29/10/2017 METSÄRETKI SISKON KANSSA

Yhteistyössä: Ellos
Kuljin päiväkodissa isosiskon perässä yhtenä häntänä. Kuiskin hänelle kotivideoita kuvatessa omia repliikkejä ja vuorosanoja, pukeuduttiin matchaaviin vaatteisiin, olin kolmantena pyöränä hänen ja hänen kavereiden leikeissä, kehiteltiin omia muotinäytöksiä, allekirjoitettiin huoneenluovutussopimuksia ja hän toimi mun kotikampaajana vuosien ajan. Mä hoidin täydellisesti tehtäväni ärsyttävänä vaatteita lainaavana pikkusiskona ja kotona asuessa kinaa syntyi pienistä ja turhista jutuista. Rehellisesti sanottuna riidat ei loppuneet edes siihen, kun toinen muutti pois saman katon alta.
Siinä vaiheessa kun alettiin vuoroitellen viettää jouluja pois kotoa eikä yhtäkkiä toinen ollutkaan siellä muun perheen kanssa muuttui ääni kellossa. Hän vietti joulun Oulussa, mä vietin joulun Jenkeissä, hän matkusti Aasiaan ja tätä näyttää jatkuvan myös tulevat joulun pyhät. Meillä on lisäksi kaksi nuorempaa siskoa, joten kotona ei poissaoloista huolimatta ole ollut hiljaista.
Muutin puoli vuotta sitten Helsinkiin ja asutaan siskon kanssa vihdoin samassa kaupungissa. Ollaan vietetty paljon aikaa yhdessä, käyty lounaalla ja nähty hyvässä sovussa, niinkuin vanhemmatkin nuorempana arveli, niin vanhetessa niitä siskoja osaa arvostaa aivan eri tavalla.
Ollaan kasvettu niin, että leikkikaveri on aina lähellä. Avun kysyminen siskolta on joissain tilanteissa huomattavasti helpompaa kuin avun kysyminen kaverilta. Lounasseura on nykyään yhden sporamatkan päässä ja mikä parasta; tehdään molemmat samaa työtä joten apua ja ideoita on hyvä saada siskolta, joka ymmärtää mistä on kyse. Ollaan kuluneiden kuukausien aikana saatu kuulla kerta toisensa jälkeen kyselyitä siitä, ollaanko kaksosia (jota näitä kuvia katsoessa ihmettelen kovasti…ehkä sitä ei sit itse näe samalla tavalla mitä toinen näkee).
Helsingin keskustassa asuessa ulkoilu ja lenkkeily tuntuu olevan aika vähäisellä. Mä olen ottanut siskon koiran hoitoon aina erittäin mielelläni, sillä sen kanssa tulee ulkoiltua aivan eritavalla. Tämä pikkukamu voisi viettää aikaa ulkona lähes aamusta iltaan ja kysyin viimeviikolla jos voisin lähteä heidän kanssa pidemmälle lenkille luontoon. Puettiin hyvin päälle, vietettiin useampi tunti metsässä kulkien, Luka juoksi innoissaan ympäriinsä.
Vaikka mäkin monesti valitan kylmyydestä, niin ulkona liikkuminen pienen pakkasen piristämänä on ihanaa kun keuhkot täyttyy raikkaasta ilmasta. Kirpeä keli ei haitannut, kun päällä oli tuulihousut, lämpöset toppatakit ja nilkat peittävät ulkoilukengät. Nautin tosta niin paljon, että lupauduin mukaan vaikka viikoittain!
Pienimmätkin stressinpoikaset saa kadotettua sen parituntisen ajaksi, olin peruuttanut loppupäivän menot jotta kellosta ei tarvitsisi huolehtia ja oli ihanaa olla rauhassa luonnonhelmassa kun viettää päiviä toisensa jälkeen kaupungin melussa.
Musta takki: Áhkká Dalve W Parka Valkoinen takki: Áhkká Renata Str. untuvatakki
Mulla on jokainen syksy ongelma; käytän paksuja talvitakkeja jo +5 asteen ilmoilla ja palelen talvella kirpeämpien pakkasten saapuessa. Sain valita Elloksen sivuilta Áhkká-merkkisiä takkeja ja posti toi parin päivän päästä ovelle pari lämmintä talvitakkia, jotka tänäkin vuonna joutui käyttöön jo lokakuussa. Pysyttiin metsälenkillä lämpösinä ja on muuten ollut hyvä, kun näillä räntäkeleillä untuvatakissa on vettä hylkivä pinnoite! Saa nähdä joudunko mä pysyä keskitalvella sisätiloissa, vai löydänkö mä vielä näitäkin paksumman takin, jonka avulla en joudu tärisemään astuessa ovesta ulos. :-D