Huomenta tyypit! Sunnuntain brunssi oli ja meni – toivoisin tosin saavani saman kattauksen eteeni just nyt. Olisi ihanaa aloittaa uusi viikko täyttävällä aamupalalla, mutta paras mihin pystyn on pikapuuro pensasmustikoilla; ei siinäkään tosin valittamista ole. Maanantain suunnitelmissa olisi käydä metsästämässä uusi puhelinliittymä ja kiertää parit kaupat läpi. Mun oli tarkoitus istahtaa kampaajan penkkiin, mutta jouduttiin siirtämään mun aikaa sähköongelmien takia. No hyvää kannattaa odottaa! Tällä kertaa suunnitelmissa olisi taas jotain uutta; aikalailla vuosi sitten värjäsin mun hiukset vihreiksi!

Mun on jo useamman päivän ajan tehnyt mieli ottaa eväskori kainaloon ja lähteä ulos piknikille. Lounas Suomenlinnan kallioilla ei kuulostaisi ollenkaan pahalta, mutta saa nähdä kuinka sää antaa periksi. Tällähetkellä aurinko paistaa, mutta parissa tunnissa se ehtii muuttua vielä useaan kertaan! Parin päivän aikana on tullut huomattua mitä suomen kesä pitää sisällään. Sadetta, ukkosta, myrskyä, aurinkoa ja lisää sadetta. Skippasin Flow-festarit tänävuonna ja ainakin säiden puolesta tämä vaikutti hyvältä idealta. Perjantain ja lauantain vietin mökkeillen, sunnuntaina nukuin univelkoja päiväunien avulla pois.

Haluaisin muuten kiittää teitä ihanista viesteistä parin viikon takaiseen negatiivisuuspostaukseen! Sain yhtäkkiä lounasseuraa vaikka kuukauden jokaiselle päivälle ja monet kertoi heidän omista samanlaisista tilanteista. Tavallaan harmi kuulla, että teitä seuraa kaipaavia on niin paljon, mutta ihanaa että otitte yhteyttä. Vastailen kaikkiin viesteihin parhaani mukaan ja ensimmäiset lounastreffit taitaa tapahtua jo tämän viikon aikana!

Ihanaa maanantaita kaikille!♥


Vietin ihanan viikonlopun mökillä ja ajatukset pääsi taas hetkeksi lomalle. Mä salaa jo suunnittelin, että muutan seuraavaksi kesäksi väliaikaisesti mökkimaisemiin. Rakastan kaupunkielämää yli kaiken, mutta mua on purrut pieni mökkikärpänen. Luonnon helmaan on aina ihana mennä ja sieltä harmittaa lähteä takaisin. Päässä pyöri ajatuksia; palaakohan saunan puut vielä? Paistanko perunat ulkogrillissä vai keitänkö kattilassa? Missä kaikki itikat on kun ulkona tarkenee shortseilla? Tai pitäisiköhän keskeyttää mölkky-peli ja mennä katsomaan jos paljun vesi olisi tarpeeksi lämmintä. Mä tunsin voivani hyvin! Söin hyvin, nukuin hyvin ja mulla oli hyvä olla. Kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa mä päätin kerätä asioita, joiden mä näen olevan tie hyvinvointiin.  1. Ole aktiivinen. Hyvinvointi on tottakai monen asian summa, mutta liikunnallinen aktiivisuus, omassa kropassa viihtyminen ja monipuolinen kehonhuolto on tottakai iso osa sitä. Mä tykkään todella paljon hyötyliikunnasta – etenkin täällä keskustassa on hyvä liikkua kävellen tai kaupunkipyörällä julkisten sijaan. Juokseminen ei edelleenkään ole mun juttu; kovasti mä olen kuitenkin yrittänyt sitä itselleni tyrkyttää. Mulla ei riitä kärsivällisyys juoksuun, ei sitten lainkaan. Kokeilen mielelläni vaikka jokaikistä urheilulajia löytääkseni just mulle sen mieluisimman, mutta siihen asti mä hyötyliikun (salitreenin lisäksi). Mun tarvoite urheilussa ei välttämättä ole kropan muokkaus, sillä mä olen ihan tyytyväinen mun vartaloon juuri tällaisena. Selkäongelmien palatessa yritän hakea urheilusta jonkinlaista apua vaivoihin ja vahvistaa tiettyjä lihaksia. Mä olen hyväksynyt sen, ettei tällä itsekurilla tästä tytöstä tule mitään bikini fitness-kisaajaa.

