Meillä on tällä hetkellä käynnissä putkien korjaus. Perjantain aamutunneilla koko korttelista katkesi vesi, joten suunnitellut pyykinpesut ja ruoanlaitot täytyi delegoida toiselle päivälle. Päätettiin lähteä viettämään vapaapäivää auringonpaisteeseen ja samalla oli hoidettavissa muitakin asioita. Heikon aamupalan vuoksi lähdettiin ruoan perässä Sellon suunnille, sillä siellä on vielä tänää Street Food -tapahtuma. Erilaiset ruokaan liittyvät tapahtumat on mun mielestä ihan huippuja ja olin innoissani kun mua pyydettiin käymään tuolla Sellon kaupallisen yhteistyön tiimoilta. Ajankohta ei olisi voinut olla parempi – Street Foodia auringonpaisteessa tietäen, ettei kotona saa edes keitettyä makaroonia.

Tilanne olisi varmasti ollut eri, jos vettä olisi tullut kuin sieltä Esterin kuuluisasta. Tarjonta oli ihanan monipuolista ja kokeiltiin parin erin mestan ruokia. Terassikelit oli houkutellut paljon ihmisiä paikalle, en yhtään ihmettele! Mun oma lemppari näistä pisteistä joita testasin oli Base. Valitsin kolme herkullista ”annosta” ja mun valinnat osui ehdottomasti nappiin. Savusiikaa, puolukkaa & rönttönen / Savulohi, mummonkurkkuja & miniburgeri / Sillisalaatti, varhaisperunaa & maalahden limppua jos joku kaipaa suositteluja ;-)

Ajankohta ei olisi voinut olla parempi – Street Foodia auringonpaisteessa tietäen, ettei kotona saa edes keitettyä makaroonia.”

Jos olette lähistöllä niin kannattaa ehdottomasti käydä pyörähtämässä! Helsingin keskustasta paikalle pääsee myös helposti niin julkisilla kuin omalla autolla. Aukiolla näkyi ihmisiä vauvoista eläkeläisiin, siellä oli kivasti huomioitu kaikki ikäpolvet. Saatiin saman Sello -reissun aikana hoidettua vaikka mitä! Palattiin tapahtumantäyteisen päivän jälkeen kotiin pää täynnä ideoita, niistä saatte myöhemmin kuulla lisää.

Vähän ehkä harmittaa, että Glo grill kitchen sekä Brooklyn jäi kokeilematta. Molemmat näytti hyviltä, pitäisköhän tänää lähteä uudelle kierrokselle?


 Uuden kodin ensimmäinen ruokapostaus on nyt täällä! Niinkuin pukeutumisessa, on myös ruoanlaitossa mulla erilaisia aikakausia. Tällaisia on viimeaikoina ollut esimerkiksi ranskankerman sekä soijan kanssa. Nyt mulla on selvästi menossa jonkinlainen innostus majoneeseihin, sillä sitä on tullut käytettyä lähes jokaisella aterialla. Salaateissa, lisukkeiden dippinä ja milloin missäkin! Loppuviikosta Liisa tuli mun luo yökyläilemään ja oltiin koko päivä menossa. Tultiin kaupan kautta kotiin ja päädyin kokkailemaan lohiburgereita. Lähetti toi mulle muutama päivä aikaisemmin jääkaapin täyteen majoneeseja Hellmann’s kanssa toteutetun kaupallisen yhteistyön pohjilta, lähikaupasta löytyi juuri sopivasti lohta alennuksessa ja mulla oli toinen majoneesin rakastaja ruokaseurana – mitä muuta mä olisin enää tarvinnut!

Tein tosiaan burgereita pienellä twistillä ja näitä vinkkejä kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa muutenkin! Mä olen tykännyt valkosipulimajoneesista ranskalaisten tai bataattiranskalaisten kanssa ja käytin sitä myös tässä annoksessa.

