En ole koskaan nauttinut paljastavista asuista – en arkipukeutumisessa, juhlapukeutumisessa enkä baaripukeutumisessa. Pienemmällä paikkakunnalla asuessa oli ok astua baariin rennommissakin vermeissä ja matalapohjaiset tennarit teki olosta vielä entistä mukavamman. Ei se siitä mihinkään ole muuttunut, sillä valitsen nykyäänkin mukavat juhlavaatteet pikkumekkojen sijaan. Kaupat on olleet viimeaikoina pullollaan erilaisia jakkupukuja kuoseilla tai ilman. Kokomusta sopii lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen ja ilmettä on kiva freesata näyttävämmillä korvakoruilla tai punaisilla huulilla.

Oon aina yrittänyt kiertää kaikki mahdolliset paljettimekot mahdollisimman kaukaa ja miettiä  talvisin harkitusti mitä kuoseja päälleni puen. Värikkäät kukat ei omasta mielestäni sovi talven pukeutumiseen lainkaan, vaikka kesällä mä rakastankin kukkamekkoja kaikessa värikkyydessään. Pitkät hihat ja umpinaiset kengät tuntuu jonkinlaiselta kirjoittamattomalta säännöltä kun valitsen asua tähän vuodenaikaan. Elloksen kaupallisen yhteistyön pohjalta etsin tulevalle talvelle mukavan juhla-asun ja lopulta puin päälleni mustan rennomman mallisen jakun ja nahkahousut, jotka saa yhdessä yhdessä aikaan mukavan juhlavan ilmeen. Oon muuten käyttänyt näitä housuja viikon putkeen ihan vaan kotonakin, kun kerrankin löysin super mukavat nahkahousut, jotka ei kiristä tai purista mistään suunnasta! Jakun alle puin mustan nilkkapituisen mekon, jonka olisin sisätiloissa jakun riisuessa laskenut alas näkymään. Asun sopivuus riippuu tottakai täysin tilanteesta, mutta mä voisin nämä rytkyt päällä käydä siistimmissä juhlissa tai vaikka treffeillä.

Täydellisesti jalkaan sopivat mustat korot tulisi kuulua jokaisen kenkähyllyyn ja omani löysin vasta hetki sitten. Nämä on ollut käytössä niin arkikäytössä kuin siistimmissäkin tilanteissa ja sopii matalan koron ansiosta pidemmillekkin kävelyreissuille.

Jos mä en tunne vaatteissa oloani hyväksi, niin fiilis menee samantien epämukavaksi. En halua juhlissa tai baaritilanteissa miettiä miten päin voin olla tai koska täytyy varoa.

Minkälaista juhlapukeutumista te suositte?

 


 

Herätys oli 6.30 eikä matkaseuralla ollut vielä aavistustakaan missä päivä tultaisi viettämään. Yksi mun Black Friday -ostoksista oli päiväristeily Tallinnaan, jonka päätin pitää yllätyksenä viimeiseen hetkeen saakka. Alunperin oli tarkoitus matkustetaa pari tuntia Suomenlahden toisellepuolelle viettämään päivää jo viikko sitten, mutta spontaani tatuointiaika osuikin samalle päivälle. Uusien laivamatkojen varaaminen ei rokottanut lompakkoa onneksi kahta euroa enempää ja päästiin vihdoin eilen matkaan. Määränpää alkoi vihdoin selvitä raitiovaunuun noustessa ja kuulin pienen helpotuksen huokauksen, kun toinen oli jo varautunut ties minkälaisiin metsäseikkailuihin.

Koska Black Friday leikkasi lompakkoon (noin niinkun muilta osin :-D) aika ison loven, niin päätin tulevista veronpalautuksista huolimatta viettää älä osta mitään -päivää. Yhtä makusiirappipulloa huomioimatta mun laukku oli takasin palatessa yhtä tyhjänä kuin aamulla, joten onnistuin todella hyvin! Mun ei itseasiassa tehnyt edes mieli kierrellä kauppoja, joten vietettiin päivä onnistuneesti vanhaa kaupunkia kierrellen ja ravintoloissa istuskellen.