2. Think positive. Mieli on osa hyvinvointia ja negatiivisina päivinä mulla on  todella huono olla.  Nainen on naiselle susi, mutta se voi samalla olla myös suuri inspiraation lähde ja tukihenkilö, joka auttaa vaikeampien asioiden yli. On harmi, jos jollain on niin huono itsetunto, että ajaa muita ihmisiä alas tavoitellen itselleen parempaa oloa. Positiiviseen ajatteluun kannattaa kiinnittää huomioa – negatiivisuus voi tehdä hallaa sekä sulle että lähelläsi oleville.

3. Kapselit avuksi. Etenkin Suomessa asuvan saattaa olla hankala saada kaikkia mahdollisia vitamiineja ja tarvittavia mineraaleja luonnollisesti ruoasta. Lyhyen kesän ja pimeän talven aikana esimerkiksi D-vitamiinin saanti on aika heikkoa. D-vitamiini edistää kalsiumin normaalia imeytymistä ja hyödyntämistä, sekä normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. Teen kalaruokia aina kun mahdollista, mutten kuitenkaan saa kahta kala-annosta viikossa syötyä. Omega-3 kalaöljykapselien monityydyttymättömät rasvahapot ovat koostumukseltaan parhaita mahdollisia rasvoja, ja niillä on monia terveysvaikutuksia. Kalaöljy vaikuttaa niin sydämeen kuin verisuoniin, mutta sillä on myös vaikutuksia ihon hyvinvointiin. ”Ylimääräisen” D-vitamiinin ja kalaöljykapselien lisäksi monivitamiinikapselit on tottakai tärkeitä.  Lifen valikoimasta mulla on 12 vitamiinin ja 8 mineraalin multi sport, vitamiini C+berries sekä näiden lisäksi magnesium-kapseleita  auttamaan palautumaan salitreenistä. Luonnonmukaiset lisäravinteet voi ottaa monipuolisenkin ruokavalion lisäksi ja Lifen osaavat asiakaspalvelijat neuvovat mielellään ja vastaavat kysymyksiin, mikäli jokin mietityttää. :-)

4. Syö hyvin. Tähän ei tietenkään ole mitään tiettyä ohjetta. Monipuolinen ruokavalio säännöllisesti syötynä on kaiken a ja o. Ruokavaliolla ja tarpeellisella nesteytyksellä pääsee pitkälle ja niillä on molemmilla paljon vaikutuksia kehon hyvinvointiin. Mä olen huomannut riittävän veden juonnin vaikuttavan positiivisesti mun ihoon ja muutenkin kehon toimintaan. Pidän vesipulloa mukana aina kun vaan mahdollista – näin kynnys juoda vettä on matalampi. Oikeanlaisella ruokavaliolla jaksaa tottakai pidempään; siitä saa enemmän energiaa. Kokeile uusia ruokia, testaa ennestään tuntemattomia aineksia äläkä tuomitse ruokia liian aikaisin…been there done that!5. Ole onnellinen. Saattaa olla paljon pyydetty, mutta onnellisuudella on selvästi vaikutus ainakin mun omaan hyvinvointiin. Positiivinen ajattelutapa ja muutenkin turhan negatiivisuuden suodattaminen.  Tottakai fyysinen hyvinvointi on osallisena, mutta itse huomasin ainakin salitreenillä olevan vaan hetkellisen positiivisen vaikutuksen siinä vaiheessa, jos mieli oli muuten ”rikki”. Asioilla on tapana järjestyä ja huonoinakin hetkinä on tärkeää pitää se tasapaino elämän osa-alueiden välillä. On mun mielestä tärkeää, ettei rajota omia tekemisiään liikaa. Ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa jos salin sijaan  jää sohvalle katsomaan leffaa tai poikkeaa pikasafkalle hampurilaiselle. Itse tietää omat tarpeet paremmin kuin toinen, tärkeetä on vaan antaa itselle aikaa ja kuunnella omia tarpeita! 

Photos of me: Roosa Mononen

Viidellä teistä on nyt huippu mahdollisuus voittaa konsultaatio Lifen ammattilaisten kanssa. Tunnin kestävän konsultaation aikana sinulla on mahdollisuus keskustella Lifen osaavan henkilökunnan kanssa kaikista omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista ja saada yksilöllisiä vinkkejä sekä tuotesuosituksia parempaan hyvinvointiin. Voittajalla on lisäksi konsultaation yhteydessä mahdollisuus saada -10% erikoisalennus kaikista tällä kerralla ostetuista tuotteista. Konsultaatio voidaan järjestää missä tahansa Life myymälässä Suomessa, mutta tarkka sijainti sovitaan arvonnan yhteydessä. Osallistu kommentoimalla postauksen alle viimeistään sunnuntai 20.9. Arvonnan säännöt löytyy täältä.


