Utelin varovasti poikaystävältä pari vuotta sitten tavattuamme, josko voitaisi mennä joskus telttailemaan. Hän oli niihin aikoihin armeijassa, eikä tästä syystä kovin innostunut ehdotuksestani. Jätettiin asia hautomaan ja päätin senkin päivän vielä joskus osuvan kohdalle. Ja niinhän se osui!

Meillä oli loppukesästä muutaman päivän vapaat, saatiin auto käyttöön ja lähdettiin ajelemaan ilman sen kummempaa päämäärää tarkoituksena tehdä pieni roadtrip Suomen sisällä. Hotellin bookkaus vaihtui mahtavan sään vuoksi hieman yllättäin teltanhakureissuun ja minä tottakai hihkuin innosta. Koska aikaa oli rajallisesti, valittiin kohde parin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Ehdittiin käydä juuri sopivasti Länsi-Suomessa ja poiketa paluumatkalla muutamassa teidän ehdottamassa paikassa.

 

Ajettiin Helsingistä 280km luoteeseen ja navigaattorissa määränpäänä oli Pinkjärvi. Säätiedote näytti onneksi pelkkää aurinkoa, sillä oltiin varauduttu teltalla ja kesämakuupusseilla. Saavuttiin perille ennen auringonlaskua ja ehdittiin pystyttämään teltta rauhassa. Olisin halunnut grillata laavulla iltapalamakkaraa, mutta kuivan kuukauden vuoksi metsäpalovaroitus oli päällä – ehkä seuraavalla kerralla sitten. Kuunneltiin musiikkia ja nautittiin toistemme seurasta taivaan punertaessa. Käytiin uimassa lämpimässä vedessä ja kuivateltiin rannalla illan pimentyessä. Ei ollut kiire mihinkään, olin ylpeänä siitä, että olin saanut poikaystäväni telttailemaan ja kaikenlisäksi hän totesi illan aikana, että hän jopa nautti siitä.

  Herättiin aamulla, pakattiin teltta kasaan ja alettiin suunnittelemaan seuraavaa kohdetta. Oltiin hieman nälissämme, joten ajettiin Poria kohti aikaiselle lounaalle. Käytiin syömässä, poikettiin Puuvillassa hakemassa aurinkorasvaa ja paahtava keli lähes pakotti meidät Yyterin rannalle loikoilemaan. Ranta näytti hieman eriltä kuin alkukesän reissulla, jolloin siellä ei ollut meidän lisäksi ristin sielua. Viihdyttiin palvomassa aurinkoa siihen asti, kunnes kuumuudesta kiivastunut ampiainen pisti allekirjoittanutta kainaloon. Edellinen telttayö sujui niin mallikkaasti, että palattiin samaan paikkaan pystyttämään teltta ja vietettiin toinenkin yö samoissa maisemissa.

  Kolmas päivä ja aika suunnata pikkuhiljaa takaisin kohti Helsinkiä. Tehtiin ensimmäinen stoppi Raumalla ja käveltiin hetki Vanhan Rauman katuja. Syötiin café Salissa lounasta, kierrettiin parit kirpputorit ja sisustusputiikit, joita täällä riitti hyvin! Vanhan Rauman kaduilla olisi voinut viettää aikaa enemmänkin, mutta aikataulut tuli vastaan ja jouduttiin jo pian jatkaa matkaa eteenpäin.

  Seuraavana ajettiin Uuteenkaupunkiin jossa pidettiin kahvitauko. Navigaattori opasti meidät ensin Uudenkaupungin autioon keskustaan ja oltiin jo jatkamassa matkaa pysähtymättä. Löydettiin kuitenkin viimehetkellä viihtyisämpi kahvila-alue, jonka lähistölle laitettiin auto parkkiin.  Toinen meistä oli hieman heikossa hapessa napattuaan huolimattomasti edellisenä päivänä auringonpistoksen, joten stoppi venähti pidemmäksi ennen kun jatkettiin taas matkaa eteenpäin.

