Aloitetaan kuukauden toivepostaukset pienillä tatuointitarinoilla joita te pyysitte useampaankin otteeseen. Mun kaikki tatuoinnit on jollain tavoin poissa silmistä kokoajan niin, että niiden olemassaolon välillä jopa unohtaa. Ainakaan niihin ei kyllästy niin helposti ;-)

Tatuointeja on vuosien aikana tullut ikuistettua iholle yhteensä seitsemän ja ensimmäisen kävin ottamassa vaihtovuoteni aikana Yhdysvalloissa. Sittemmin olen ottanut tatuointeja niin ulkomailla kuin Suomessakin, mutta Suomessa otetut on tehty iholle stick and poke -tekniikalla.  Monet mun tatuoinneista on otettu ilman pidempää harkitsemista eikä niiden takana ole sen suurempia tarinoita. Mulla on kokoajan päällä pieni tatuointikuume ja tykkään kovasti näistä pienemmistä ja huomaamattomista kuvista. Saa nähdä kuinka monta kuvaa iholle on päivitetty esimerkiksi seuraavien 10 vuoden sisällä!

 

 

Kävin syksyllä ennen Thaimaan matkaa ottamassa oman horoskoopin tähtimerkkinä hauiksen sisäreunaan. Tämä tatuointi on tehty Suomessa stick and poke -tekniikalla ja tykkään kovasti sen siroudesta ja huomaamattomuudesta. Mä olen nähnyt tällaisia samanlaisia hieman suuremmassa mittakaavassa ja olen näin jälkikäteen tyytyväinen ettei siitä tullut yhtään massiivisempaa.

 

 

Tämä maailmankartta on mun ensimmäinen tatuointini ja otin sen ihooni ollessani 18. Halusin mulle jonkinlaisen pysyvän muiston vaihtovuodesta ja kävin hakkauttamassa tämän kuvan niskaani. Maailmankarttatatuointi on saanut paljon kehuja tuntemattomiltakin ja se on mun tatuoinneista ehkä näkyvin, sillä monien paitojen kaula-aukko paljastaa tatuoinnista edes puolet. Mulla oli alunperin useita vaihtoehtoja ensimmäistä tatuointiani varten, mutta näin jälkikäteen mä olen tyytyväinen valintaani ja lopputulokseen. Poikaystäväni on useaan kertaan maininnut tämän olevan mun tatuoinneista hänen lemppari ja en yhtään ihmettele miksi! Mä pidän tästä edelleen kovasti ja välillä on hauska leikkiä tietovisaa arvaillen jonkun muun osoittamaa kohtaa kartasta.

 

Mun oikeaa kylkeä koristaa origami-joutsen, joka on todella pelkistetty ja  tehty pelkkinä ääriviivoina. Tämän olemassaolo on mulla jostain syystä vähiten mielessä – ehkä mä tsekkailen mun kylkiä liian harvoin :-D Joutsenella ei mulle itselleni ole mitään  merkitystä, mutta sitä pidetään toivon ja paranemimsen symbolina. Tuhannen origamijoutsenen taittelun uskotaan antavan taittelijalle yhden toiveen, mutta mä päätin niiden tuhannen sijaan ikuistaa kylkeeni vain yhden.

 

 

Tässä toinen stick and poke -tatuointi jonka otin Suomessa ennen Thaimaahan lähtöä. Halusin nilkkaani siron mustavalkoisen kukkakimpun  joka tämäkin jätettiin todella pelkistetyksi.  Näissä neljässä oksasssa on tuskin ollenkaan mitään varjostuksia – ainoastaan ääriviivat. Tämä on melkeimpä mun lempparitatuointi ja ihastelen sitä edelleen aina kun vaan mahdollista.

 

 

Kainalorajalla oleva maatuska oli toinen mun ottamani tatuointi ja hakkautin sen ihooni ollessani  pari vuotta sitten Venäjällä. Varattiin todella nopealla aikataululla sekä mulle että matkaseuralleni  aika tatuoijalle pienen taustatutkimuksen jälkeen ja otettiin samanlaiset tatuoinnit samaan kohtaan.  Tää on nätisti tehty pieniä yksityiskohtia myöten, jotka ei tässä kuvassa tule niin hyvin esille.

Samassa kuvassa näkyy myös vasemman käden takana oleva käsimerkki, joka on sormet ristissä tuomassa onnea. Tämä vilkkuu lähes poikkeuksetta aina kesävaatteita pitäessä.

 

 

Käsivarressa mulla on teksti, jossa lukee brave. Tikkukirjaimilla tehty sana on mun ainoa tekstitatuointi ainakin vielä toistaiseksi. Otin tämän samalla kertaa kuin origami-joutsenen sekä onnea symboloivan käsimerkin, joten live, laugh, loven sijaan tatuoin itseeni onni, toivo ja rohkeus.