 Varastin nuorena pyyhekumin – äiti älä pelästy, se oli vahinko! Laitoin huulipunan tapaisen pyyhekumin kaupassa kiertelyn ajaksi taskuuni ja kotona tajusin lähteneeni maksamatta; pyyhekumi oli tottakai edelleen siellä taskussa. Hiivin seuraavana päivänä vähin äänin takaisin kauppaan, palautin kumin takaisin hyllyyn ja välttelin kyseistä putiikkia useamman vuoden ajan. Tapauksesta on yli 10 vuotta aikaa, mutta nuorena etenkin sitä oli ihan sydän kurkussa jos poliisisedät tulee hakemaan mut kotiovelta. Long story short, kaikki päättyi hyvin ja mä olen ollut todella hiljaa tapahtuneesta ennen tätä päivää. :-D

Game of Thrones; jouduin itseasiassa Googlaten varmistamaan oikean kirjoitusmuodon. Olen jotenkin onnistunut sivuuttamaan  koko sarjan. GOT-juttuja näkyy tällähetkellä jokapuolella, mutta to be honest, mulla ei ole mitään hajua jutun juonesta tai juonikäänteistä. Ehkä se voisi olla mun seuraava valloitus!

Menin ala-asteella mummin mukana ulkomaalaiselle kotikampaajalle. Meidän ajatukset ei tämän kampaajan kanssa mennyt ihan yksi yhteen ja palasin kotiin kirkkaan oransseilla hiuksilla ja sentin (okei korkeintaan 2cm) pituisella otsatukalla. Tästä aiheutui pieni kampaajakammo ja pitkään aikaa sisko leikkasi ja värjäsi mun hiukset kotona. Saadaan tästä perheen kanssa edelleen hyvät naurut aikaiseksi, vaikka siinä tilanteessa ei naurattanutkaan.

Mä olen naurettavan huono valehtelemaan! En osaa pelata edes kusetus-korttipeliä sen oikeilla säännöillä. Mulle tulee hymy huulille heti kun koitan juksata, oli kyse sit jostain pienestä tai isommasta asiasta. Rehellisyydellä pärjää ja sillä mä olen monta korttipeliä voittanutkin! Nuorempana saatoin repäistä housut pois kotiin päästessa ja jättää ne yhteen myttyyn lattialle. Tässä mytyssä oli myös sukat tai mahdollisesti talvella housujen alla olleet sukkahousut. Nämä on näitä ala-asteen epähohdokkaita hetkiä, kun olin aamulla vetänyt housut jalkaan ja päivän aikana tajusin, että lahkeesta pilkottaa parikymmentä senttiä sukkahousua. Nykyään mua usein pelottaa, että lahkeesta putoaa sinne vahingossa jäänyt sukka. Normaali pelko hei! :-D

Vihaan ruoan heittämistä roskiin enkä tämän vuoksi noudata parasta ennen-päiväystä tai viimeistä käyttöpäivää kovinkaan tarkasti. Tämä saattaa olla omalla terveydellä leikkimistä mutta monesti mä luotan  näkö- haju- ja makuaistiin enemmän kuin pakettiin kirjoitettuun päivämäärän. Parhaimmillaan/pahimmillaan mä olen syönyt viikon tai pari vanhaa lihaa, joka ei eronnut millään tavoin lihasta, jossa oli vielä päiväystä jäljellä. Aina pitää toki olla järki päässä mutta tyhmä saa olla jos kaiken heittää vaan the päivän lähestyessä roskiin. Ollaan tässä asiassa poikaystävän kanssa yö ja päivä, joten monesti pimitän näitä tietoja häneltä laittaessani ruokaa. Edelleen ollaan elossa eikä kertaakaan olla sairastuttu tämän vuoksi.

Mun host-perhe jenkeissä fanitti Star Warsia. Yritettiin moneen kertaan katsoa nämä elokuvat läpi, mutta leffahuoneen tuolit oli liian mukavat ja mä nukahdin jokaisella kerralla. Yritin antaa vielä yhden mahdollisuuden ja menin pari vuotta sitten leffaseuraksi katsomaan The Force Awakens, mutta silmät painui kiinni alun minuuteilla.  Mut herätettiin lopputekstien aikana mutta oletettavasti koko elokuva oli mennyt multa ohi. No mut hei, mä yritin!