  Uudestakaupungista ajettiin pikkuteiden kautta Naantaliin, jossa ei harmiksemme paistanut aurinko toivotulla tavalla. Naantali muistutti värikkäine puutaloineen hieman Porvoota ja nähtävää olisi varmasti ollut pidemmäksikin aikaa. Istuttiin laiturilla syömässä jäätelöä, ulkona oli paljon ihmisiä nauttimassa lämpimästä kesäillasta ja ulkoilmatapahtumia oli edelleen käynnissä, vaikka kello oli jo paljon. Täällä haluan vielä jokin päivä käydä uudelleen – ehkä samalla kertaa kun joskus päädytään ajamaan Turun saaristoreitti! Naantalista ajettiin suoraan takaisin Helsinkiin ja päästiin perille pimeän aikaan. Pieni roadtrip oli tullut päätökseen ja oltiin molemmat sitä mieltä, että lähdettäisi samanlaiselle mielellämme uudestaankin.

 

 

Tälläviikolla ollaan lähdössä roadtripille Viroon, mutta syksyn aikana haluaisin käydä Itä-Suomessa samanlaisella reissulla. Mäntyharju, Rantasalmi (ja hotelli Järvisydän, tälläkertaa taitaa olla pakko skipata telttailut vaikka kuinka sitä haluaisinkin), Koli, Punkaharju ja Imatra. Suomessa on niin nättejä paikkoja, että pitäisi ehdottomasti matkustaa täällä jatkossa enemmän!


Kaupallinen yhteistyö: Ikea

 

Suurena lapsuuden IKEA-fanina osaan edelleen tuotenimiä ja mittoja ulkoa. Latasin perheen pöytäkoneelle ohjelman, jolla sain sisustaa määräämieni mittojen mukaan huoneen haluamallani tavalla ja näin mä käytin aikani – sisustamalla erilaisia huoneita kerta toisensa jälkeen. IKEAn valikoimasta löytyy tuotteita, joita on lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Sieltä löytyy kuitenkin myös niitä, joita ei ihan heti tule vastaan ja joista ei uskoisi, että ne ovat peräisin tästä suuresta huonekalujätistä.

IKEA Suomen uuden sisustusvuoden pääteemana on ”sinun oma tyylisi”, jonka toivotaan innostamaan suomalaisia ilmaisemaan omaa tyyliään. Sisustaminen voi olla helppoa ja hauskaa, eikä tarvitse olla ammattilainen, jotta voisi saada ihanan ja omatyylisen kodin. Mielestäni kodissa tärkeintä on se, että itsellä on hyvä olla, ja IKEA-tuotteilla on helppo saada oman näköinen lopputulos aikaiseksi.

 

 

Mitä kotisi tyyli kertoo sinusta? Kotini tyyli kertoo sen, etten ole minimalisti. Rakastan sisustamista, mutten halua tuhlata satoja euroja design-lamppuun, kun halvemmallakin löytää kivoja. Haluan tottakai, että kotona on viihtyisää ja nautin sisustuksesta, jossa on paljon maanläheisiä värejä. Minulle on tärkeää, että koti on helposti muokattavissa, joten ostan mielummin halvempia huonekaluja kuin niitä, joissa suunnittelijan nimi nostaa hintalappua satasilla.

 

Mikä on kotisi persoonallisin sisustusesine? Uskaltaisin ehkä sanoa, että makuuhuoneen ikkunalaudalla loikoileva pääkallokoriste, tai Hartwallin vanha ja ajan patinoima puukori, jonka toin joskus kotiini kesämökin maakellarista.

 

Onko kotonasi jokin sinulle tärkeä esine, jota et ole esitellyt julkisesti? Miksi? Minulla on edelleen tallessa suojelusenkelitaulu, joka oli lapsuudessani sängyn vieressä ripustettuna. En ole löytänyt sille täältä kodista vielä sopivaa paikkaa, vaikka edellisessä asunnossa se oli perinteisesti taas sänkyni vierellä.

 

Vaatehuoneen säilytysjärjestelmä on koottu ELVARLI-malliston tuotteista, ja sopii pieneen vaatehuoneeseen täydellisesti.
Meidän päiväpeiton perään on kyselty aina, kun se on vilahtanut kuvissa. Peitto on peräisin IKEAsta

 

Miten sisustustrendit tai muiden mielipiteet vaikuttavat sisustuvalintoihisi? Seuraan toki sisustuksen uusia trendejä samallailla kuin pukeutumisenkin kanssa, mutta sisustushankinnat on yleensä hieman vaatehankintoja kalliimpia. Myös vuokralla asuminen rajottaa sisustustrendien toteuttamista vaikka intoa ja halua kyllä riittäisi.

