Jeans Kappahl / Dress Mango / Shoes Ecco* / Sweater BikBok / Jacket Zara

Arki pyörii nyt samojen asioiden ympärillä. Jotenkin ehkä ajattelin, että kirjoitusten päätyttyä päivät olisi loikoilua ilman stressiä. No ei mulla välttämättä sitä stressiä ole nytkään, mutta ei päivästä pahemmin löydy hetkeä edes päiväunille. En hakenut jatko-opiskelemaan lukion jälkeen, vaan tarkoitus olisi pitää ainakin yksi välivuosi tähän väliin. Nyt on mun mielestä oikea hetki vähän rentoutua, sillä en ole tätä lukion loppuakaan jaksanut hoitaa kunnolla. Nykyään olen kokoajan menossa, matkustamassa Helsingin ja Lahden väliä. Yritän tyhjentää kalenteria ja tehtävälistaa. Tiedättekö muuten sen mahtavan tunteen, kun aamulla kello 10 päivän tehtävät on suoritettu. Mä tiedän!

Aika kulkee siivillä ja loppukuu tulee luultavasti olemaan todella kiireinen. Fiilikset on samalla todella jännittyneet, iloiset. Mä olen etsimässä uutta asintoa! Odotan sitä hetkeä kun kaikki varmistuu. Sitä, että jatkon suunnitelmat on selvillä ja vihdoin tietää mihin sitä aikaa pitäisi kuluttaa eniten. Mä otan nyt taas suunnaksi Helsingin, ehkä tällä kertaa onnistaisi! Pitäkää peukkuja!


Mun blogille on viimeaikoina tullut enemmän ja vähemmän uusia seuraajia sinne ruudun toiselle puolelle. Kysymyksiä tulee milloin kommenttiboksiin ja milloin yksityisesti sosiaalisen median kautta. Mun elämä, arvot ja mielipiteet on myös muuttunut tässä ajan saatossa, sillä viimeisimmästä kysy multa-postauksesta on kuitenkin jo aikaa. Eiköhän pistetä uutta nyt siis pystyyn! Antakaa siis tulla kysymyksiä, joihin haluatte tietää vastauksia! Vastaan otetaan kysymyksiä maan ja taivaan väliltä, mutta kaikista henkilökohtaisimmat ymmärrettävästikin jää ulkopuolelle.

Nyt on muutenkin aika hullu vaihe menossa mun elämässä! Yllättävien päätösten teko on tullut todella nopealla aikataululla ja jänniä asioita on edessä ripeämmin kuin mä olisin missään vaiheessa voinut edes kuvitella. Arki tulee muuttumaan radikaalisti mutta näin mahdollisuuden tullen, miksi ei? Mä tulen kertomaan tästä täällä enemmän vielä asioiden varmistuttua, mutta allekirjoittaneella on ollut viimepäivät aikamoista tunteiden vuoristorataa.

Pian on tulossa tälle päivälle toistakin postausta, joten tsekatkaa sekin. Mutta tosiaan, antakaa niiden kysymysten tulla!


Jeans Kappahl / Shoes Ellos* / Jacket Zara / Sweater&Hat H&M / Bag Esprit*

Ihanaa sunnuntaita tyypit! Kuukausi on taas hujahtanut ohi ja nyt ollaankin jo huhtikuussa. Mihin tää aika oikeen menee? Nyt on taas uusi kuukausi täynnä kaikkea jännää ohjelmaa ja tottakai ollaan kuukausi lähempänä kesää. Pelottaa ehkä vähän, että mä oon menossa kesää kohti liian suurin odotuksin. Arvosana viimekesälle oli aika korkea, joten siitä on hankala pistää paremmaksi. No saa nähdä, uusia  hulluja juttuja on ainakin suunnitelmissa. Tämän hetkinen arki alkaa ehkä jollain tavoin ärsyttämään ja olisi kiva saada toteutettua esimerkiksi se pidempään haaveiltu maiseman vaihdos. Koulukin antaa jo onneksi kohta periksi, tosin itse tapahtumaan saattaa mennä vielä pidempi hetki. Siskon kämppäpäivittelyjä seuranneena sitä tajuaa, että miellyttävän vuokra-asunnon löytäminen pk-seudulta ei välttämättä ole se helpoin homma.