 

 

Käytiin illalla keittojen äärellä lämmittelemässä Clayhills-raflassa ja jos aikaa olisi riittänyt, niin olisin varmaan jäänyt odottamaan santsikuppia. Päivän keittona oli sattumoisin feta-punajuurisosekeitto, jota kohtaan olin aluksi vähän skeptinen. Olen kerran aiemmin maistanut punajuurikeittoa, joka oli mun makuun hieman liian imelää. Tämä oli kuitenkin ihan taivaallista ja yllätti mut täysin! Pitää yrittää valmistaa punajuurikeittoa kotonakin, jotta ei jatkossa tarvitse lähteä Tallinnaan saakka!

Palattiin seitsemän tunnin kiertelyn jälkeen väsyneinä laivaan. Koko päivän ulkona ollessa molemmat oli todella ryytyneitä ja valmiina kotiin. Oli kuitenkin todella kiva päivä takana eikä tämä rokottanut mun lompakkoakaan kokonaisuudessa 10 euroa enempää.

Tallinnan vanhan kaupungin joulutorilla on aina ihana fiilis käsityömyyjien joukossa ja kadut on täynnä valoja. Olisi ollut ihana jäädä noille nurkille vielä yöksi ja palata takaisin kotiin heti aamulla.

 

 

Kannattaa muuten yllättää joku läheinen vielä ennen joulua risteilyllä Tallinnaan vaikka joululahjaostoksille, kun ne ei muutenkaan ole kovin kalliita. Ihana tapa viettää vapaapäivää, kun Suomessa ollessa olisin luultavasti nukkunut ja viettänyt kokonaisen päivän kotona. Tuolla löytyy päiväksi niin paljon tekemistä että aika meinaa aina loppua kesken!


Kaupallinen yhteistyö: Life

Muistan sen hetken, kun vuosi sitten menin ensimmäisen kerran tutustumaan Lifen valikoimaan. Sain niin paljon tietoa, että sen sisäistämisessä meni pieni hetki. En aluksi edes ollut ajatellut yhteyttä joidenkin kehon asioiden välillä, mutta tarkemmin selitettynä kaikki vaikutti niin selvältä! Mä olen vuoden aikana kokeillut paljon heidän valikoimasta löytyviä tuotteita ja löytänyt sieltä sellaisia tuotteita jotka on käytössä vielä tänäpäivänäkin. Vuoden aikana olen kosteuttanut ihoa luonnonmukaisilla rasvoilla, auttanut flunssaa Lifen vinkeillä ja löytänyt heiltä myös hyvät tuotteet mukaan reissuun. Kävin pari viikkoa sitten viimeisen kerran tsekkaamassa valikoiman kaupallisen yhteistyön merkeissä ja kävelin ulos niin uusien kuin vanhojenkin purkkien kanssa.
– Porkkanaöljy –
Tästä tuli heittämällä tuote, joka lähtee jatkossa jokaiselle aurinkolomalle mukaan. Kerroin tästä muistaakseni pari kuukautta sitten ensimmäisen kerran ollessani Kreikassa. Lotrattiin porkkanaöljypurkki viikossa loppuun ja tykkäsin laittaa tätä etenkin illalla päivän päivettymisen jälkeen. Koostumus ei ole ihan niin öljyinen kuin monissa muissa vartaloöljyissä ja tämä tasoittaa väriä kivasti. Näitä oli tarjolla muistaakseni useammalta eri merkiltä, mutta tykästyin tähän Huile de Carotte-öljyyn!
Lisää matkatuotteita, jotka on lähdössä mukaan tulevallekin reissulle. Olen syönyt sekä aurinko plussaa että probiootteja viimeisen kolmen viikon ajan valmistellen tulevaa matkaa. Aurinko plus valmistelee mun ihoa Thaimaan aurinkoon ja probiootit taas Aasian erilaiseen bakteerikantaan. Söin näitä molempia ennen Kreikan reissua ja tykkäsin niin paljon, että hain uuden satsin tällekin matkalle!
Kirjoittelin tästä muistaakseni keväällä tarkemmin, mutta kyseessä on siis tuotesarja, johon sisältyy mm.biotiinia ja kollageeniä sisältäviä tabletteja ja jauheita. Inhoan erilaisten tablettien syömistä, jonka vuoksi yritän ottaa lisäravinteet aina jossakin toisessa muodossa jos vaan mahdollista. Oon sekottanut kollageenijauhetta pirtelöihin ja rahkoihin ja tarpeen vaatiessa myös veteen. Etenkin talviaikaan vitamiinipillereitä tulee syötyä päivässä sen verran, että hyödynnän nämä jauheet todella mielelläni!
Kookosöljy jakaa jonkinverran mielipiteitä, mutta on todellisuudessa erittäin monikäyttöinen tuote. Mä olen itse käyttänyt kotona ruoanlaitossa, mutta etelän auringon alla ollessa hommasin purkin ihan ihonhoitoa varten. Tällä voisi poistaa meikkiä, kosteuttaa ihoa tai hoitaa päänahkaa. Mä en itse ole mennyt vielä ruoanlaittoa tai kehon rasvausta pidemmälle, mutta ehkä mä vielä joku päivä innostun kokeilemaan mihin kaikkeen tästä oikein on!
Nämä viisi tuotetta sai mut erityisesti vakuuttumaan vuoden aikana niin, että nämä tulee varmasti jäämään käyttöön pidemmäksikin aikaa. Mä aika harvoin löydän niin hyviä tuotteita, joita ostaisin kerrasta toiseen uudestaan ja uudestaan. On ollut kiva huomata kuinka laajasti oon saanut kokeilla tuotteita matkakosmetiikasta ruoanlaittoon ja tiedän, että jatkossa mun käytössä näkyy luonnontuotteita yhä enemmän!