 

Oletko jättänyt jotain ostamatta, koska se ei ole vallitsevien trendien mukainen tai ei sovi Insta-feediisi?  En tietenkään! Mielestäni elämässä tärkeintä on se, että itse on tyytyväinen – oli kyseessä sitten laukku tai sohva. Teen päätökseni aina ehdottomasti myötäillen omia mieltymyksiäni, vaikka hetken trendit eivät osuisi sen kanssa yhteen – Insta-feedistä puhumattakaan.

Oletko hankkinut jotain kotiisi vain siksi, että koet sen sopivan imagoosi tai miellyttävän muita? En ole.

 

 

Koetko paineita ostaa pieniä tai isoja kodinsisustusta päivittäviä tuotteita – olipa ne sitten tuoreita kukkia tai samettisohva, jotta saisit kauniita kuvia? En koe asian vuoksi paineita, mutta myönnän joskus ostaneeni esimerkiksi uuden savipadan sen vuoksi, että saisin siitä kivan kuvan ruokapostaukseen. Pata on kyllä ollut jälkikäteenkin käytössä, mutta olisin hyvin pärjännyt myös ilman. Huonekalut ja kukat taas ostan ihan viihtyvyyden vuoksi – kukat ehtisi todennäköisesti jo kuihtua ennen kuin olisin saanut kuvat otettua.

 

Mitä asioita kotisi sisustuksessa rajaat pois kuvista? Lattialistojen vierellä kiemurtelevat sähköjohdot nyt ainakin! En tykkää niistä lainkaan, mutta en ole saanut aikaiseksi ostaa listoja, joiden avulla saisin johdot nätisti piilotettua. Olen myös aika tarkka siitä, mitä tavaraa pöydillä on kuvia ottaessa. Koti ei siis ole aina sellaisessa kunnossa kuin sisustuspostauksissa näyttää!

 

SÖDERHAMN-sohva, jota suosittelen jokaiselle, joka suunnittelee uuden sohvan ostamista. Erilaisista paloista saa koottua juuri omaan kotiin ja käyttöön sopivan kokonaisuuden ja mikä parasta, tämä on kaikenlisäksi todella miellyttävä ja mukava istua.

 

Haastan myös parit kollegat (Elizaveta, Natalia, Silja, Linda sekä Julia)  sekä muut kanssabloggaajat IKEA-haasteeseen, jossa vastaat aiempiin kysymyksiin omasta sisustuspersoonastasi. Sisustatko kotiasi itseäsi, vaiko kuvia varten? Musta tuntuu, että harmittavan moni syyllistyy nykypäivänä jälkimmäiseen.

 

Elokuun lopulla ilmestyi IKEA kuvasto, ja nappasin sen jo itselleni mukaan alkuviikon käynnillä tavaratalossa. Olen selaillut sitä iltaisin ja perinteiseen tapaan ympyröinyt omia lemppareita, joista osasta olen haaveillut jo hetkisen. STOCKHOLM-malliston kaapit, senkit ja lepotuolit miellyttää tänäkin vuonna, ja tätä kaappia olen suunnitellut meille ostettavaksi.

 

IKEA haastaa teidät jakamaan teidän sisustuskuvia, ja merkkaamaan ne vuosikampanjaan liittyen #olensisustaja. IKEA haasteen voittajille on luvassa 300€ lahjakortteja IKEA-tavarataloihin, joten tähän skabaan kannattaa ehdottomasti ottaa osaa!


