VIIDENKYMPIN VIIKKO

Yhteistyössä Indiedays & Suomen Lähikauppa
Varmaan kaikki vähänkään mun blogia lukeneet tietää että ruoanlaitto ja leipominen on mulle vähän niinkuin harrastus. Siihen saa menemään rahaa vähän enemmänkin, mutta näin opiskelijalla sitä rahaa ei vaan ole niin paljoa käytössä. Pari kuukautta sitten mun elämä muuttu niin, että muutto yhteen poikaystävän kanssa sysäsi kaiken ruoanlaittoon kuuluvan homman mun harteille, sisältäen esimerkiksi kaupassa käynnit. Meillä onneksi hernekeitot sun muut halvat ja nopeat ruoat uppoaa molempien mahaan eikä niistä valita kumpikaan. Pakko kuitenkin sanoa ettei kumpikaan meistä tykkäisi hernekeittoa ja nuudeleita syödä päivästä toiseen. Meidän tilanne kuitenkin on sen verran hyvä, että toinen meistä on työssä käyvä toisen opiskellessa, eikä ruoan kanssa onneksi kuitenkaan tarvitse sen takia kituutella.
Saisin viikon ruokaostoksiin kulumaan helposti satasen, mutta haastoin itseni hommaamaan viikon ruokaostokset kahdelle 50€ budjetilla. 
P1070211
Mä olen huomannut käytännöllisistä syistä, että yksi isompi kauppareissu viikon alussa on todella kannattava. Tottakai maidon loppuessa sitä marssitaan hakemaan lähikaupasta lisää, mutta näin muuten niin, että isommat liha ostokset tehdään yhdellä kertaa miettien ruokia vähän pidemmällä aikavälillä. Ihanaa ruoanlaitossa on mun mielestä se, että niitä ruokia on syömässä joku toinen. Rehelliset mielipiteet kuulee joko heti ruokaa syödessä tai viimeistään siinä vaiheessa kun mietitään tulevan viikon ruokia. Yleensä sieltä tulee voitko tehdä sitä, se oli hyvää!-ehdotuksia, tai älä enää sitä, kokeile jotain muuta-ehdotuksia vastapainona. Meillä on kaksi päättämässä miten riisiä sillä kertaa keitetään, tai kumpaa maustetta käytetään, chiliä vai pippuria.

Tykkään todella paljon soveltaa erilaisia reseptejä, ja sillähän voi aika helposti kontrolloida myös rahapussin kevenemistä kauppareissun aikana. Keittiöstä tulee ulos aina erilaisia ruokia maulta sekä ulkonäöltä, jos edellisen viikon kalliimman lohipastan pääraaka-aineen vaihtaa vihanneksiksi seuraavalla viikolla, ja normaalin kerma kastikkeen sijaan molempiin pastoihin tekee alfredo kastikkeen ja hauduttaa pastan kasvisliemessä. Sillä saa vähän eksoottisemman ruoan aikaseksi normaaleista pastoista poiketen, mutta pastan valmistamisen hinta tippuu näin suurinpiirtein puolella.
P1110019
Mun ruoka-annokset usein on todella pieniä, mutta tällä toisella samassa taloudessa asuvalla lautasen koko tekee yleensä hieman tiukkaa. Meillä kuitenkin syödään päivässä 2-3 lämmintä ateriaa, sekä välipalojen lisäksi yleensä ihan reilut aamu- ja iltapalat. Lounas syödään koulussa (tai töissä), kotiin tullessa mikrossa lämmitetään edellisen päivän ruokia, ja uutta ruokaa tehdään sit illalliseksi vähän myöhemmin, ja illalla pitsaa, lämpimiä voileipiä tai mitä ikinä tuleekaan mieleen. Useimmiten isommat ruoka-annokset ovat siis ”se” juttu kun siitä riittää enemmän kuin vaan yhdeksi kerraksi.

Meijän lähäristä löytyy myös Lähileipuri-paistopiste. Mä olen ymmärtänyt, että nämä ovat yleistymässä kokoajan. Leipää meillä kuluu aika vähän, joten näitä paistopisteen tuoreleipiä ja viljatuotteita ylipäätäänsäkkin tulee yleensä ostettua ihan vaan muutama kappale kerrallaan, ja vasta tarpeen tullen käydä sitten hakemassa kaappiin lisää tuoretta.
P1060173

BROILERI-KASVIS RISOTTO

300g Broilerisuikaleita
2rkl Öljyä
3dl Riisiä
8dl Vettä
1 Kanaliemikuutio
 1pss Wok Classic vihanneksia
 1pss pakasteherneitä
1tlk säilykepapuja
Mausteita
Broilerisuikaleet ruskistetaan öljyssä pannulla. Kanaliemikuutio liuotetaan kuumaan veteen ja lisätään pannulle. Pannussa kannattaa siis olla korkeat reunat jotta kaikki neste mahtuu sinne. Lisätään joukkoon mausteet sekä riisi. Samaan aikaan toisella pannulla sulatetaan ja paistetaan herneet sekä wok-vihannekset lämpöisiksi. Riisin annetaan hautua kannen alla 20min välillä sekoittaen. Kun liemi on haihtunut lisätään herneet, vihannekset sekä pavut joukkoon.