LOHIBURGERIT (2 kpl)

2 sämpylää
500g lohta
salaattia
avocado
t0maatti
juustoa
BBQ-kastiketta

punasipulit:

1 punasipuli
2rkl punaviinietikkaa
1rkl sokeria
1/2tl suolaa

kastike:

2dl Hellmann’s Real majoneesia
1rkl Maille wholegrain sinappia
1rkl sokeria
1tl suolaa
1tl sitruunapippuria
1rkl sitruunamehua

Step 1: Laita lohet paistumaan kuumalle pannulle. Mausta hyvin suolalla, sitruunapippurilla ja sitruunamehulla.
Step 2: Leikkaa punasipuli renkaiksi ja laita kulhoon. Lisää joukkoon punaviinietikka, ruokalusikallinen sokeria sekä puolikas teelusikallinen suolaa. Sekoita ja anna sipulien kerätä makua noin 10minuttia.
Step 3: Lisää majoneesit erilliseen kuppiin. Laita joukkoon sinappi, suola, sokeri, sitruunapippuri ja sitruunamehu. Sekoita hyvin keskenään.
Step 4: Kun lohi on kypsää, niin ala kokoamaan hampurilaisia. Voitele sämpylä majoneesisekoituksella, jotta niistä tulee kosteampia. Lisää lisukkeet ja nauti!

En tiedä oletteko te jo kuulleet tai kokeilleet majoneesin käyttöä leivonnassa? Ajattelin itse pysyä vielä tällä tutulla suolaisella linjalla, mutta kuitenkin houkuttaisi kovasti kokeilla suklaakakkua majoneesilla. Kuulostaa ehkä vähän ällöttävältä, mutta näin kakusta saadaan erittäin suussasulava. Vaikuttaa ihan täydelliseltä herkulta vaniljakastikkeen ja tuoreiden mansikoiden kanssa! Veikkaan, että muilta samaan kamppikseen osallistuneilta saattaa pian tulla tällaista reseptiä, mutta ehkä se on pakko kokeilla itsekin. Noista monista majoneesipurkeista riittää luultavasti sellaiseenkin, olisitteko kiinnostuneita kuulemaan mielipidettä?

Majoneesi taipuu ruoanlaitossa sekä leivonnassa vaikka ja mihin – kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia vaihtoehtoja. Hellmann’sin Instagramista ja Facebookista löytyy erilaisia reseptejä, jos jokin tietty aihealue on mielessä ;-)


Mä olen jo useampaan kertaan kirjoitellut teille Asuksen kaupallisen yhteistyön pohjalta. Aiemmin on tullut juttua mm. bloggaajan päivän muodossa, mutta eiköhän oteta tälläkertaa syyniin kuvien muokkaus. Mulla on siis tällähetkellä käytössä ASUS ZenBook 3, joka kulkee mukana varsin näppärästi. Kätevän kevyestä ulkomuodosta huolimatta näyttö ei ole yhtään liian pieni kuvien muokkaukseen, johon käytän päivittäin paljon aikaa.

Kuvien muokkaus alkaa kuvien siirtämisestä koneelle. Siron ulkomuotonsa takia ZenBook 3sta puuttuu muistikortinlukija. Erillisenä lisäosana saa kuitenkin adapterin, jolla tiedostojen siirto onnistuu vaivattomasti. Itse käsittelyyn mä käytän Adobe Lightroomia, joka on aloittelijallekin super helppo. Lightroomissa perus ominaisuudet on nopeasti saatavilla. Muutama vuosi sitten käytin Pixelmatoria, mutta koin sen loppupeleissä Lightroomia hankalammaksi.

Jokaiselle muokkautuu ajan mittaan oma tapa muokata kuvia. Tyylejä kuvien käsittelyyn on lähes yhtä monta kuin niiden käsittelijöitä. Joku pitää valoisasta ja häivytetystä kuvasta, kun toinen tummemmasta ja kontrastisesta. Lightroomiin mä olen luonut erilaisia filttereitä eli presetejä, jotka antaa kuvalle peruspohjan. Mitään copy-paste hommaa tämä ei ole, sillä jokainen kuva vaatii erilaisia säätöjä. Yksinkertaisesti kuitenkin homma alkaa kuvan suoristamisella/rajaamisella, sen jälkeen päälle laitetaan filtteri ja lopuksi pientä loppusäätöä, eli valon lisäys/värien ja lämmön säätö/yksittäisten kohtien käsittely. Kun kuvia käsittelee osana työtä niin on tärkeää, että siihen on hyvä laite. Olen erityisesti tykännyt Asuksen näytöstä, jolla värit näkyy ihanan kirkkaina.

”Itse käsittelyyn mä käytän Adobe Lightroomia, joka on aloittelijallekin super helppo. ”

Jälkikäsittelyllä on suuri voima. Aina kannattaa kuitenkin kiinnittää huomioa kuvausasetuksiin. Mä kuvaan yleensä raw-kuvia, joille pystyy jälkikäteen tekemään enemmän säätöjä. Raakakuvat vie tottakai enemmän tilaa mutta on ehdottomasti sen arvoisia. Raakakuvista tulee vähän värittömiä ja harmahtavia, sillä värit lisätään jälkikäteen. Tekemällä oppii ja mullakin on vielä paljon harjoiteltavaa.