Shoes H&M / Pants Zara / Bag Monki / Glasses RayBan / Shirt Defend Paris


 

Ihanaa keskiviikkoa tyypit! Mun kuvankäsittelystä kysytään usein ja heitin jokin aika sitten tänne blogin puolelle muutamat vinkit mitä käytän puhelinkuvien muokkaukseen. ASUS haastoi kaupallisen yhteistyön merkeissä mut kertomaan myös kuvien muokkauksesta tietokoneella ja käytin tässä postauksessa ZenFone Zoom S-puhelimella kesän aikana otettuja kuvia. Kuvien käsittelyssä mulla on käytössä Adobe Lightroom monen muun bloggaajan tavoin. Mä olen pärjännyt tällä paremmin kuin hyvin, ja ohjelmalla saa aikaiseksi juuri ne muutokset mitä mä kaipaankin. Oikeastaan kaikki kuvat tänne blogin puolelle otan RAW-muodossa, sillä niille saa tehtyä eniten muutoksia jälkikäsittelyssä.

Säädöt saa helpoiten tehtyä käymällä Lightroomin sivupaneelissa olevia asetuksia ylhäältä alas. Mä koitan pitää kuvat mahdollisimman neutraaleina, mutta erilaisiin kuviin sopii tottakai erilaiset muokkaukset. Jokaisella on kuvien käsittelyssä se oma tyyli ja jossain vaiheessa löytyy se oma tyyli. Ensimmäisenä mun kuvissa exposure lähtee hieman ylöspäin ja kontrasti taas miinukselle. Lisäilen vähän korostuksia ja varjoja aina kuvasta riippuen.  Tone Curve on muuten todella hyvä tässä! Kuvassa saattaa olla joitain häiritseviä sävyjä, joita saatan monesti neutralisoida HSL-työkalulla. Kun noilla alkaa kunnolla leikkimään niin niillä saa vaikka mitä aikaiseksi!

Näiden käsisäätöjen lisäksi Lightroomiin pystyy ostamaan erilaisia presetejä. Mulla on muutama paketti valmiita VSCO-filttereitä, mutta todella harva niistäkään on päässyt sellaisenaan käyttöön. Saatan napata VSCO-preseteistä jotain tiettyjä ominaisuuksia, lisätä vähän omia säätöjä ja lopulta tallentaa sekatuotantona valmistetun presetin omalla nimellä mun omien filttereiden kansioon. Näissä alla olevissa kuvissa on jokaisessa käytetty erilaisia säätöjä – kuvien käsittely harvemmin on mitään copy paste-hommaa.

Taltioimisvaiheessa yritän saada kuvat tottakai mahdollisimman tarkasti oikean sävyisiksi. Joskus kuitenkin on tilanteita, joissa aurinko esimerkiksi paistaa huonosta suunnasta. Tarvittaessa adjustment brushilla saa liian valoisia tai liian tummia kohtia neutralisoitua kuvaan sopivammaksi.  Sit on tottakai spot removal, jolla saa siistittyä esimerkiksi pöydän likatahran, taustassa olevan sotkun tai kasvoissa olevan epäpuhtauden.  Mä en itse uskalla sen suuremmin tätä spot removalia käyttää, sillä toisinaan tulos saattaa olla aika epäaito. Photoshopissa näytti olevan paremmat mahdollisuudet tällaiseen suurempaan editointiin,  mutta Lightroomilla saa tottakai näitä pieniä häiritseviä säätöjä tehtyä. Yksi asia, joka tekee monesti kuvalle todella paljon on crop overlay-tool. Mä käytän sitä aika useasti, sillä tällä saa rajattua kuvaa vähän paremmin tai suoristettua horisontin. Mua itseä häiritsee, jos horisontti on ”vahingossa” pari astetta vinossa.

Lightroomissa saa tottakai myös lisättyä tarkennusta (tämän käytön kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei kuvaa tarkenna liikaa. Tällöin siitä tulee rakeinen ja sharpening toolin käytön huomaa helposti) Sharpening-työkalun käyttäjän kannattaa kiinnittää huomioa myös noise reduction-tool, jolla tätä liiallista tarkennusta saa vähän neutralisoitua.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä valmiiden kuvien exporttaus tietokoneelle. Näissä on tärkeetä olla oikeat luvut, jotta kuva säilyy hyvän laatuisena. Googlettamalla sekä Youtubesta löytyy hyvin erilaisia lukuja ja kokoja eri tilanteisiin – ne kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun!

