Kesän aikana eteen on tullut ilmoituksia kavereiden ja tuttujen opiskelupaikoista ja näinollen myös suunnitelmista tuleville vuosille. Mä en itse hakenut kevään yhteishaussa yhteenkään opiskelupaikkaan –  mulla oli fiilis ettei se ole mun juttu just nyt. Mä olen iloinen etten hakenut opiskelemaan, haaveet tulevaisuuden suhteen on muuttunut radikaalisti vain parissa kuukaudessa.

Lukion ensimmäisen ja toisen vuoden välillä päätin lähteä vaihtoon. Vietin vuoden Yhdysvalloissa; opiskelin, matkustin, tutustuin uusiin ihmisiin ja hankin ”elämäni kokemuksen”. Valmistuin lukiosta muutama kuukausi sitten, eli vuoden ikäisiäni myöhemmin. Valmistuminen oli kovan työn takana, jossain vaiheessa ehdin jo luovuttaa. Syksyllä mulla oli ongelmia selän kanssa ja yhä useampi kurssi keskeytyi poissaolojen vuoksi. En pystynyt istumaan ja kivuttomina päivinä pelkäsin liikkumista. Mitä jos  kauppareissun jälkeen makaan taas sairaalapedissä? Jossain vaiheessa nähtiin taas kirkkaampaa valoa tunnelin päässä ja kurssit alkoi kertymään kasaan. Se oli onnellinen hetki, kun palautin viimeiset työt ja tajusin lukion olevan siinä. Oli aika lähellä, etten mä palaisi ensikuussa takaisin lukion penkille.

Motivaatio oli  nollassa jatko-opiskeluiden kanssa – ja onneksi olikin.   Lapsuuden ammattihaave ehti muuttua ilmavoimien lentäjästä vastoinkäymisten vuoksi ensihoitajaksi. Hullun siisti duuni mutta kannattaako mun edes harkita, kun ongelmia selän kanssa on jo valmiiksi?

Vaikka mulla tällähetkellä onkin duuni mistä pidän, niin tämä ei luultavasti ole kuitenkaan se, mistä tuloni saan kymmenen vuoden päästä. Opiskelut on mulla mielessä ja löysinkin hetki sitten alan, jota lähtisin suurella mielenkiinnolla opiskelemaan. Mä en koe, että mulla olisi kiire yhtään mihinkään vaikka viettäisin toisenkin välivuoden tämän jälkeen. Kävin tänään kuitenkin miettimään mitä mä teen, kun muut lähtee kuukauden päästä opiskelemaan. Herään just sillon kun huvittaa, teen duunit ja lopun aikaa pyörittelen peukaloita. Voihan toi aluksi olla mukavaa mutta jossain sekin raja menee. Ensimmäistä kertaa sitä toivoi, että itsellänikin olisi jo opiskelupaikka valmiina. Mulla on jo hetken ollut mielessä parin tunnin työsopimuksen hankkiminen, jonka myötä voisi saada edes jotain aikataulua päivään. Mun mielestä olisi turhaa lähteä opiskelemaan ihan vaan sen opiskelun vuoksi ja  huomata hetken päästä ettei kyseinen ala ollutkaan just mun juttu.

Mä olen iloinen mun päätöksestä pitää välivuosi – tiesin jo puoli vuotta sitten, ettei mun motivaatio riittäisi vielä opiskeluun. Elän hetki kerrallaan ja ehkä mun vuoro lähteä opiskelemaan tulee vuoden päästä!

Photos Jere Viinikainen


Kaupallinen yhteistyö: Knorr

Otin ruokaa kainaloon ja suunnattiin kohti rantaa. Päätettiin lähteä iltapalalle vähän kotoa kauemmaksi eikä ravintolaillallinen kuitenkaan houkuttanut. Monet kiertää valmisruokahyllyt kaupoissa kaukaa, vaikka arki on kiireistä. Niitä tunnutaan ajattelevan jonkinlaisena paheena näiden kaikkien nykypäivän ravintohömpötyksien vuoksi. Mulla on muutama tietty valmisruoka joita kaapista löytyy lähes aina ja ne taisi saada juuri uuden kaverin. Hernekeitot, pinaattiletut ja valmispastapussit on ollut mun mielestä hyvää ruokaa kiireeseen. Knorr Spaghetteria Carbonara on ollut varmin valinta kiireessä, mutta Knorrin snackpotit yltää jo aikalailla samoille viivoille. Kaupallisessa yhteistyössä Knorrin kanssa mä ajattelin kertoa teille vähän mun valmisruokatottumuksista ja helposta Snack Pot annosratkaisusta.