Tämä resepti on todella helppo ja hyvä, sekä mun mielestä ihanaa vaihtelua niille perus ruoille mitä nyt pastoja ja keittoja viikottain meilläkin pyörii. Tästä riitti ruokaa hyvin kahdeksi päiväksi, ja jos normaaliruokaiset ihmiset tätä tekee niin reseptillä saa ruokaa varmaankin kuudelle. Tällöin hintaa annokselle tulisi about 1euron verran. Tällaisissa resepteissä kannattaa myös hyödyntää kausivihanneksia. Tottakai pakastin vihannekset on se helppo ja nopea valinta, mutta hevi-osastolla esimerkiksi kesäisin on kotimaisia vihanneksia tarjolla todella halvalla.
P1180125
Omiin ruoka kuluihin voi siis vaikuttaa monella eri tapaa ja näin saada niitä pienemmiksi. Ruoan laadusta ei kuitenkaan tarvitse tinkiä, se on tässä pääasia. Oletteko jo muuten kuulleet siitä, että lähikauppoihin, Siwaan sekä Valintataloon tuli loppiaisen jälkeen Frankin kanssa yhteistyössä toteutetut opiskelijoita suosivat alennukset opiskelijakorttia näyttämällä. 5% alennuksella ruokaostoksista kertyy vuodessakin ihan huomattava summa, jos vaikka nyt viikkobudjetti on 50€ luokkaa. Meillä sekä Siwa että lähivaltsu löytyy tosta tien toiselta puolelta, joten niissä tulee useimmiten poikettua ilman autoa.

Tähän kannattaa siis oikeasti panostaa, kelatkaa nyt kuinka paljon rahaa säästää vuodessa, jos pienillä muutoksilla saa kuukauden ruoka-ostoksia puolet halvemmaksi. Me itseasiassa päätettiin poikaystävän kanssa ottaa tämä tavaksi, ja ottaa tietty summa jonka yli viikon ruoka-ostokset eivät mene. Sillä säästöön jäävällä rahamäärällä saa sitten tehtyä vaikka mitä, eikä meidän ruokalista muutu tuoreesta, värikkäästä, monipuolisesta ja ravinteikkaasta ruoasta mihinkään muuhun paitsi halvempaan. Käykää tsekkaamassa lähikauppojen opiskelija-edut täältä, ja tehkää tekin niitä pieniä opiskelijan kukkaroa lohduttavia muutoksia.
$(document).ready(function() { ga(’a.send’, { hitType: ’event’, eventCategory: ’Post’, eventAction: ’view’, eventLabel: ’Anyday Nuts’ }); });


ELÄMÄN PIENIÄ TÖYSSYJÄ, VAI ONKO SITTENKÄÄN?

Mun vastoinkäymiset elämässä on viimeaikoina ollut niinkin pieniä ja mitättömiä asioita kuten baari-illan skippaaminen rahan niukkuuden takia, tai vaikka kivan näköisen paidan jättäminen kauppaan niinä viimeisinä päivinä ennen rahan ilmestymistä tilille. Aika moni teistä lukijoista (ihan huolimatta siitä onko siellä lukemassa äiti, kaveri, vai ihan joku tuntematon tyyppi) tarttui kiinni mun edellisessä postauksessa mainittuihin ylä- ja alamäkiin. Mulla menee suhteessa ja muutenkin elämässä hyvin, niillä mutkilla ja mäillä nyt tarkoitin lähinnä odotusta poikaystävän opiskelupaikan hyväksymisestä, josta seuraisi hänen muutto tuntien päähän. Näin ollen myös mun asuinjärjestelyt kokisi pienen kolhun, ja siinä vaiheessa tällaisia asioita näin opiskelijana täytyisi pohtia vähän huolellisemmin. No hätä ei ole suuri, sekä siitä varmasti selvittäisi kunhan vaihtoehtoja mietittäisiin suuntaan ja toiseenkin.

Mä veikkaan että monet teistäkin on tällä hetkellä siinä tilanteessa että nämä elämän pienet töyssyt tuntuvat todellisuutta suuremmilta – tietenkään kenenkään ongelmia vähättelemättä. Mä ainakin itse lähinnä nauran tällä hetkellä mun pienille olemattomille ongelmille, mullahan on kaikki hyvin. Vaikkei mulla ole sitä kaupan hienointa autoa, niin silti aina on jonkinlainen menopeli käytettävissä. En muuten vielä kertaakaan ole tainnut jäädä jostain tärkeästä paitsi menopelin puuttumisen vuoksi. Mulla on katto pään päällä ja jääkapissa just sitä ruokaa mitä halutaankin syödä. Vielä ei olla jouduttu heittämään ostoskoriin pelkkää makaroonia ja hernekeittoa viikon ruokaostoksilla ollessa sen takia, että rahat olisi aivan finaalissa. No mites sitten sen vaatteiden puoli. Mulla on niitä liikaa, siis aivan liikaa. Mä olisin valmis heittämään puolet mun kaapista ja kengistä veke, ja kaiken lisäksi niitä tulee mulle melkeempä viikoittain lisää.