 

Psst. Postaustoiveita saa edelleen heittää ilmoille jos teillä on jotain, mitä toivoisitte täällä blogin puolella näkevänne :-)


 

 

Kolmas päivä roomassa lähti käyntiin hitaasti ja rauhallisesti – kadut oli hieman märät yöllisestä sateesta ja taivas täynnä pilviä. Suunnattiin heti ensimmäisenä aamupalalle läheiseen kahvilaan.  Lapsekas Sara oli innoissaan hieman vaativattovammasta ja suppeasta valikoimasta, johon kuului lähinnä makeita leivoksia. Aikuismaisempi Sara kuitenkin mietti kauhulla tulevia käveltyjä kilometrejä tyhjällä vatsalla (kilometrejä kertyi lopulta 15), sillä piirakkapala ei pidä nälkää kovinkaan pitkään loitolla.

 

 

Rooman söpöjä katuja koristaa värikkäät talot kaikissa sateenkaaren väreissä, ihanat ja persoonalliset käsityöpuodit sekä vehreät kasvit ja köynnökset, jotka luo mukavaa tunnelmaa.

 

 

Päädyttiin lopulta hieman tahtomatta Colosseumin tienoille ja käytiin tottakai nappaamassa pakolliset turistikuvat. Tyydyttiin tsekkaamaan alue vaan ulkopuolelta läpi – saa nähdä keretäänkö tänään mestoille vielä uudemman kerran.

 

Pitsaa ja viiniä; niitä on syöty tässä kaksi päivää niin kovaan tahtiin että kohta kumpikaan ei tule hetkeen maistumaan kunhan kotiin pääsen.

 

 

Tänää pidetään peukkuja aurinkoisemman sään puolesta ja me otetaan suunnaksi Trastevere. Mä jätän nyt turhemmat löpinät sikseen ja menen laittamaan itseäni valmiiksi päivää varten. Vähäisten yöunien tuloksena silmät meinaa kokoajan painua hiljaa kiinni, mutta mä en millään haluaisi käyttää täällä vähäisiä tunteja nukkumiseen. Sitä ehtii tehdä sitten kun kotiin pääsee! ;-)


 

Buongiorno!

Myönnetään, tämänhetkinen sijainti yllätti minutkin täysin! Sain vain yhdeksän tunnin etumatkan pakkaamiseen ennen kuin lentokone nousi kohti Italiaa. Jokaisen kevään perinnereissu Liisan kanssa tuli hieman yllättäen, sillä löydettiin halpa äkkilähtö kirjaimellisesti keskellä yötä. Äkkiä kamat kasaan ja menoksi!

Oltiin jo hetken aikaa ehditty katsoa lentoja parin päivän minilomalle, mutta luovuttiin jo lähes toivosta päivien lähestyessä ja hintojen kalliintuessa. Alunperin suunnitteilla ollut Barcelona sai lykkääntyä huonojen lentoaikojen vuoksi, kun taas Milano oli listalla harmittavan hintavana. Aikaisempina vuosina ollaan koluttu tämän matkaseuran kanssa läpi niin Venäjää kuin Ranskaakin ja Italia oli juuri sopivasti meidän molempien toivelistalla.

Mulla on monesti matkustaessa yhden kerran periaate – samaa kohdetta yritetään välttää toistamiseen. Tälläkertaa mä kuitenkin häkellyin niin, ettei kolme päivää näissä maisemissa tule riittämään mulle alkuunsakaan. Upeat vanhat rakennukset ja rakennelmien jäännökset on jätetty paikoilleen, kaupungissa on aivan mahtava tunnelma ja värit sekä söpöt kadut pomppaa silmille mihin ikinä sitä katsookaan. Me tullaan takaisin Suomeen jo perjantaina (mä taisinkin poikaystävälle jo sivulauseessa mainita, että mitä jos me vaikka muutettaisi tänne kesäksi??), mutta voisin lähteä vaikka heti takaisin. Saavuttiin tänne eilen aika myöhään iltapäivällä, joten tänään saadaan vasta ensimmäisen kerran nauttia kokonaisesta päivästä. Aloitettiin hieman vitsillä kuvaamaan meidän matkasta vlogia ja muistikortti tulee varmasti täyttymään nopeaa vauhtia. Hauska kokeilla yhdessä jotain uutta, sillä kumpikaan meistä ei ole vielä uppoutunut videoiden maailmaan sen kummemmin.

 

Jos teillä on minkäänlaisia vinkkejä meille, niin otetaan ne avosylin vastaan. Etenkin ruokapaikoista tuntuu olevan pulaa – etsittiin eilen mieluista ravintolaa aivan liian kauan!