 

Kaupallinen yhteistyö: Nelly.com

 

Joulukuu on täällä, joulukalenterin ensimmäinen luukku on auki ja aamuja aattoon on enää 23! Pitää vissiin heittää nyt se kliseinen lause, kuinka vuosi hujahti ohi ihan yhtäkkiä. Olen saanut 12 kuukauden aikana vaikka mitä muistoja – henkisistä epäonnistumisista huolimatta vuosi on ollut mahtava! Loppuvuodelle on vielä paljon suunnitelmia ja joulukuu tulee varmasti olemaan tapahtumarikas!

Uusi kuukausi on hyvä aloittaa vähän erilaisella asulla! Eikö tämä näytäkin pehmeältä!  Etelä-Afrikassa ollessa ihastuin Nelly.comin pitkään ruskeaan karvatakkiin, joka päällä on aika fiini fiilis. Takki on ollut mun vaatekaapissa jo usean kuukauden ajan, mutta mä olen hieman arastellut sen käyttöä – ehkä ihan syystäkin! Takki ei välttämättä ole se käytännöllisin ratkaisu jokaiseen arkipäivän tilanteeseen mutta sopi tähän asuun mielestäni todella hyvin! Farkut, kolmen eri ruskean sävyn yhdistäminen ja pehmeys, joka jatkuu takin lisäksi myös pipoon ja laukkuun – mä tykkään!  Nelly.comilla alkoi muuten tänää joulukalenteri, jossa uusia alekamppiksia paljastuu päivittäin. Huomasin myös  camokuosista trucker-takkia ihailleiden iloksi, että tämä on vihdoin tullut myyntiin!

 

 

 

Useissa blogeissa joulukuu alkoi joulukalentereiden merkissä. Mä duunasin blogikalenterin viimevuonna ja huomasin sen olevan erittäin tykätty. Tänävuonna mun rahkeet ei sellaiseen valitettavasti riitä, sillä  suunnitelmat vie mut pian ulkomaille. Kokonaisen 24 luukun joulukalenterin järjestäminen reissunpäältä käsin olisi ollut todella aikaavievää ja haastavaa, joten lykkäsin idean tällaisenaan roskakoriin jo kauan sitten. Mä tahdon kuitenkin tehdä joulun alla jotain hyvää mikä aikataulullisesti sopii mun elämään täydellisesti ja haluaisin haastaa myös teidät samaan! Jouluapua-sivusto Facebookissa on ollut mulla seurannassa jo varmaan vuodesta 2013 lähtien ja kirjoitinkin tästä vuosia sitten blogiin pätkän.