Uskon etten mä ole ainoa, joka ihailee Doven Real Beauty- filosofiaa mainostuksessa. Jo pidemmän aikaa esimerkiksi televisiossa mainoskatkoilla on saanut ihailla naisia, jotka ihonväristä, koosta ja ulkonäöstä huolimatta ovat kaikki yhtä upeita omalla tavallaan. On harmi, ettei tämä ole enemmän sääntö kuin poikkeus nykyajan mainostuksessa. Dovelta on tulossa pian uusi tuotesarja, jota mä tulen myöhemmin esittelemään tarkemmin. Tämä postaus on tarkoitettu kuitenkin johonkin muuhun. Mukana Doven kaupallisessa yhteistyössä mä haluan kertoa teille, miksi erilaisuus on mun mielestä ihanaa ja ihailtavaa.

Näin bloggaajana näkee asioista paljon erilaisia puolia. Sitä kuulee, että bloggaajia ihaillaan. Niitä ihmisiä, kenen julkaistut kuvat käy usein käsittelyjä läpi. Ihaillaan ihmisiä, joiden elämä vaikuttaa täydelliseltä ulkopuolisen silmään katsoessa. Käydään maksetuilla reissuilla ja rahaa riittää uusiin hankintoihin. Mä itse vierastan sitä, että joku kertoo esimerkiksi olevansa mulle kateellinen.

”On turhaa yrittää olla joku muu, kun vaihtoehtona on olla just sinä.”

Musta on ihanaa, että tätä täydellisyyskuvaa yritetään rikkoa juurikin sosiaalisessa mediassa. Fitnesstyypit julkaisee enemmän todellisuutta vastaavia kuvia, jotka näyttää ettei heidänkään kroppa ole joka hetki sellainen, kuin kuvat saattaa antaa uskoa. Varsinkin nuoret saattaa ottaa paljon paineita epärealistisista kauneusihanteista, joita mainokset ja media esittää. Mä henkilökohtaisesti tykkään enemmän katsella mainoksia joihin voi itsekin samaistua.   Vielä muutama vuosi sitten mulla oli aika heikko itsetunto. Jos tästä blogista ei mitään muuta hyötyä olisi ollut, niin tämä on ainakin kasvattanut musta itsevarman ja vahvemman naisen. Negatiiviset kommentit, arvostelut ja kritiikki on arkipäivää. Alkunuoruudessa aknesta kärsineenä voin sanoa, että pelkkä ”finninaama” kommentti oli näihin aikoihin aika murskaava. Näihin aikoihin mainoksissa näkyvät heleäihoiset hoikat naiset sai mut ajattelemaan, etten mä voi sellaisen ihon kanssa olla upea.

Ihmiset tuntuu haluavan lukeutua samanlaiseen muottiin mutta mun mielestä rikkautta on olla erilainen. Mä olen sitä mieltä, että jos sä uskallat olla oma itsesi just sellaisena kuin sä olet, niin olet upea. Itsevarmuus on kaunista, ei timmi kroppa ja kauneusihanteita myötäilevät kasvot. Positiivisuus on kaunista, ei paksu meikkikerros ja muiden hyväksymisen hakeminen. On turhaa yrittää olla joku muu, kun vaihtoehtona on olla just sinä.