Tykkään henkilökohtaisesti käsitellä kuvat illalla/yöllä tai vähintään edes pimeämmässä tilassa. Sävyt näkyy parhaiten silloin, eikä luonnonvalo häiritse. Meillä on kevään ja kesän aikana ollut kolme workshoppia, joissa ollaan Lars Johnsonin opastuksella käyty läpi sekä Lightroomia, Photoshopia että  Adobe Premiere Prota. Workshopeissa meillä oli käytössä ZenBook 3 läppäri yhdistettynä ASUS VZ27AQ 27″ IPS LED -näyttön. Sain tämän näytön mun työpisteelle kotiin ja tällä on ollut ihan huippu tehdä töitä. Aiemmin pientä läppäriä käyttäneenä kunnon hiiren ja ison näytön on huomannut helpottaneen käsittelyä huomattavasti. ZenBook3 sekä ZenFone Zoom S on molemmissa muuten  todella hyvä akun kesto – puhelin on säilynyt mulla parhaassa tapauksessa useamman päivän lataamatta! Youtubesta löytyy muuten worshopien aikana kuvatut informatiiviset videotutoriaalit muun muassa Lightroomin käytöstä, ja ne löytyy Asus The Next Level-soittolistalta. Lightroomin opastusvideo on muuten aika mahtava varsinkin jokaiselle aloittelijalle, suosittelen ehdottomasti käymään sen läpi.

Millä ohjelmalla sä muokkaat kuvat tietokoneella? Löytyykö sulta Lightroom vai kenties joku muu?


Mun oli pakko jakaa alkukesän Pietarin matka kahteen postaukseen, joista ensimmäisen kirjoitin jo kuukausi sitten. Nyt olisi toisen postauksen vuoro ja aikamoinen kuvapläjäys olisikin tulossa! Tämä oli mun muistaakseni neljäs (tai viideskerta Pietarissa, mutta toinen kerta niin sanotulla itsenäisellä reissulla. Pitkän venäjän lukijana käytiin luokan kanssa luokkaretkillä Venäjällä, muttei se tietenkään ole sama asia kulkea luokan kanssa ohjeistettuihin paikkoihin. Aiemmin vierailtiin Pietarissa tarkalleen vuosi ennen tämän kesän reissua – matkakaverina oli silläkin kertaa Liisa. Aiempi matka sujui yhteistyön merkeissä, mutta nyt lähdettiin ihan omin neuvoin matkaan. Tänäkesänä päätettiin kiertää  läpi parit paikat, joissa ei käyty viimevuonna. Ensimmäisenä päivänä poikettiin Loft Project Etagiin, joka oli yhtä siisti paikka kuin mä luokkaretkeltäkin muistin. Kyseessä on pieni ”taidekortteli”, josta löytyy niin ruokapaikkoja, pieniä putiikkeja ja katolla on iso terassi säkkituolineen. Parin euron sisäänpääsy ei ollut paha ja täällä kannattaa poiketa jos vaan aikaa on!

Löydettiin tänäkin vuonna toinen toistaan parempia ruokapaikkoja. Mä en ole kertaakaan tainnut pettyä Venäjällä syötyyn ruokaan – raflat on aina olleet ihan huippuja! Katselen täällä näitä kuvia vesi kielellä, pääsispä takas edes syömään, haha! Mulla on itseasiassa hieman ikävä Pietarin ravintoloiden kattavaa keittotarjontaa ja pariinkin kertaan tilattua borssi keittoa. Sitä mä en välttämättä itse uskalla alkaa kotona väsäämään, löytyisiköhän Helsingistä joku ravintola jonka borssi-keitto olisi ihan mukiin menevää?

  Matkan pakollinen museovierailu tehtiin Kunstkamera-museoon, jonka sisältö saattaisi järkyttää herkempiä vierailijoita. Näytillä oli erilaisia säilöttyjä sikiöitä, jotka oli jollain tavoin epämuodostuneita.  Pietari Suuri määräsi aikoinaan kaikki epämuodostuneet ja harvinaiset asiat toimitettavaksi tänne museon ja kaikki on edelleen näytillä. Toki museossa oli näiden lisäksi myös muutakin, kuten eri kansalaisuuksien löytöesineitä. Itselle ainakin mielenkiintoinen museovierailu, kun en muuten sellaisista oikein välitä!

Mä lähtisin samoille nurkille vaikka ensikesänä uudestaan, upea paikka! Venäjällä pärjää varmasti englanninkielentaidoilla, mutta mä olen onnekkaasti saanut aina mukaani sujuvaa venäjää puhuvan tyypin. Viisumi hoitui helposti, kokonaishinta tälle reissulle oli naurettavan pieni ja matkakin taittui helposti junalla. Jos et ole vielä Pietarissa käynyt ja kaupunki kiinnostaisi edes vähän, niin suosittelen ehdottomasti harkitsemaan sinne suuntaamista seuraavaksi ;-)