   Psst. Jos sä olet harkinnut uuden koneen ostamista, niin käynnissä on nyt hyvä cashback -tarjous. Kannattaa käydä kurkkaamassa täältä.


IMG_8125 IMG_8133 IMG_8113IMG_8108 IMG_8084IMG_8104 IMG_8118Lahden raflatarjonta on musta todella suppea – tosin mitä tämän kokoiselta kaupungilta nyt oikeen voi edes odottaa. Tämä on kuitenkin mun mielestä harmi, sillä tykkään aina kokeilla kaikkea uutta. Täällä tuntuu aina olevan ne samat raflat, joissa käydään syömässä juhlistaen kaikkian mahdollisia kissanristiäisiä. Tämä sama tuntuu pätevän myös kahviloihin, sillä Lahti on täynnä lähinnä näitä kaikkien tuntemia ketjukahviloita.

Oltiin koko päivä vietetty kotona höllien ja jossain vaiheessa alkoi tekemään mieli vähän uutta ympäristöä. Lähdettiin illalla syömään ja päädyttiin lopulta Martinaan. Vaikka tää mesta on muistaakseni jo monia vuosia ollut tuossa samassa paikassa aivan Lahden keskustassa, oli tämä mun ensimmäinen kerta täällä syömässä. Ruokalista oli kivan monipuolinen, ruoka hyvää ja plussat meni ehdottomasti jälkkärille! Palattiin tänne toisena päivänä ihan vaan kahvittelemaan, sillä raflapöytien lisäksi täältä löytyi myös todella viihtyisiä ja tunnelmallisia nurkkauksia.

Latte, jätskivohveli, rauhallinen viikonloppuilta ja hyvä seura. Noissa merkeissä mä voisin viettää aikaa vähän useamminkin!


Mä olen aina pitänyt ruskettunutta vartaloa kauniimpana ja tällaisen valkoihoisen on todella hankala saada kaunista päivetystä jopa keskellä kesää. Vuosien varrella on tullut kokeiltua vaikka mitä itseruskettavamerkkejä. Aina niissä on tuntunut olevan jotain vikoja – väri, haju, hinta, you name it. Ehkä valkoista ihoa kamalampi on tosiaan läikykäs ja oranssi iho tunkkaisen hajuisena. Noi self tanit kun ei yleensä tuppaa tuoksumaan kukkasilta. Monesti laadusta saa maksaa itsensä kipeäksi ja siinä kohtaa täytyy opiskelijan vetää kukkaron nyörejä tiukemmalle ja tyytyä kalpeaan kuontaloon.

Niin kuin mä mainitsin, on tässä tullut kokeiltua vaikka mitä tuotteita päivettävistä voiteista eri koostumuksen omaaviin itseruskettaviin. Yhdessä vaiheessa mun lempivaahdon myynti loppui kivijalkakaupoista enkä jaksanut vaivautua etsimään korvaavaa tuotetta. No mutta, viime syksynä mun uudet luottotuotteet ilmesty nenän eteen aikalailla sattumalta. Sokos-tavarataloissa 7.90€ hintaiset purkit houkutteli kokeilemaan, vaikka en kyseisestä merkistä ollut koskaan aiemmin kuullut. Valikoima oli ihanan laajaa, sillä eri tummuusvaihtoehtojen lisäksi löytyi myös kylmän sävyistä, lämpöisen sävyistä, pikaruskettajaa, erilaisia voiteita, ja merkillä taisi olla näiden lisäksi myös rusketuksen ylläpitoon käytettäviä tuotteita.