Meidän perheeseen kuuluu kuusi henkilöä, joka taitaa olla hieman keskivertoa enemmän. Meidän joululahjatoiveet (tottakai hyvän maun rajoissa!) on aina otettu huomioon ja ollaan oltu tässä asiassa jopa ehkä liiankin onnekkaita. Sanonta ”terveyttä pitää itsestäänselvyytenä niin pitkään kun sen menettää” on tullut tutuksi, mutta päästiin tilanteista yhdessä yli. Joululahjat on onneksi vähentyneet viimevuosina, eikä sellaisia oikeastaan enää odota edes saavan.   Jouluapua-ryhmää seuratessa on havahtunut siihen, kuinka lasten joululahjatoivelistalla ne vuoden kuumimmat lego-paketit ja siisteimmät barbiet on saatettu korvata niinkin   normaaleilla asioilla kuin puhtailla sukilla ja alushousuilla. Näissä tapauksissa perheessä saattaa olla  työttömyyttä, useamman lapsen yksinhuoltajuutta, tai vaikka sairaus, joka on ajanut vanhemman työkyvyttömäksi.

Mulle on kertynyt vuoden aikana esimerkiksi niin paljon kosmetiikkaa, että suuri osa niistä on edelleen kaapissa käyttämättömänä. Mun oli tarkoitus arpoa niitä teille, mutta edellisessäkin postauksessa kertomani hankalan elämänvaiheen vuoksi se asia jäi ja purkit lojuu edelleen kaapissa. Huomasin monen apua pyytävän perheen toivovan esimerkiksi juurikin kosmetiikka-apua ja nyt kun kerran mahdollisuus on, niin kannan korteni kekoon lähettämällä alkukuusta pieniä paketteja niitä enemmän tarvitseville perheille.

Koska lisäksi haluan muistaa tottakai myös teitä lukijoita, niin ajattelin koota yhden isomman jouluarvonnan teille ja järjestää sen 24.joulukuuta ulkomailta käsin, vaikka paketti arvonnan voittajalle lähtee tottakai vasta takaisin Suomeen päästyä. Olkaa siis 24.päivä hereillä ja osallistukaa!

Ja miksikö mä kirjoitin joulukalenterin vaihtamisesta jouluapuun? Nyt on mun ensimmäinen vuosi kun mä pystyn taloudellisesti osallistumaan tällaisiin hieman suuremmalla kaavalla ja oon venannut tätä hetkeä jo pidemmän aikaa. Se yhden pienen toiveena olleen lego-paketin ostaminen ja lahjoittaminen eteenpäin, tai vaikka Joulun ruoka-apuun osallistuminen ei vaadi 10 euroa enempää. Mä tottakai ymmärrän, että siellä ruudun toisellakin puolella on niitä pennin venyttäjiä ja opiskelijoita, joille toi 10€ saattaa tarkoittaa viikon ruokia. Näitä joulukeräyksiä kun nykypäivänä on niin paljon eikä esimerkiksi Joulupuu-keräyksessä tarvitse lahjoja postittaa itse, niin haastan teidät siihen kykenevät auttamaan edes yhtä perhettä paketilla – heidän toiveet saattaa olla todella pieniä!

 

 

 

 

Coat Nelly.com (other colors here) / Shoes ecco (similar here) / Sweater H&M / Bag Mango / Beanie Zara (similar here)

 

Ihanaa joulukuun ensimmäistä kaikille!


 

Heräsin 17:30 poikaystävän lähtiessä töihin. Koti oli pimeänä niin nukkumaan käydessä kuin herätessäkin. Olen muutaman kerran kironnut, etten ole saanut aikaiseksi ostaa kirkasvalolamppua. Siitä voisi tällaisissa tilanteissa olla vähän apua, jotta en nukkuisi useampana päivänä viikossa kellon ympäri. Mulle on suotu hieman liiankin hyvät unenlahjat ja nukun sikeästi niin melussa, valossa kuin epätasaisella alustallakin. Kävin tekemässä päivän ensimmäiseksi ateriaksi kunnon hiilaripommin. Mietin kahdesti sen syömistä, jätin lautasen lopulta ikkunalaudalle ja hain jääkaapista kylmää vettä ja maitorahkaa.

Mä en ole koskaan urheillut laihduttaakseni. Kun itsekuri on viisivuotiaan lapsen tasolla, ei mitään tiukkaa elämäntapaa multa voi edes odottaakaan. Huonosti syöminen näkyy mun kropassa todella helposti ja näissäkin kuvissa huomaa, kuinka edellisen illan ruoat turvotti edelleen keskivartaloa. On niitä hetkiä, kun mä tykkään kropastani; kuvailisin tällöin itseäni normaalin sopusuhtaiseksi. Toisinaan on niitä päiviä, kun heti aamusta lähtien turvottaa ja kroppa tuntuu todella löysältä. Mä en onneksi ole ottanut mitään suurempaa pakkomiellettä tiukasta kropasta mutta etenkin nyt, kun reissuun on kaksi viikkoa, niin toivoisin, että tilanne olisi edes hieman paremmin ja viihtyisin kropassani päivästä toiseen.