Hoop earrings / Round earrings / Leo pants / Leo skirt / Snake pants / Snake shirt / Beige sweater / Orange sweater / White sweater / Boots

Pants / Green jacket / Green sweater / Teddy jacket / Snake boots / Snake loafers / Fur loafers

Beige sweater / Green sweater / Boots / Black&white skirt / Dot skirt / Boots with studs / Leo skirt / Snake skirt

Eläinprintit ovat ehdottomasti tämän syksyn juttu, joka iski vaatekauppoihin todella kovaa! Otin viimevuonna hieman kosketusta tähän muotiin leo-kuosisen takin kanssa (postaus täällä), ja nyt olen ihastunut leopardiprintin lisäksi myös käärmeennahkakuvioon. Ostin ensin varovasti pelkät käärmepöksyt, mutta nyt himoitsen saman kuosin bootseja sekä loafereita. Maanläheisten sävyjen, kuten beigen  ja harmaan lisäksi mä olen tykästynyt oranssiin sekä emeraldin vihreään, ja näitä sopiikin hyvin yhdistää keskenään.

Pitkää, pehmeää, rentoa ja rempseää, kuoseja, erilaisten materiaalien yhdistämistä ja yksityiskohtia. Tämän syksyn muoti iskee ainakin muhun – kiva päästä pukeutumaan hieman viileämpiin syyspäiviin.

 

– Postaus sisältää mainoslinkkejä – 


 

Juuri mieleen muistunut pizza-lahjakortti, joka on voimassa kuun viimeiseen päivään saakka! Tänään on kaikenlisäksi ensi-ilta elokuvalla, jossa pääosassa esiintyy poikaystävän ehdoton lempinäyttelijä. Taitaa siis tulla treffi-ilta mun piikkiin.

 

Heräsin iloiseen puheluun ystävältä, jota pian voinkin kutsua seinänaapuriksemme. Pitkään etsinnässä ollut kämppä tärppäsi meidän keittiön seinän takaa, ja lähdetään illalla juhlistamaan tätä viinilasillisten äärelle.

 

 Mä olen saanut jonkinlaisen päähänpinttymän isosta huonekasvista, jonka englanninkielinen nimi taitaa olla the Bird of Paradise Palm. Toiselta nimeltään villibanaani-huonekasvin saatavuus tuntuu olevan aika kiven alla – mä en ole löytänyt vielä mistään tätä kyseistä tai edes samanlaista kasvia. Onko jollain viherpeukalolla tietoa?

 

Tykkäämäni valmiskeitto oli hävinnyt lähiLidlin hyllystä meidän reissumme aikana ja luulin jo, että tuote on kokonaan poistunut valikoimista. Kävin monella kauppareissulla kurkkimassa hyllyjä, mutta paikalla oli jokin uusi tuote. Nyt tätä valmiskeittoa kuitenkin oli tullut uusi erä – liekö he oli huomannut mun pettyneet haikailut tuotteen perään :-D Mulla on muutamat valmis- ja pikaruoat joita syön usein silloin, kun olen yksin kotona enkä jaksa valmistaa isoa määrää ruokaa itselleni. Voisin heittää teille muutamat vinkit ruokiin, jotka olen todennut hyviksi. Kiinnostaisiko?

 

Törmäsin Facebook-ryhmässä ihonhoitotuotteeseen, joka kommenttien ja kokemusten perusteella vaikutti erittäin lupaavalta. Itseasiassa jopa niin lupaavalta, että tilasin sen heti kokeiluun. Parin päivän käyttökokemus on jo positiivinen, joten en malta odottaa mitä tapahtuu parin viikon käytön aikana.

 

Mulle aiemmin Snapchatissä tulleet yksityisviestit on siirtyneet Instagramin puolelle sen jälkeen kun suljin Snapchatin pelkästään ystävien nähtäväksi. Teiltä on viimeaikoina tullut ihania viestejä ja kysymyksiä, joihin vastaan mielelläni. On myös kiva saada nimimerkeille kasvot, ja tämä poikii monesti jopa asiallisempaan keskusteluun. Vanhat vaatteet joiden perään on kyselty on vaihtanut omistajaa, on tullut vinkkejä ja neuvoja puolin ja toisin, on käyty keskustelua mielen päällä olleista asioista ja on ihana huomata, että tästä blogin ja somen laiminlyönnistä huolimatta siellä on edelleen ihmisiä seuraamassa. Lupaan parantaa, sillä kyllä tämä työ todella antaa sen takaisin minkä ottaa. Mut löytää Instagramista nimimerkillä @saraollila, jonka kautta voi niin seurailla kun ottaa muhun myös yhteyttä yksityisviestien kautta.