On monia bloggaajakollegoita joita mä jollain tavoin ihailen, mutta erityisesti mä haluaisin nostaa esille Lack of Colour-blogia kirjoittavan Millan. Tapasin hänet jokin aika sitten kasvotusten H&M Showroomin tapahtumassa, eikä mun sosiaalisen median kautta saatu ennakko-oletus tästä ihmisestä muuttunut yhtään! Positiivisuutta ja itsevarmuutta hehkuva tyyppi tartuttaa pirteytensä varsinkin snapchatin kautta seuraajiinsa ja uskaltaa olla oma itsensä. Milla on mun mielestä todella inspiroiva myös pukeutumisessa ja just niin kuin sen kuuluu olla, hän pukeutuu juuri niin kuin itse haluaa muiden mielipiteistä välittämättä. Musta on upea huomata hieman normaalista katukuvasta poikkeavia ihmisiä, sillä he ovat usein juuri niitä itsevarmimpia. Jos te ette vielä seuraa tätä naista, niin kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa hänen blogi ja snapchat. Tässä on tyyppi, josta puhuin pari postausta taaksepäin. Persoonallinen, tyylikäs ja aito.

Tämä on kaikille tyypeille. Ystäville, hyvän päivän tutuille, blogikollegoille ja siskoille. Tää on teille kaikille tutuille ja tuntemattomille lukijoille, jotka teksti tavoittaa. Sä olet upea just sellaisena kuin sä olet!

Mä kannustan jokaista teitä kehumaan kommenttiboksissa jotain bloggaajaa tai jotain tärkeää henkilöä sun lähipiirissäsi; aina yhtä ymmärtävää ja avuliasta äitiä tai vaikka lähikaupan hymyilevää myyjää. Miksi juuri sä ihailet kyseistä henkilöä?


 Huomenta tyypit! Ystäväkirjassa pari postausta taaksepäin mä ilmotin yhden bravuurini keittiössä olevan munakas. Tyhjiä munakennoja löytyy nykyään keittiöstä kokoajan, vaikkei kananmunat vielä vuosi sitten meinannut edes kuulua mun keittiön ”vakio varusteisiin”. Mun lempparimunakas punasipulilla ja basilikalla ei petä koskaan! Oon yrittänyt päästä myös sisälle tähän jo pitkään jatkuneeseen protskupannari villitykseen. Mun monet yritykset oli kaikkea muuta kuin fotogeenisiä ja maultaan ehkä jopa roskis kamaa. Nyt oon alkanut löytää ne oikeat suhteet tähän taikinaan ja tämän annoksen kruunaa kasvikuohu ja jäiset marjat, NAM!

Oon jo monta kertaa maininnut parhaisiin aamuihin kuuluvan pitkät unet ja hyvä aamupala. Arkiaamuina tämä kombo ei tosin ole kovin toimiva, yleensä noista tulee valittua ensimmäinen vaihtoehto. Viikonloppuisin mä tykkään panostaa ja kokeilla vähän uusia juttuja. Viikonlopun aikana unta riitti pitkälle päivään saakka viikolla kertyneiden univelkojen takia. Pitkät unet oli tähän viikkoon valmistautuessa tärkeät, sillä lukio urakan viimeiset ylioppilaskirjoitukset on perjantaina vihdoin ohi. Mun snapchattia seuraavat saattoi eilen huomata pienet stressailut matematiikan kirjoituksista. Ne on ainoat, josta mun lakin saaminen on voinut olla kiinni. Sanottaisiinko, että paniikki-itkut, koko kokeen kestävä käsien tärinä ja oksetus ei auttanut suorituksessa yhtään. No nyt on ainakin se ohi ja pitää vaan toivoa ettei mennyt ihan täysin penkin alle. Hyvän vastauksen piirteitä tsekkaillessa näyttää vahvasti siltä että tämä tyttö vetää alkukesästä lakin päähän, muttei mitään voi tietenkään sanoa varmaksi. Huomisen kirjoitusten jälkeen huokaistaan helpotuksesta ja pidetään peukkuja pystyssä.

Miten teillä tämän vuoden kirjoittajilla on kokeet menny? Ihanaa torstaita kaikille!