Kuten mä jo mainitsin, lähdettiin iltapalalle vedenäärelle. Otin mukaan Snack Potit ja täytin termarimukin kuumalla vedellä. Snack Potien valmistus on helppo; lisää kuumaa vettä purkissa olevaan viivaan saakka, sulje kansi, odota  5min ja syö. Mulla oli mukana yksi potato Snack Pot, jossa perunamuusin lisäksi oli pekonia sekä sipulia. Parempi puolisko taas nautti carbonara-annoksen. Valinnanvaikeus iski näiden kohdalla, sillä kahden edellämainitun annoksen lisäksi Snack Poteja on Spaghetti Bolognese, Spaghetti Napoli sekä Rice Curry.

Snack Pot on hyvä vaihtoehto niin lounaaksi, välipalaksi, iltapalaksi, you name it. Annoksenhan voi syödä lähes missä tahansa, kunhan kuumaa vettä on saatavilla. Mä tykkään tehdä ruokaa, mutta silti mullakin on niitä päiviä kun  ruoanlaitto ei kiinnosta. Tällöin on aina hyvä olla ässä hihassa ja mennä sieltä mistä aita on matalin. Vaikka aterian valmistus on helppoa ja nopeaa, ei mausta tarvitse kuitenkaan tinkiä. Perunamuusille multa lähtee ainakin peukut ylös ja carbonarakin meni suuta kohti aika äkkiä. Knorrin helppo ateriaratkaisu on myös kevyt kukkarolle; yksi  yhden annoksen purkki maksaa vain noin euron. Snack Potit löytyvät kaupan kuivahyllyltä eli osastolta, josta harva osaa esimerkiksi eväitä tai nopeita ateriaratkaisuja etsiä.

Osallistu tuotepaketin arvontaan ja kommentoi postausta kertomalla, missä tilanteessa Knorrin helppo ja maukas, 5 minuutissa valmistuva lämmin välipala Snack Pot olisi sinulle täydellinen ateriaratkaisu? Osallistuneiden kesken arvotaan Knorr Snack Pot – tuotepaketti, josta löydät kaikki viisi herkullista makua! Aikaa osallistua on 1.8 asti ja osallistumisohjeet löydät täältä!


♥ Materiaonnellisuus valtasi mut eilen kun tein jo pitkään harkinnassa olleen hankinnan. Ostin kameraan uuden objektiivin; oli muuten parhaiten käytetyt rahat pitkään aikaan! Objektiivia oli tottakai pakko päästä testaamaan vielä saman illan aikana ja lähdettiin iltakävelylle pienestä kesäflunssasta huolimatta. Kipeyden tuoma epämukava olo kameran edessä näkyi kuvia läpikäydessä – turvonneet kasvot ja ilmeettömät silmät. No kuitenkin, 85mm F/1.8 objektiivin erot aiemmin käytössä olleeseen 50mm näkyy mun mielestä parhaiten postauksen toisessa ja toiseksi viimeisessä kuvassa. Jatkossa tulee näkymään tällä uudella objektiivilla otettuja kuvia varmasti enemmän, oon ihastunut!

♥ Oon parina iltana tehnyt iltapalaksi lettuja. Vaikka mä nuorempana tykkäsin leipomisesta, niin olin suorastaan surkea lettujen paistossa. Niistä ei koskaan tullut hyviä! Onkohan vika ollut paistinpannussa, taikinassa vai luonteessa, josta puuttui vielä muutama vuosi sitten  ne pienetkin kärsivällisyydenhippeet, sillä nyt ne on onnistuneet lähes täydellisesti. Vahva suositus lettujen kanssa on  muuten kondensoitu maito, nam!

