyötarjouksiin; osa niistä on hyviä, osa huonoja. Kirjoitan blogia nykyään työkseni ja tämä on mahdollistanut vaikka mitä upeita juttuja. Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että ne upeimmat jutut on vielä edessä päin! Kirjoitin aiemmin blogia koulun ohella ja etenkin lukio imi musta mehut aika äkkiä. Piti tasapainoitella kahden asian välillä ja toisinaan se tärkeämpi, eli tässä tapauksessa koulu meni blogin edelle. Kun edessä oli esseen kirjoitus ja blogipostauksen rustaus, jouduin yleensä priorisoimaan koulutyöt ensimmäiseksi. Blogin arkistoja tarkastellessa huomaa kuukausia, milloin blogille oli enemmän tai vähemmän aikaa. Näiden ”huonompien” kuukausien aikana tein yhteistöitä samaan tahtiin kuin parempien kuukausien aikana. Jos teet enemmän yhteistöitä niin sun pitää tehdä enemmän myös niitä ”normaaleja” postauksia tasapainoksi. Nykyään musta tuntuu, että yhdestäkin kaupallisesta yhteistyöstä älähdetään. Niiden normaalien arkipostausten ohi kuljetaan laput silmillä ja ollaan kuin ei huomattaisikaan.
On yhteistöitä, joista saan rahaa. Nämä mä ilmoitan kertomalla kaupallisesta yhteistyöstä heti tekstin alussa. On yhteistöitä, joissa mulle lähetetään esimerkiksi vaatteita ja ne tulee näkymään blogissa jossain vaiheessa. Nämä tuotteet mä merkkaan * tai (saatu) ilmoituksella. On myös niitä kertoja, kun mulle lähetetään tuotteita kokeiluun, mutta mikään ei velvoita mua kertomaan siitä blogissa tai somessa. Kirjoitan jos tykkään, jätän kirjoittamatta jos en. Monet teistä ei tunnu ymmärtävän näiden eroa eikä sitä, ettei myöskään eri bloggaajien rahahanat ole samanlaisia. Jotkut saa rahaa kilkeistä, toiset kiinteitä summia ennalta sovitusti ja toisinaan pennejä ei heru sitten lainkaan.
Skirt here* / Shoes Ecco / Jacket Zara / Blouse here* / Bag Loaves Photos: Sara Vanninen
Koska tässä vaiheessa voin jo sanoa kirjoittavani blogia teille, haluaisin myös kuulla mistä te pidätte. Mitä te haluatte nähdä blogin puolella ja mitä muutoksia toivotte? Kaikkeen mä en voi vaikuttaa, mutta mietin esimerkiksi tuplapostauksia aina kaupallisten yhteistöiden päivinä? Muutenkin motivaatio tuottaa sisältöä on suuri, joten kuulisin mielelläni postausideoita maan ja taivaan väliltä elämän top-hetkistä 10 minuutin kotiruokareseptiin tai mikä teitä nyt kiinnostaakaan.
Pssst. Kannattaa olla lähipäivinä kuulolla, sillä tulossa on huippu skaba! Ihanaa lauantaita kaikille♥
2. Värikkäät mekot. Musta on hyvä, että vaatekaapissa on aina pari erilaista mekkoa ulottuvilla. Hurahdin hameisiin ja mekkoihin vasta pari vuotta sitten ja niitä tulee aina kesäisin hamstrattua jonkin verran. Tämän kesän saalis on ollut todella värikäs ja hyvä niin! Monet mun mekoista on todella monikäyttöisiä ja olenkin käyttänyt niitä niin arjen eri tilanteissa kuin juhlassa. Asusteilla saa niin paljon tehtyä! Jos alla olevan punaisen juhlavan mekon kaveriksi olisi esimerkiksi heittänyt rennomman neuleen, olisi siitä heti tullut sopivampi normaaliin arkikäyttöön.