 

Mitä teidän perjantaihin kuuluu?


 

Unet on mulla ihan oma maailmansa. Mä näen unia lähes joka yö, enkä jää niistä paitsi päiväunillakaan. Saatan tökkiä keskellä yötä poikaystävän olkapäätä ja herättää hänet kertoakseni unen josta olen juuri herännyt ihan vaan siltä varalta, etten mä muista sitä enää aamulla. Se on myös enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että huikkaan jossain vaiheessa päivää hänelle mieleen muistuneet unet, joille toisinaan saa nauraa ihan vatsa kippurassa. Pitäisi varmaan joskus pitää unipäiväkirjaa ihan vaan sen takia, että niitä olisi hauska lukea ja muistella jälkikäteen. Ihmismieli on omituinen asia!

 

Mä olen käynyt läpi myös niitä painajaisia, jotka ovat ilmeisesti todella yleisiä. Jokin jahtaa sinua, huudat apua, mutta suusta ei lähde ääntä. Putoat korkealta ja heräät juuri ennen maahan osumista. Tai olet jumissa ja seinät alkaa puristua päälle. Mun unessa seinät ei tosin puristunut päälle, vaan kasvava kuminauhapallo alkoi vähitellen ahdistaa mua huoneen nurkkaan. Tätä unta mä näen aina ollessani kuumeessa.

 

Mun uniin vaikuttaa vahvasti myös edellisenä päivänä tapahtuneet asiat, juuri ennen nukkumaanmenoa luetut uutiset tai asiat, jotka ovat sillä hetkellä mielen päällä. Yleensä unissa on mukana tuttuja henkilöitä, paikkoja tai asioita. Harvemmin näen mitään kovin epärealistista, mutta niiden harvojen kertojen perusteella osaan sanoa – lentäminen on super siistiä! No mutta, paras että kerron muutamat esimerkit unista viimeviikon ajalta;

 

– Jatkoin hormonaalista ehkäisyä ihon kunnon romahduttua ja olin palautumassa festariviikonlopusta. Imin selvästi tämän uneeni, nimittäin podin siinä näkymätöntä raskautta ja synnytin kotona ilman minkäänlaisia kipuja. Helposta synnytyksestä huolimatta istukka ei irronnut normaalisti, joten jätin lapsen hoitoon ja kävelin (vaelsin) tomerana sairaalaan. Unen vakava osa loppuu tähän, nimittäin sairaalasta palatessani reitille osui suuressa hallissa järjestettävät festarit, törmäsin sattumalta kahteen Norjalaiseen tyttöön, joihin mä (ihan oikeasti siis) tutustuin Espanjassa ollessa ja paluu kotiin vastasyntyneen luo kesti luvattoman kauan.

– Olin juuri haaveillut uudesta tatuoinnista, kun sain unessani tatuointeja päästä varpaisiin. Kuljin ilman paitaa ja fiilistelin sitä kokonaisuutta, vaikka yksittäin kuvat muistutti lähinnä tarhalapsen töherryksiä.

– Tarkoituksenani oli matkustaa host-perheeni luo jenkkeihin. Olin pakkaamassa laukkuja, kun sain tiedon lähenevästä vesimassasta, joka muuttaa maapallon yhdeksi suureksi mereksi pyyhkien kaikki kaupungit pois alta. Tältä olisi ollut mahdollisuus pelastua suurien tunneleiden avulla, mutta jäin pakkaamaan kiireellä laukkua – tässä tilanteessa tärkeäähän on se, ettei kotiavaimet tai lempiaurinkolasit jää kotiin.

 

Olen myös unissani omistanut tusinan pörröisiä koiria, häkeltynyt vaatekaapistani löytyneestä meikkipiilosta (olin 10 vuotias ja kävin herätessäni tarkistamassa, josko uni olisi vaikka ollut totta), elänyt viidakossa sulassa sovussa eläinten kanssa Tarzanin tapaan ja kokenut ties minkälaisia seikkailuita, joihin en välttämättä uskaltaisi hereillä ollessa. Ihmeellistä.

 

Näettekö te yhtä outoja unia, tai muistatteko niitä enää seuraavana päivänä?