Olen saanut paljon kyselyitä mun rusketuksesta kuluneiden kuukausien aikana ja usein rusketusta kehutaan todella luonnolliseksi. Sitähän se tosiaan on, jos ei ihan yli vedä. Mun iho on niin valkoinen, että tunnin pikaruskettaja medium-sävyssä antaa jo nätin päivityksen. Näitä tuotteita on tullut hehkutettua niin tutuille kuin tuntemattomillekkin!IMG_8379

-Tuotevinkkauksena tulee tällä kertaa Sunkissed-merkin itseruskettavat. Mä olen itse käyttänyt lähinnä näitä kolmea ja pakko myöntää, että näistäkin on jo kerennyt löytymään se lemppari sekä ei-niin-lemppari. Eniten mulla on varmaan käytössä tunnin itseruskettava sävyssä Medium. Mä tykkään tämän koostumuksesta todella paljon, sillä se ei ole tätä normaalia vaahtoa, kuin esimerkiksi kuvassa näkyvä Dark-vaahto. Pikaruskettaja on painepakkauksessa ja koostumus on aika täyteläinen ja pehmeä. Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla, jos ei ole täysin varma mitä siltä itseruskettavalta oikein haluaa. Kaikissa näissä on karttaväri, joka pestään pois rusketuksen ollessa valmis. Karttavärin avulla nähdään, että ruskettavaa on levitetty kaikkialle.

Dark-vaahto on mun seuraava lemppari ja sitä levittelen 60minuutin rusketuksen jälkeisenä iltana, jos tummempi väri on hakusessa. Näissä ei ole vaihtoehtoa kylmä ja lämpösen sävyn välillä, mutta tämä ei siltikään ole oranssi. Pisteet siis tälle!

Viimeisenä mulla on cool tones-geeli. Tämä on viimeisenä listalla koostumuksen vuoksi. Mä en ole innostunut geeliruskettavista, sillä niiden levitys tuntuu vaahtojen jälkeen todella vaivalloiselta. Toki levitys onnistuu, jos siihen vaan käyttää 10-15minuuttia vaahtoruskettavia enemmän aikaa. Näissä hyvää on juurikin sävyn valinta. Aitojen rusketusten sävy riippuu myös ihosta. Joillain rusketus on nätin kultainen, kun toisilla taas harmahtava. Nämä on tarkoitettu juurikin eri sävyisille ihoille, jotta rusketuksesta saadaan luonnollinen. Lopputulos tälläkin on ihan super, ainoa miinus on vaan levityksen pidempi kesto.

Sunkissedin itseruskettavat ei ole niin tunkkaisen hajuisia kuin monet muut kokeillut merkit ja annan kaikki suositukset näille!IMG_8341 IMG_2789-2

-Itseruskettavien ”pohjustus” ja ylläpito on kaiken A ja O. On tärkeää kuoria ja rasvata ihoa, jotta rusketus säilyy nättinä iholla. Kuorin ihoa säännöllisesi Organic Shopin mango&sugar body scrubilla. Samalla ihosta tulee paljon pehmeämpi ja kosteutettu. Toinen vaihtoehto on ottaa normaalisti keittiökäytössä oleva puhdas karhunkieli tähän hommaan avuksi. Karhean pinnan vuoksi kuorinta onnistuu todella hyvin suihkussa tälläkin. Varsinkin kuivaan ihoon kiinni jäänyt rusketus on helppo hinkata tasaiseksi karhunkielellä, kunhan suihkun jälkeen muistaa rasvata hyvin nämä kohdat.

Ennen itseruskettavan levitystä pitää välttää öljyä sisältäviä tuotteita (huom. myös suihkusaippua!), jotta ruskettava levittyy hyvin iholle. Tämä pohjustustyö kuorinnasta kosteutukseen kannattaa kuitenkin tehdä, sillä läikykäs päivetys ei näytä nätiltä toivottavasti kenenkään mielestä. Kun karttaväri on pesty pois, kosteutan mä ihon ihoöljyllä tai kosteuttavalla vartalovoiteella.

-Itseruskettavien levitykseen kannattaa myös panostaa. Levityskinnas on oikeastaan pakollinen väline ja 5€ investointi verrattuna mustiin kämmeniin on todella pieni. Sunkissedillä on myös näitä levityskintaita, mutta näitä taitaa olla saatavilla vähän kaikkialla missä itseruskettavia myydäänkään. Toinen levitykseen liittyvä vinkki on Body BeautyBlender! Levitän ruskettavaa myös kasvoille, ja kintaan avulla se on todella kömpelöä. Kokeilin BeautyBlenderiä ja se sopii tähän hommaan täydellisesti. Vedessä turvotetulla bb:llä saa todella nättiä ja tarkkaa jälkeä kasvoille ja kaulalle. Tätä kannattaa käyttää myös esimerkiksi sormille apuna. Itseruskettavan huomaa helpoiten monesti läikykkäistä ja suttuisista sormista, joten tykkään viimeistellä nämä kropan yksityiskohdat (sormet, varpaat, kasvot) BeautyBlenderin avulla.IMG_8363 IMG_8361