♥ Ostin huomiselle bussiliput Tampereelle. Meillä on kavereiden kanssa niin erilaiset aikataulut, että  treffailut jää harmittavan vähäiselle. Kesästä pitää nyt ottaa ilo irti, kun syksyn tullen töiden lisäksi  haasteeksi tulee opiskelut.  Saa nähdä miten mä pärjään tän nuhanenän kanssa menossa mukana mutta toivotaan, etten ensiviikolla ole pää kainalossa!

♥ Löytyisiköhän joltakin teistä Helsingin kirpparivinkkejä? Kesän lopussa voisin varata perinteisen kirppispöydän, mutta mulla ei ole yhtään kirpputorikokemuksia pääkaupunkiseudulta. Kiertoon laitettavia vaatteita ja kenkiä löytyisi jo jonkin verran ja olisi kiva saada tyhjennettyä kaappeja. Kaikki apu otetaan vastaan, oli ne sitten niitä hyviä- tai ”älä missään nimessä..” kokemuksia!

♥ Joku ihmeen viherpeukalokärpänen puraisi mua alkuviikosta ja ajoin IKEAan vartavasten viherkasvien toivossa. Valikoima oli laajempi kuin mä edes muistin, kasveja löytyi iso kourallinen. Sama innostuspotku sai mut istuttamaan tuoreyrttejä keittiöön ja tämän kämpän ikkunalaudat vihertää nyt ihanasti. Mä en tiedä kuinka pitkään nämä kasvit pysyy hengissä, mutta toivotaan että tällä kerralla viikkoa pidempään :-D

Ihanaa viikonloppua!

Shirt HERE*


Kesässä parasta on mun mielestä aurinkoiset illat ja spontaanit tekemiset – oli se sitten Linnanmäellä hengailua tai piknik rakkaan kanssa. Näitä piknik-hetkiä on tullut viimeaikoina useampia, kun ollaan napattu pullo kainaloon ja suunnattu uuteen lokaatioon. Ollaan istuttu iltaa läheisissä puistoissa, Suomenlinnassa ja  eikä yhtenä iltana jaksettu lähteä parveketta pidemmälle. Mulla oli odottamassa pari kaupallisen yhteistyön kautta saatua Black Tower ICE -kuohuviinipulloa ja nyt oli oikea hetki korkata yksi. Hyvä seura, herkkuja mukaan ja lasillinen kylmänhuuruista kuohuviiniä.

Oli ihana hengähtää hetki, nauttia lämpöisen kesäillan viimeisistä auringonsäteistä, kuunnella musiikkia, ja jutella kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jäiden kanssa nautittava 100% luomukuohuviini sopi hetkeen täydellisesti. Mulla on poikaystävän kanssa aika erilainen maku alkoholin suhteen  ja  mua voi kutsua jonkinlaiseksi alkoholinirsoksi.  Kuohari yllätti mut kuitenkin makunsa puolesta täysin! Makeahko omeanainen, päärynäinen ja sitruunainen maku oli molempien mieleen. Pidän juuri tällaisesta puolikuivasta hedelmäisestä mausta, joka ei kuitenkaan ole liian voimakas. Myös vegaaneille sopiva kuohuviini ihastuttaa makunsa lisäksi myös tuotantomenetelmillään. Otettiin kuohuviinille tarpeeksi jäitä, juoman seuraksi hieman syötävää ja viihdyttiin parvekkeella. Patongin ja tuorejuuston kanssa ei koskaan voi mennä pieleen, vai mitä?

Kylmänhuuruinen Black Tower ICE meni ehdottomasti mun top 3 kuohuviinien joukkoon. Lasillinen silloin tällöin tekee hyvää ja tärkeintä tällaisissa tilanteissa on hyvä seura. Syksyn tullen tällaiset rennot viini-illat tulee siirrettyä sisälle omalle kotisohvalle, mutta näistä ilmoista nautitaan nyt täysillä. Seuraavaksi voisi ottaa pullon mukaan pyöräretkelle ja istahtaa alas rannalle katsomaan auringonlaskua.