Perhe toivoo apua jouluruokaan ja joulukoristeisiin –
 ottaa kiitollisena vastaan kaiken avun.”

Kaiken lisäksi mä olen saanut viettää joulua pukin kera aivan vauvasta lähtien, eli 18 vuoden ajan. Pienenä valittiin siskojen kanssa lelulehdistä ne sen ajan kuumimmat lelut pukin listaan korvatunturille lähetettäviksi. Nyt vanhemmiten – ja vaihtovuoden vieton ansiosta varsinkin – joulu on ollut mulle tärkeä perheen kanssa vietettävän ajan takia, mutta silti niitä lahjoja tulee vanhemmilta ja mummeilta aivan pyytämättäkin. Meillä on joulupöydässä ollut just niitä ruokia mitä ollaan haluttu, eikä varmaan koskaan ei olla jääty ilman jotain mitä ollaan pöytään pyydetty, vaikka se kauhealta saattaa kuulostaakkin.

No en mä kuitenkaan aikonut tässä availla sydäntäni sen enempää kuinka tajusin mun omien asioiden ja elämäntilanteen olevan itseasiassa todella hyvin – tässä kuitenkin ollaan terveitä ja kaikkea. Mä nimittäin eksyin Facebookissa jouluapua-ryhmään, ja muutamien perheiden selailun jälkeen mulla tuli fiilis että haluaisin myös teille vähän kirjoitella ja avata asiaa. Mulla on täällä kuitenkin aika iso joukko ihania tyyppejä siellä ruudun toisella puolen, ja tiedän tämän tavoittavan porukkaa eripuolelta Suomea – juuri niin kuin ryhmässä on perheitäkin. Pakko myöntää että auttamiseen ei kamalasti tarvita, joulukin on jo aika pian tulossa. Tuolta löytyi vanhempia jotka toivoivat jouluruokaa. Löytyi myös lapsia jotka toivoi joululahjaksi esimerkiksi suklaata, leluja tai monille meistä niinkin tavallista kuin sukkia! Ryhmässä on jo aika paljon porukkaa, mutta ei lisäjeesi varmaan siltikään pahaa tee. Tarkoitus ei siis ole toteuttaa kaikkia perheen toiveita kerralla, vaan pienestäkin avusta perheet ovat varmasti kiitollisia.

”– pojan suurin toive olisi jouluksi kunnon jouluruokaa ja suklaata.”

Juttelin poikaystävän kanssa asiasta, ja vähän näin alkuunsa jo sovittiin jos voitaisi edes yhtä perhettä Lahdesta tai Lahden lähettyviltä auttaa. Mä heitänkin teille pienen haasteen ja jos vaan mahdollista, niin te huipputyypit saisitte varmasti piristettyä jonkun joulua. Tuolta löytyy nimittäin aivan pieniäkin toiveita jotka auttaisi perheitä, joiden elämäntilanne ei ilman apua joulun viettoon mahdollisesti pysty. Käykää siis kurkkaamassa Facebookin jouluapua-ryhmä, jos siellä olisi joku sinunkin läheltä keiden joulua pysyisit yhdessä muiden kanssa auttaa!


MÖKILLÄ

Ai että kuinka onnekas mä olenkaan kun meillä on mökki järven rannalla muutaman minuutin ajomatkan päässä kotoa. Mä olen aina tykännyt käydä joko mökkeilemässä ja grillaamassa siellä perheen kanssa, tai viettämässä telttareissuja kavereiden kanssa. Meidän mökki on niin lähellä kotia, ettei siellä ole koskaan tullut vietettyä pidempään kuin yksi yö. Monesti kun grillaukset ja kalastukset ollaan saatu pakettiin ja olisi aika käydä nukkumaan, niin ollaan lähetty kotiin tai kaverille nukkumaan. Mökiltä on kuitenkin paljon muistoja. Ulkojäällä luistelemista, lumilabyrintteja, jääliukumäki mäkeä alas, kalastusta, purjehtimista, grillausta, juhannuksen viettoa, joka syksyiset haravointitalkoot (jotka on kuvista päätellenkin jäänyt tänä vuonna välistä) sekä monet kuula-ase sodat kavereiden kanssa isossa pihapiirissä.

Mä tykkään usein ajaa mökille ihan vaan rauhoittumaan ja vaikka vaan autoon istumaan. Rakastan maisemaa laiturilta vastarannalle, kun puut heijastuu peilikuvana veteen järven ollessa tyyni. Vaikka mä aikalailla kaupunkityttö olenkin, niin tää mökki on paikka jossa tykkään mäkin viettää aikaa. Käytiin tänää siellä purkamassa laituri talvea varten ja juoksemassa tän nelijalkaisen kanssa hullunrallia ympäriinsä. Se oli pieni mukava ulkoiluhetki tähän maanantaihin, oikeastaan just sitä mitä mä tarvitsin!

P1010308

P1010320P1010324P1010296P1010204-2P1010249P1010280