 

  

 

Mä olen syönyt e-pillereitä viimeiset kuusi vuotta ja nyt tuli stoppi – mun on pakko antaa kropan levätä.  Jyrkät mielialan muutokset, ahdistuskohtaukset monet muut muutokset sai mut miettimään, voisiko oireet mahdollisesti johtua hormoneista, joita mä olen ahtanut kroppaani lähes pari tuhatta pilleriä. Alkoholi ei sovi mulle toistaiseksi lainkaan ja paniikkikohtaukset on vienyt mut pahimmillaan ambulanssiin saakka. Kun tietää, ettei päivittäin kehoon laitettavaa hormonivalmistetta suositella niiden vahvuuden vuoksi syötävän vuotta tai maksimissaan kahta pidempään negatiivisten terveydellisten vaikutusten takia niin sitä käy väistämättäkin miettimään, onko niitä terveellistä käyttää edes toistaiseksi. Pillereiden lopettamsisen jälkeen mun iho on räjähtänyt käsiin (joka nykypäivänä mun mittapuulla tarkoittaa 6 pientä finniä). Vaikka mun itsetunto muuten on ihan hyvällä tasolla, osaan myöntää olevani vähän epävarma kehon ja epätasaisen ihon vuoksi. Aknen kokeneena pelkään kokoajan, että tilanne pahanee kohta siihen samaan pisteeseen.

 

 Kuvat: Svante Gullichsen

Oon tuntenut olevani vähän hukassa. Se on näkynyt varmasti täällä blogissa ja toivon että ymmärrätte. Sisältö on ollut aika tasapaksua ja olen vältellyt tiettyjä aiheita. Mulla on tiettyinä hetkinä ollut fiilis, että haluan luovuttaa ja jäädä viikoksi sänkyyn makaamaan. On ollut hankala saada blogiin sisältöä, kun päivässä saataa olla vaan pari tuntia hereillä. Koska blogi ja sosiaalinen media seuraa mihin ikinä menenkään, en ollut aluksi innoissani tulevasta matkasta. Kreikassa ollessa tunsin usein huonoa omatuntoa jos en päivittänyt sosiaalista mediaa tasaiseen tahtiin. Matkan jälkeen kuitenkin tajusin, että olen ollut pidempiäkin aikoja päivittämättä somea siksi, että olen maannut sängyssä kellon ympäri. Ajattelin Aasian reissun ajoituksen olevan huono ja pelkäsin ylikuormittavani itseni kokonaan. Tällähetkellä matka tuntuu kuitenkin hyvältä tilaisuudelta selvitellä päätä ja antaa aikaa ihmiselle, joka on seurannut huonoja hetkiä sivusta ja tehnyt kaikkensa auttaakseen.

Musta on tullut todella impulsiivinen ja se on vaikuttanut ihmissuhteisiin. Oon ollut henkisesti todella väsynyt ylläpitämään ystävyyssuhteita tai kehittämään uusia kaverisuhteita, joten jotkut on saattaneet kuvitella, ettei mua kiinnosta olla heidän kanssa tekemissä. Kaiken korjaaminen ottaa ehdottomasti aikaa ja täytyy mennä päivä kerrallaan.

Blogin kirjoittaminen viimeaikoina on tuntunut enemmän suorittamiselta kun asialta, jota tekee  vapauttaakseen omaa inspiraatioa ja omia ajatuksia. Tällähetkellä kuitenkin huomaan, että suunta on ylöspäin. Oon aliarvioinut teitä siellä ruudun toisellapuolella ja vältellyt näidenkin kirjoittamista mustalla valkoiselle. Tuntuu edelleen hieman sekavalta ja epämukavalta yrittää saada asiat mahdollisimman selvästi kerrottua, mutta ehkä oli jo aika edes yrittää.

Kiitos kuuluu kuitenkin teille, jotka olette pysyneet mukana tähänkin päivään saakka!