Miten te rentoudutte yhdessä rakkaan tai ystävien kanssa?


Kaupallinen yhteistyö: ASUS

Ei paha office view näin heti uuden viikon alkuun! Bloggaajana mä olen töissä lähes kokoajan – töiden ja vapaa-ajan raja on aika häilyvä. Lähes minne tahansa mä menenkin, mulla on tietokone ja kamera tarvikkeineen mukana. Näillä saa muutamat lisäkilot ”nätisti” matkaan ja välillä sitä kiroaa. Mä olen ASUSin ambassadorina kirjoitellut täällä jo muutaman kerran ja ajattelin tälläkertaa kertoa vähän mitä kuuluu mun työpäivään. Oikeanlaiset laitteet on tottakai tässä työssä tarpeellisia ja kevyt mutta tehokas ZenBook3 kulkee mun mukana paikasta toiseen. Mun tuttu ja turvallinen iPhone on reistaillut myös viimeaikoina,  jonka vuoksi otin ZenFone Zoom S -puhelimen päivittäiseen käyttöön. Ei muuten ole haitannut yhtään, sillä ominaisuudet tossa puhelimessa on todella hyvät!

Mun päivä alkaa aina sosiaalisella medialla – surulliselta kuin se kuulostaakin. Käyn muutamat somet läpi, tsekkaan sähköpostit ja käsittelen tarvittaessa muutamat kuvat. ZenFonessa on upea 5,5” AMOLED-paneeli, joka näyttää kaiken sisällön uskomattomalla tarkkuudella! Tämän jälkeen mä avaan tietokoneen, käsittelen mahdollisesti kuvia, kirjoitan postauksen tai vastaan sähköposteihin – harvoina päivinä tietokone pysyy aamuisin kiinni. Joskus mun päivän ensimmäinen ”työhetki” tapahtuu omassa sängyssä, joskus aamupalapöydässä tai tänää esimerkiksi laiturilla auringon paistaessa.

Aamupäivällä kirjaan ylös listaa asioista, jotka pitäisi päivän aikana saada hoidettua. Kamera kulkee päivän aikana mukana erilaisissa tapahtumissa ja muissa päivän suunnitelmissa. Iltapäivällä mä istun koneen ääreen, tyhjennän muistikortin kuvat kovalevylle talteen ja kirjaan ylös seuraavan päivän ohjelmaa. Monesti mun tulee tehtyä tulevan päivän postaus jo luonnoksiin valmiiksi edellisenä iltana, joten kuvien käsittelyyn uppoaa aikaa. Sekä ZenBookissa että ZenFonessa on molemmissa mahtavat akunkestot, joten päivällä ei tarvitse käyttää aikaa laitteiden lataamiseen.

Sitä ei aina tule mietittyä, kuinka paljon aikaa tähän hommaan lopulta kuluu. Yhden postauksen tekemiseen voi kuvausreissujen, käsittelyn ja kirjoituksen vuoksi saada kulumaan viidestä kymmeneenkin tuntiin. Siihen päälle vielä kaikki muu, tunteja vierähtää helposti kahden käden sormilla laskettava määrä. Mä olen kuitenkin aika etuoikeutettu, kun voin tehdä tätä duunia. En valita, mä tykkään tästä!

 ”Bloggaajana mä olen töissä lähes kokoajan – töiden ja vapaa-ajan raja on aika häilyvä.”

Mä olen tänä kesänä mukana ASUS The Next Level -kurssilla, jossa perehdytään huippukuvaaja Lars Johnsonin johdolla editoinnin maailmaan. Jokaisesta workshopista julkaistaan tutorial-video, joista viimeisin Photoshopiin keskittyvä jakso on juuri julkaistu ASUS The Next Level -soittolistalla. Soittolistalta löytyy myös ZenFonen inspiroimia kännykkäkuvaus-vinkkejä sekä Lightroom-tutorial! Kannattaa käydä kurkkaamassa!