 

Pssst. Mut löytää sekä Instagramista että Snapchatistä nimimerkin saraollila takaa jos teitä kiinnostaa käydä kurkkimassa meidän matkaa blogin ulkopuolella reaaliajassa. Päivitin sinne esimerkiksi eilisen yritykset avata viinipullo ilman avaajaa ja pakko myöntää, onnistuttiin aika hyvin!


Kaupallinen yhteistyö: Desenio

 

Muutamat Ikea-reissut, useat postipaketit, monet tuskaiset yölliset kalusteidenkasaukset, paljon viherkasveja, muuttuneita mieliä ja tyytyväisiä fiiliksiä. Oon kerran jo aiemmin heittänyt tänne meidän asunnosta pientä sneakpeakia, mutta oltiin saatu tämä vasta puoliksi valmiiksi. Eihän tämä vieläkään valmis ole, omalla kohdalla kodin sisustus on ainakin ikuisuusprojekti. Aiemmin meillä oli paljon tyhjiä seiniä ja ne toi hieman kolkon fiiliksen.  Jouduin hetki sitten taipumaan ja näyttämään makuuhuoneen pimennysverhoille vihreää valoa, jotta kevätaurinko ei herätä meitä pää hiessä. Olohuoneeseen verhoja en ole kuitenkaan vieläkään hyväksynyt, vaan olen tuonut valkoisille seinille väriä tauluilla ja peileillä.

Nurkat alkaa olla jo aika täynnä eikä tasoiltakaan tunnu tyhjää tilaa enää löytyvän. Oon löytänyt vihdoin sen balanssin värien kanssa ja kotona viihtyy hyvin. Aiemmin kokovalkoisessa ja minimalistisessa kodissa yksikin väärällä paikalla ollut  tavara ajoi mut raivon partaalle ja koska mä en ole mikään siivoushullu, niin siitä oli pakko luopua. Löydettiin Ikeasta mukava sohva joka sopii ikkunan alle todella hyvin. Ihastuin Jotexista tilattuun pöytään samantien ja  törmäsin sattumalta pöytään sopiviin puureunaisiin peileihin keskustan kauppoja kierrellessä. Osa tavaroista on tullut kavereilta tai sukulaisilta käytettynä ja ne tuo kivaa fiilistä rosoisuudellaan. Kirjoittelin aikaisemmin täällä makuuhuoneen tilanteesta jos ette ole sitä vielä lukeneet.

 

Sain Deseniolta myös teille sisustushulluille mahdollisuuden alennukseen. Koodilla ”saraollila” saatte 25% alennuksen Desenion julisteista poislukien handpicked ja collaboration julisteet. Koodi on voimassa 3-5.4, joten kannattaa olla nopeita!


 

 

Pääsiäisen suunnitelmat ammotti vielä hetki sitten tyhjyyttä, mutta tekemistä onkin loppupeleissä kertynyt pitkän viikonlopun jokaiselle päivälle. Vietettiin alkuviikosta kaverin kanssa hetki, jolloin istuttiin alas katsomaan opiskeluvaihtoehtoja. Alkuperäisissä opiskelusuunnitelmissa tuli aika pian seinä vastaan eikä asiat mennytkään kuten oltiin toivottu. Vaikka kuinka jännältä ja kutkuttavalta se tuntui, niin painettiin lopulta ”lähetä hakemus” ja jäätiin odottamaan jatkosähköposteja. Eilen tarkoituksena oli istua alas viinilasillisten kanssa ja aloittaa valintakokeen ennakkotehtävien teko. Homma suistui aika pian raiteilta, nimittäin tietokone jäi koskemattomana laukkuun koko illan ajaksi ja keskityttiin enemmän viiniin ja muihin asioihin.

Tälle illalle kävi käsky Liisan luo yökylään, sillä poikaystävän ollessa töissä olisin mitä luultavammin viettänyt illan yksin kotona. Viimeyön valvotut tunnit painaa hieman päälle, joten päätettiin, että tullaan viettämään ilta pieruverkkareissa television äärellä. Huomiselle saatiin vihdoin taas kaverin kanssa aikataulut sopimaan yhteen ja hän tulee Helsinkiin käymään. Viikonloppu tulee siis olemaan todella kaveririkas, mutta ihana välillä näin päin kun normaalisti saatan laiskuuksissani jäädä yksin kotisohvalle loikoilemaan. Sunnuntaina ehdin toivottavasti kotikotiin Lahteen vanhempia moikkaamaan ja viettämään palmusunnuntaita.

 

 

Ihanaa ja aurinkoista pääsiäistä kaikille!