3. Basic black. Tätä linjausta mun vaatekaapissa noudattaa todella monet vaatekappaleet. Nämä on niitä, jotka sopii melkeempä kaiken kanssa. Mulla on paljon erilaisia mustia housuja, paitoja ja mekkoja, joissa kuitenkin on jonkinlainen pieni yksityiskohta. Kerroin jo hetki sitten alla näkyvästä mustasta trikoomekosta röyhelöhihoilla, joka on ollut mulla kesällä todella kovassa käytössä. Toinen kovassa käytössä oleva musta vaatekappale on kangashousut, joissa menee söpö röyhelö ulkoreittä pitkin lahkeen alas saakka.
Mä olen tajunnut 
Uusi viikko on hyvä aloittaa vähän painavemmalla asialla täällä blogin puolella. Kiusaaminen – se niin moneen muotoon jakautuva rasite on mukana monien meidän elämässä lapsesta aikuiseen. Usein kiusaaminen mielletään lasten ja nuorten jutuksi, mutta harmittavan moni joutuu kokemaan sitä vielä aikuisiälläkin. Kiusaamista vastaan perustetaan vuosittain erilaisia kampanjoita ympäri maan; tästäkin huolimatta kiusaamistapauksia kantautuu korvaan usein. Musta tuntuu, että monet mieltää kiusatut heikoiksi ”etkö sä nyt edes itseäsi pysty puolustamaan” ja monilla kiusaaminen taas tulee niin sanotusti vahingossa asiaa täysin tiedostamatta. Tämä on yksi niistä aiheista esimerkiksi yksinäisyyden ja rahaongelmien lomassa, joista puhutaan hieman häpeillen. Kiusaamista ja montaa muuta yhteiskuntaa ravistavaa vahvaa aihetta varten on suunniteltu näyttävä vaatemerkki; 
On harmi huomata, kuinka joillekkin oman aseman pönkittäminen vaatii toisen ihmisen lyttäämistä alas. Huonoa itsetuntoa voi harjoittaa paremmaksi terveillä tavoilla, eiks joo? Mä olen henkilökohtaisesti huomannut, että kaikkeen mitä mä teen, oli kyseessä sit ruokailutottumukset, ihmissuhteet, pukeutuminen, mielipiteet tai juurikin erilaiset blogitekstit, on jollain aina jotain sanottavaa. Kuluneiden 7 vuoden aikana mä olen osannut kasvattaa kuoren eikä mahdollisesti kiusaamisen ja haukkumisen puolelle kääntyneet kommentit enää hetkauta – mutta näin ei valitettavasti ole kaikkien kohdalla. Mä olen nähnyt kiusaamistapauksia läheltä ja näissä kiusattu on joutunut kohdeeksi juurikin pituuden ja ulkonäön vuoksi. Ihmiset osaa olla raakoja. Itsevarmuus on itsellä noussut yhdestä vähintään kahdeksaan ja samallailla pitäisi nousta myös jokaisella teillä.
Herätys oli 4 aikaa; juoksin suihkun kautta aamupalalle ja laittamaan itseäni valmiiksi. Mulla on koko aamun ollut fiilis, että jotain unohtui. Taksi oli alaovella 5:45 viemässä mua lentokentälle ja sillä tiellä mä olen edelleen. Lento lähtee ennen kahdeksaa, joten ilman sen kummempia kommelluksia tässä on hyvin aikaa. Normaalista matkapakkaamisesta poiketen mä päätin ottaa mukaan vaan kaksi ennalta sovitettua asua. Järjestelmällinen pakkaus on aina ollut mun heikko kohta mutta vihdoin sitä alkaa jo tajuamaan, ettei vuorokauden reissulle tarvitse kolmea paria kenkiä, useampaa neuletta ja kourallista erilaisia alaosia. Järjestelmällisempi pakkaus kuulee tuomionsa kunhan huomenna pääsen takaisin kotiin; saattaa olla, että tämä oli huonokin idea mun vaatekriisit huomioiden.
